Lempipaikkani on olla kanssasi - Äitiyden Ihme
 

Lempipaikkani on olla kanssasi

Lempipaikkani on olla kanssasi
María Alejandra Castro Arbeláez

Kirjoittanut ja tarkastanut psykologi María Alejandra Castro Arbeláez.

Viimeisin päivitys: 13 tammikuuta, 2020

Lempipaikkani on olla kanssasi. Siitä lähtien, kun saavuit maailmaan, missään muualla ei ole ollut niin rauhaisaa kuin sinun lähelläsi. Mikään ei ole suloisempaa kuin antamasi suukot, eikä mikään ole kauniimpi ääni kuin sinun naurusi.

Lempipaikkani on olla kanssasi, ja niin on ollut siitä lähtien, kun minusta tuli sinun äitisi. Sinun luotasi löydän onnellisuuden ja paljon muutakin. Elämäni muodostuu kaikista niistä pienistä, unohtumattomista, loputtomista ja arvokkaista vivahteista, joita vierelläsi saan kokea. Jokaisella yksityiskohdalla on paikka sydämessäni.

Tunteilla on etuoikeudellinen asema sydämessämme. Äitiys laajentaa tunteiden kirjoa, kasvattaen kiintymystämme lukemattomin tavoin. Äitiys on jotain, mitä emme aiemmin osanneet kuvitella. Koemme nyt monenlaisia tapoja olla onnellisia.

Äitinä oleminen tuo elämäämme runsaasti onnellisuutta ja kiitollisuutta. Sitä tunnetta on mahdoton kuvailla sanoin, mutta useimmat lukijoistamme varmasti ymmärtävät, mitä tarkoitamme. Taianomainen ainesosa tähän on hyvinkin yksinkertainen, ja se löytyy rakastamistamme ihmisistä lähellämme.

Onnellisuus koostuu sen tietämisestä, ketä rakastamme ja mikä on tärkeäintä elämässämme. Muistamme, että paras paikka maailmassa on olla lastemme lähellä. Lisäksi onnellisuus koostuu silityksistä ja tyytyväisyydestä itseensä.

“Ihminen ei saavuta onnellisuutta harvoin tapahtuvina suurina onnen pyyhkäyksinä, vaan jokapäiväisten pienten asioiden kautta.”

– Benjamin Franklin

Lempipaikkani on olla kanssasi

Onnellisuus on valinta, ei määränpää

Saatat kuulla päivittäin, joko työkaveriltasi tai ystävältäsi, että hän on väsynyt kaikkeen. Hän saattaa kertoa, että lapsi on yhä vaativampi ja haastavampi. Hän saattaa kertoa, että hänellä ei juurikaan jää aikaa rentoutumiselle tai hiljaisuudesta ja rauhasta nauttimiselle.

Lempipaikkani on olla kanssasi, sillä sinä olet minun maailmani

Kun löydät itsesi vastaavasta tilanteesta, muista seuraava. Voit valita, valitatko asiasta vaiko et. Voit valittaa, kuinka et taaskaan saanut nukuttua tai kuinka lapsesi ei ole kuin muut vauvat, ja hän käyttää vieläkin vaippoja. Voit myös valita olla onnellinen, rakentaa onnellisuutta siitä, mitä sinulla jo on ja keskittyä asioiden parantamiseen saavuttaaksesi paremman olotilan.

Kohdatessasi vastoinkäymisiä, on tärkeää arvostaa sitä, mitä sinulla jo on. On tärkeää ymmärtää, että vanhemmuus ei ole helppoa. Koska vanhemmat ovat tehneet päätöksen luoda uuden elämän ja saattaa se maailmaan, on vanhempien tehtävä myös nähdä vaivaa lapsensa eteen. Onnellisuus on 80% asennetta ja loput 20% ymmärrystä siitä, kuinka onnellisuutta ylläpidetään. Tietoa siitä, kuinka ymmärrämme asiat sydämessämme.

Lempipaikkani on olla kanssasi, sillä sinä olet minulle kaikki kaikessa 

Ihmisillä on paikkansa toisten ihmisten elämässä. Eikä kyse ole ainoastaan fyysisestä tilasta, vaan myös emotionaalisesta. Konseptin paremmin ymmärtämiseksi annamme esimerkin.

