Vauvan ensimmäiset päivät ovat kotipesän aikaa - Äitiyden Ihme
 

Vauvan ensimmäiset päivät ovat kotipesän aikaa

Vauvan ensimmäiset päivät ovat kotipesän aikaa
María Alejandra Castro Arbeláez

Kirjoittanut ja tarkastanut psykologi María Alejandra Castro Arbeláez.

Viimeisin päivitys: 26 heinäkuuta, 2018

Vauvan ensimmäisten 40:n päivän aikana on hyvä omistautua vain tietyille erityisille asioille. Tämä on aika luoda kotipesää, olla taianomaisessa intiimissä tilassa, rakastaa herkkyydellä, oppia tuntemaan pieni uusi ihminen, toivottaa hänet tervetulleeksi tähän maailmaan ja rakastaa häntä iho vasten ihoa.

Maailma pysähtyy. Kaikki lakkaa olemasta ja samalla kaikki myös alkaa, sillä vain harvat elämän hetket ovat niin taianomaisia kuin ne, joiden aikana lopulta saamme nähdä lapsemme sen jälkeen, kun olemme kantaneet häntä sisällämme yhdeksän kuukauden ajan.

Yksi kaikkein kiinnostavimmista kirjoista koskien synnytystä on nimeltään Safe Postpartum, ja sen kirjoittaja on Beatrijs Smulders. Tämä kirjailija, joka on ammatiltaan myös kätilö, saa meidät näkemään perusteellisella tavalla ne tavalliset askareet, olosuhteet ja tilanteet, jotka äidit ja isät kokevat tänä aikana. Jakso ulottuu tosiasiassa tietysti paljon pidemmälle kuin vain klassiseen neljäänkymmeneen päivään.

Kuten olemme jo useamman kerran blogissamme sanoneet, synnytyksestä toipuminen voi kestää niinkin pitkään kuin vuoden. Tämä kirja opastaa realistisella tavalla kaikkiin näihin kokemuksiin, jotka muodostavat oikean pelkojen, tunteiden, fyysisen uupumuksen, haasteiden, ongelmien ja onnellisuuden kaleidoskoopin.

Eräs hyvin selkeä asia on se, että moni äiti on lähes pakotettu tulemaan pois siitä täysin fyysisestä ja tunnetason maailmasta, joka synnytys on, ja joutuu sukeltamaan siihen konkreettiseen todellisuuteen, joka käsittää työn, rahan, aikataulut ja päivittäiset rutiinit. Vaikka vauvan läheinen ja häntä kutsuva elämä onkin kokoajan mielessä.

Kuinka äidit pystyvät sitten tasapainoilemaan kaiken tämän kanssa? Kuinka joka ikinen vastuu saadaan hoidettua? Äitiys on todellakin hyvin monimutkainen, mutta myös hyvin jännittävä matka.

Tiesitpä tätä tai et, 40 ensimmäistä päivää syntymän jälkeen ovat hyvin tärkeitä vauvalle – itse asiassa äärimmäisen tärkeitä. Tämä on se suuri vastaanotto, mukautuminen ja meidän itsemme ilmestyminen esiin äiteinä (ja kumppaniemme ilmestyminen esiin vanhempina).

vastasyntynyt

40 ensimmäistä päivää synnytyksen jälkeen vaativat intiimiyttä

Nämä ensimmäiset päivät ovat teitä varten. Tämä on äidin ja isän aluetta, ja yhdessä vauvan kanssa luotte ainutlaatuisen ilmapiirin, joka on taianomainen ja intensiivisten tunteiden värittämä – nämä tunteet ovat kaikkien teidän kolmen.

On ihan OK, jos et halua nähdä ketään muuta muutamaan päivään ja jos jätät kaikki tavoitteet ja työn sivuun. Elämässäsi on nyt jotakin tärkeämpää, joku sellainen, joka vaatii huomiotasi, hyväilyjäsi, ruokaa ja rakkauttasi.

Nyt on aika luoda kotipesää

Pesänrakentaminen on tietysti luonnossa pesän todellista luomista. Ei kuitenkaan ole typerää käyttää tätä eläinten yhteydessä käytettävää sanaa ihmisvauvankin kohdalla, sillä käytökset ja tavoitteet ovat periaatteessa ihan samat: lapsen kasvattaminen ja hänelle suojan, lämmön, rakkauden ja tietysti ruoan antaminen.

