4 yleistä kysymystä imettämisestä

30.1.2020

Lapsen imettäminen on merkittävä tehtävä. Vauva ei etsi äitinsä rintaa vain syödäkseen, vaan hän tekee näin myös lohdutuksen, suojan, lämmön ja rakkauden vuoksi. Rintaruokinnalla tiedetään olevan myös monia muita hyötyjä sekä lapselle että äidille. Aina imettäminen ja etenkään sen aloittaminen ei kuitenkaan ole pelkkää ruusuilla tanssimista, ja tänään listaammekin neljä yleistä kysymystä imettämisestä – ja tietysti kerromme niihin myös vastaukset.

4 yleistä kysymystä imettämisestä

Mitä tehdä, kun kehoni ei tuota paljon maitoa?

Moni äiti pelkää tai kokee, ettei hänen kehonsa tuota tarpeeksi maitoa vauvan tarpeisiin. Tuore äiti voi pelätä tekevänsä jotain väärin tai ettei hänen maitonsa jostain syystä sovellu lapselle. Pelko on yleensä turha, sillä tutkijat ovat osoittaneet, että tiettyjä erityistapauksia lukuun ottamatta jokaisen äidin keho tuottaa lapsen tarvitseman määrän maitoa. On kuitenkin totta, että maidon määrään vaikuttaa myös se, kuinka paljon vettä äiti juo ja millainen hänen ruokavalionsa on.

4 yleistä kysymystä imettämisestä

Äidin keho alkaa erittää ensimaitoa vauvan syntymän jälkeen – ja joissain tapauksissa jo raskauden loppuvaiheessa. On tärkeää, että äidillä on mahdollisuus alkaa imettää lasta jo tässä vaiheessa, sillä tämä tekee rintaruokinnan aloittamisen helpommaksi lapselle.

Paras tapa saada keho tuottamaan tarpeeksi maitoa on imettää pientä vauvaa ympäri vuorokauden, myös yöllä. Ensimmäisten elinviikkojensa aikana vauvan tulee syödä vähintään 8-10 kertaa vuorokaudessa, mikä tarkoittaa syöttämistä kellon ympäri.

Mistä tiedän imetystekniikkani olevan oikea?

Vauvan huono imuote on yhteydessä paitsi vähäiseen maidon tuotantoon, myös muihin ongelmiin, kuten äidin nännien kuivumiseen. Hyvän imuotteen perusta on oikea imetysasento. Oikea asento mahdollistaa vauvan pään taivuttamisen taaksepäin ja tämän suun avaamisen ammolleen. Lapsen suun tulee olla samalla tasolla nännin kanssa.

Kannattaako rintapumppua käyttää?

Monille äideille – etenkin heille, jotka joutuvat jättämään vauvan muiden hoiviin – rintapumppu on hyvä ratkaisu. On hyvä muistaa, että mitä enemmän vauvaa imetetään tai maitoa pumpataan, sitä enemmän maitoa äidin keho tuottaa.

Mitä tulee pumpun käytön ajoittamiseen, asiantuntijoiden mukaan paras aika maidon pumppaamiseen on tunti imettämisen jälkeen. Jos äiti tietää tarkkaan, paljonko maitoa vauva juo, hän voi käyttää pumppua samanaikaisesti lasta imettäessään.

4 yleistä kysymystä imettämisestä

Mistä tiedän, että vauva syö tarpeeksi?

On tavallista, että tuoreet vanhemmat miettivät, kuinka paljon maitoa vauva tarvitsee, ja usein he huolehtivat, syökö lapsi liian vähän tai liikaa. Jokainen lapsi on yksilö, ja syödyn maidon määrä vaihtelee lapsittain. On kuitenkin olemassa suosituksia, jotka kertovat, mikä on tietyn ikäisen vauvan tarvitseman maidon standardimäärä.

Ensimmäisten elinviikkojen aikana vauvaa on tärkeä syöttää aina hänen pyytäessään ruokaa. Asiantuntijoiden suosittelemat maitomäärät kullekin lapsen ikäkaudelle ovat seuraavat:

  • 2 kuukauden ikään asti: Hyvin pienet vauvat syövät yleensä joka 3.-4. tunti noin 0,5-1,5 dl maitoa kerrallaan. Tarvittaessa vauva voidaan herättää syömään.
  • 3-6 kuukautta: Tässä vaiheessa lapset syövät yleensä noin 1,2-1,8 dl maitoa kerrallaan. Tässä iässä vauvat tavallisesti nukkuvat pitkiä aikoja tauotta, jotkut jopa läpi yön. Tällöin vauvaa ei saa herättää syömään.
  • 7-12 kuukautta: Tässä iässä vauvat syövät 3-5 tuttipullollista maitoa päivittäin. Tämä tarkoittaa lähes 2,5 desilitraa maitoa yhdellä syöttökerralla. Jos vauva on jo alkanut syödä muutakin ruokaa, maitoa voidaan tarjota harvemmin.
  • Yli vuoden ikäiset vauvat: Lapselle voidaan alkaa tarjota lehmänmaitoa äidinmaidon tai korvikkeen sijaan. Näin tulee kuitenkin toimia ainoastaan neuvolan hoitajan tai lääkärin Suositeltava maidon määrä on enintään 2 lasillista päivässä.
  • Brahm, P y Valdés, V. Beneficios de la lactancia materna y riesgos de no amamantar. Rev Chil Pediatr. 2017; 88 (1): 7-14. DOI: 10.4067/S0370-41062017000100001
  • Blázquez, M. Ventajas de la lactancia materna. Medicina Naturista. 2000; (1): 44-49. ISSN: 1576-3080.
  • Morán M, Naveiro JC, Blanco E, Cabañeros I, Rodríguez M, Peral A. Prevalencia y duración de la lactancia materna. Influencia sobre el peso y la morbilidad. Nutr Hosp 2009; 24 (2): 213-217. 23.