Sinulla saattaa olla perheenjäsen, johon sinulla ei ole erityisen hyviä välejä. Hän voi olla serkku, setä tai joku vielä läheisempi. Jos suhde tähän perheenjäseneen on vahingoittava tai traumaattinen, sen viemä emotionaalinen tila elämässäsi on eittämättä negatiivinen. Olet saattanut jopa poistaa tämän perheenjäsenen sydämestäsi kokonaan.

Sen sijaan ne perheenjäsenet, jotka rikastuttavat sinua, välittävät sinusta, rakastavat sinua, vahvistavat sinua ja tekevät sinut onnelliseksi, vievät sydämestäsi ja mielestäsi suuremman tilan.

Kiitos, että veit sydämeni

Lasten kohdalla tapahtuu jotain erityistä, sillä syntymänsä hetkellä lapsi ansaitsee paikkansa vanhempiensa sydämessä. Tietämättään lapsi vie sydämesi ja täyttää mielesi. Päivä päivältä lapsen tila kasvaa suuremmaksi ja suuremmaksi. Tämä on täysin ainutlaatuinen kokemus.

Samaan aikaan toisten ihmisten tulee ansaita oma paikkansa sydämessämme hyvien tekojen ja taianomaisen yhteyden kautta, mitä kuitenkin harvemmin elämässä tapahtuu. Lapsemme sen sijaan valloitti jokaikisen kohdan sydämestämme ainoastaan olemalla olemassa.

Teet minut onnelliseksi

Lapsi valloittaa vanhempiensa sydämen ja mielen

Onnellisuus on ennen kaikkea asenne. Jokaisen tulee muistaa, että onnellisuuteen ei välttämättä tarvita suuria asioita. Kaikki, mitä tarvitsemme, on harmonia, rauha ja kumppanuus ympäröivin ihmisten kanssa

Voidaksemme olla onnellisia, meidän tulee oppia suvaitsevaisuutta ja kykyä kohdata pettymyksiä, surua ja haasteita, joita usein elämän tiellä tapaamme. Onnellisia perheitä ovat sellaiset, jotka kohtaavat vastoinkäymiset yhdessä. Kun ongelmat on selätetty – esimerkiksi kotiutessa ennenaikaisesti syntyneen vauvan kanssa – tunnemme olomme voittamattomaksi. Tuntuu kuin olisimme jättäneet haasteet taaksemme, ja tästä lähtien asiat kulkevat oikeaan suuntaan. Tunnemme sellaista onnellisuutta, joka valtaa koko olemuksemme.

On tärkeää olla kiitollinen koko prosessille, sillä se on auttanut meitä ymmärtämään jo paljon. Usko tai älä, se kaikki on ollut välttämätöntä. Kun kysyt minulta lempipaikastani, kerron sinulle, että se on siellä, missä olemme yhdessä, missä voimme kasvaa ja kävellä käsi kädessä. Rakkaani, juuri se on onnellisuutta.


Kaikki lainatut lähteet tarkistettiin perusteellisesti tiimimme toimesta varmistaaksemme niiden laadun, luotettavuuden, ajantasaisuuden ja pätevyyden. Tämän artikkelin bibliografia katsottiin luotettavaksi ja akateemisesti tai tieteellisesti tarkaksi.


  • Bowlby, J. (1986). Vínculos afectivos: formación, desarrollo y pérdida. Madrid: Morata.
  • Bowlby, J. (1995). Teoría del apego. Lebovici, Weil-HalpernF.
  • Garrido-Rojas, L. (2006). Apego, emoción y regulación emocional. Implicaciones para la salud. Revista latinoamericana de psicología, 38(3), 493-507. https://www.redalyc.org/pdf/805/80538304.pdf
  • Marrone, M., Diamond, N., Juri, L., & Bleichmar, H. (2001). La teoría del apego: un enfoque actual. Madrid: Psimática.
  • Moneta, M. (2003). El Apego. Aspectos clínicos y psicobiológicos de la díada madre-hijo. Santiago: Cuatro Vientos.

Tämä teksti on tarkoitettu vain tiedoksi eikä se korvaa ammattilaisen konsultaatiota. Jos sinulla on kysyttävää, konsultoi asiantuntijaasi.