  • Äiti ja isä rakentavat kotipesää vauvan kanssa, jotta voisivat toivottaa hänet tervetulleeksi synnytyksen jälkeen.
  • Me teemme näin siksi, että meidän tarvitsee olla lähellä toisiamme.
  • Me rakennamme pesää myös, jotta meistä tulisi roolimalleja vauvallemme.
  • Toimimme näin ollaksemme rauhalllisia, vakuuttaaksemme toisemme ja ottaaksemme itsellemme uudet roolit, tarpeet ja velvollisuudet.
  • Me rakennamme pesää hoitaaksemme itseämmme, sillä vauva tarvitsee meiltä tietysti kaiken, mutta lisäksi äiti tarvitsee isää, sillä on uupunut ja sillä hänen kehoonsa sattuu. Ja sillä me kaikki tarvitsemme rakkaudenosoituksia, hoitoa ja huomiota.
  • Me rakennamme pesää imettääksemme ja pitääksemme vauvan iho ihoa ja sydän sydäntä vasten.
äiti ja vauva

Paras apusi ensimmäisinä päivinä on kuudes aistisi

Nämä päivät tuovat eteen monia, monia haasteita: sopeutumisen, imetyksen, unensaannin, napanuoran, tutin, kehdon, koliikin ja ennen kaikkea tietysti itkemisen.

  • Se, että osaat tulkita vauvan itkua on, epäilemättä se ensimmäinen tarpeellinen asia, jonka jokainen äiti ottaa velvollisuudekseen. Itkeekö hän nyt nälästä? Vai sattuuko hänen? Vai johtuuko se sittenkin vaipasta? On tavallista, että tämän kanssa tullaan pakkkomielteisiksi ensimmäisinä päivänä. Pikkuhiljaa kuitenkin pelot tulevat rauhoittumaan, ja järki ottaa voiton, mutta samalla ilmaantuu se niin kutsuttu kuudes aisti.
  • Lähes ilman, että tätä huomaat, näiden ensi viikkojen aikana saapuu rauhan tunne. Tulet ymmärtämään, että vauva tarvitsee kaikkein eniten sinun läheisyyttäsi. Ymmärrät, että hänen pitäminen sylissäsi on rauhoittavaa, ja että imetys rentouttaa häntä sekä samalla antaa ravintoa.

Äidinvaistosi, se ihan uusi vaisto, on todellinen superkyky, joka saa sinut täysin samalle aaltopituudelle vauvasi kanssa. Nämä 40 päivää synnnytyksen jälkeen tulevat kyllä olemaan joskus vaikeat, mutta oikeasta näkökulmasta katsottuina ne ovat eräs elämäsi tärkeimmistä vaiheista.

Se, mitä tarvitset ennen kaikea, on intiimin piirin luominen ja yksinkertaisesti pesän rakentaminen perheesi kanssa. Maailma, jossa kiire, paineet, työ, ystävät ja visiitit odottavat, voi odottaa vielä useamman päivän, sillä tämä on aikaa, joka kuuluu vain teille kolmelle.


Kaikki lainatut lähteet tarkistettiin perusteellisesti tiimimme toimesta varmistaaksemme niiden laadun, luotettavuuden, ajantasaisuuden ja pätevyyden. Tämän artikkelin bibliografia katsottiin luotettavaksi ja akateemisesti tai tieteellisesti tarkaksi.


  • Bowlby, J. (1986). Vínculos afectivos: formación, desarrollo y pérdida. Madrid: Morata.
  • Bowlby, J. (1995). Teoría del apego. Lebovici, Weil-HalpernF.
  • Garrido-Rojas, L. (2006). Apego, emoción y regulación emocional. Implicaciones para la salud. Revista latinoamericana de psicología, 38(3), 493-507. https://www.redalyc.org/pdf/805/80538304.pdf
  • Marrone, M., Diamond, N., Juri, L., & Bleichmar, H. (2001). La teoría del apego: un enfoque actual. Madrid: Psimática.
  • Moneta, M. (2003). El Apego. Aspectos clínicos y psicobiológicos de la díada madre-hijo. Santiago: Cuatro Vientos.

Tämä teksti on tarkoitettu vain tiedoksi eikä se korvaa ammattilaisen konsultaatiota. Jos sinulla on kysyttävää, konsultoi asiantuntijaasi.