Miksi ei tulisi pakottaa lasta halaamaan tai suukottamaan?

2.8.2018

”Anna tädillesi suukko!”, ”Anna mummollesi hali!” ja niin edelleen. Olet todennäköisesti kuullut tällaisia lauseita hyvin monissa tilanteissa. Ne kuitenkin aiheuttavat joskus lapsille epämukavuutta, ja he saattavat perääntyä vanhempien vaatiessa heitä antamaan haleja tai suukkoja. Kun lapsi osoittaa hellyyttä painostettuna, sitä kutsutaan pakotetuksi hellyydenosoitukseksi.

Mutta onko sitten oikein pakottaa lasta luomaan fyysistä yhteyttä tai osoittamaan kiintymystä, kun hän ei halua? Minkälaisen viestin lähetät lapsellesi fyysisistä rajoista toimiessasi näin? Pakotettu hellyyden osoittaminen – kyllä vai ei?

Pakotettu hellyydenosoitus: lähetämmekö lapsillemme väärän viestin?

Monet ihmiset vastustavat pakotettuja hellyydenosoituksia, koska he uskovat niiden opettavan lapsia peittämään todelliset tunteensa. Toiset taas pitävät pakotettua hellyyden osoittamista manipulatiivisena. Se voi kuitenkin olla haitaksi muullakin tapaa.

Kun pakotamme lapsemme osoittamaan hellyyttä vasten tahtoa, viestitämme hänelle, ettei hän omista omaa kehoaan. Me opetamme hänelle, että kuka tahansa aikuinen voi pakottaa häntä tekemään asioita hänen keholleen, vaikka hän ei haluaisi.

Kirjoittaja Katia Hetter käsittelee tätä kysymystä CNN:n artikkelissaan ”I Don’t Own My Child’s Body”. Hän toteaa, että pakotettu hellyydenosoitus – jolloin lapset pakotetaan koskettamaan jotakuta, kun he eivät haluaisi – tekee heistä haavoittuvaisia hyväksikäytölle.

lapsen suukottaminen

Vaikka tämä väite voi tuntua naurettavalta liioittelulta, lapsipsykologia nostaa äänensä tässä asiassa Hetterin teorian tueksi. Nichole M. totesi, että pakottaessasi lastasi osoittamaan hellyyttä, ”loukkaat hänen mukavuusaluettaan, jolloin lapsi oppii hyväksymään kenet tahansa tähän epämiellyttävään tilaan”.

”Lapsia ei saisi koskaan koskettaa, jos tämä tuntuu heistä epämukavalta, ei edes perheenjäsenten toimesta. Heitä ei saa koskaan pakottaa suutelemaan ketään. Heidän suudelmansa ja halaauksensa ovat heidän omiansa, eivätkä velvollisuuksia. Lapset voivat valita, milloin ja kenelle osoittavat kiintymystä, ja meidän aikuisten tulisi kunnioittaa sitä. Heidän ruumiinsa ovat heidän omiansa, ja päätös on heidän omansa.”

-Katia Hetter

CNN:n asiantuntija vakuuttaa myös, että lasten pakottaminen vasten tahtoa osoittamaan hellyyttä vaikuttaa myös heidän ihmissuhteisiinsa nuoruuden aikana. ”Lapsen käskeminen suutelemaan tai halaamaan aikuista, jota hän ei halua koskettaa, opettaa häntä käyttämään kehoaan miellyttääkseen sinua tai jotakuta muuta auktoriteettiasemassa olevaa henkilöä tai oikeastaan ketä tahansa”, Hetter kirjoittaa.

Kuinka näitä tilanteita kannattaa käsitellä?

Mikä voisi olla parempaa kuin lapsellesi myönteisenä roolimallina toimiminen? Älä pelkää pyytää aikuisia jättämään lastasi rauhaan ja olemaan pakottamatta häntä. Tässä yhteydessä sinun tulisi aina kunnioittaa ja priorisoida lapsesi toiveet aikuisten edelle.

Vanhemman kyky asettaa terveellisiä rajoja on avainasemassa. Tietenkin haluat asettaa rajoja, jotka edistävät lapsesi suhdetta muihin ihmisiin. Mutta sinun on myös pidettävä mielessä se aika, jonka lapsesi tarvitsee sopeutuakseen. Ei ole koskaan hyväksyttävää, että lastasi loukataan tai pilkataan. Sinun ei myöskään tulisi antaa kenenkään muun tehdä näin.

Opeta lastasi kunnioittamaan omaa kehoaan

Lapsen opettaminen kunnioittamaan omaa kehoaan on ensiarvoisen tärkeää. Tämän tekemiseksi hänen on opittava rajoituksista, jotka koskevat sellaisia henkilöitä, jotka loukkaavat hänen henkilökohtaista tilaansa.

Lapsen tulee ymmärtää, ettei kukaan saa koskaan koskettaa häntä, mikäli se tuntuu hänestä epämukavalta. Lisäksi lapsen on ymmärrettävä, että hänellä itsellään on oikeus päättää omasta kehostaan. Hän sanelee sen, kuka saa tulla hänen henkilökohtaiseen tilaansa.

On tärkeää, että lapsemme voi vapaasti päättää. Meidän on selitettävä hänelle, että hänellä on valta päättää, haluaako halata tai suukottaa jotakuta.

Lapsen ei pitäisi koskaan tuntea, että nämä teot ovat pakollisia. Sen sijaan meidän on opetettava lastamme kuuntelemaan omia tunteitaan ja vaistojaan. Tämä on tärkeä lähtökohta.

lapsen suukottaminen

Torjutun sukulaisen loukkaantumiseen suhtautuminen

Meidän ei tulisi koskaan asettaa hellyydenosoittamisesta kieltäytymistä huonon käytöksen kategoriaan. Meidän ei myöskään tulisi pitää sitä kunnioituksen tai hyvän käytöksen puutteena.

Katia Hetter selventää, että lapset voivat käyttäytyä hyvin ja olla kunnioittavia säilyttäen samalla henkilökohtaiset rajansa. Käytöstavat – ihmisten kohteleminen kunnioituksella ja huolenpidolla – eivät vaadi fyysisen kiintymyksen osoittamista.”

Ensimmäinen vaihe on selittää periaatteemme ympärillämme oleville. Heidän myös täytyy olla valmis hyväksymään tämä kanta. Tämä päätös edellyttää todennäköisesti jonkun verran työtä, mutta se kuitenkin auttaa muita todella arvostamaan niitä hellyydenosoituksia, joita pikkuisesi aidosti antaa.

Voit tarjota lapsellesi mahdollisuuden tervehtiä rakkaitaan vähemmän intiimillä tavalla. He voivat esimerkiksi korvata halaukset ja suukot kättelyillä, ylävitosilla tai ”nyrkkipumpuilla”. Jos lapsesi on ujo, nämä ovat erinomaisia tapoja opettaa häntä kohtelemaan muita huolenpidolla ja kunnioituksella.

Kuten näet, ei ole mitään syytä olla turhautunut tai ärsyyntynyt sen vuoksi, että lapsesi ei halua osoittaa kiintymystä muita kohtaan. Voit yksinkertaisesti vain puhua asiasta kyseisten henkilöiden kanssa ja opettaa lapsellesi muita, mukavampia tapoja tervehtiä. Tässä ei ole kyse lapsesi painostamisesta, vaan ennemminkin yhteistyöstä myönteisen ratkaisun saavuttamiseksi.

Entä sinä – mitä mieltä olet pakotetusta hellyyden osoittamisesta? Mikä on mielipiteesi tässä artikkelissa annetuista tiedoista, ja mitä ratkaisuja olet löytänyt epämiellyttävien päivittäisten kohtaamisten ratkaisemiseksi?

UUTISIA VERKOSSA