Onko jaksottainen paastoaminen turvallista nuorille?
Jaksottaisesta paastoamisesta eli pätkäpaastosta on tullut suosittu painonpudotusmenetelmä. Mutta onko jaksottainen paastoaminen turvallista nuorille? Tätä on hyvä pysähtyä miettimään, sillä tutkimusnäyttöä puolesta tai vastaan ei ole riittävästi. Kerron siksi myös oman mielipiteeni ammattilaisena.
On normaalia, että kasvava ja kehittyvä nuori tarvitsee enemmän ravintoaineita. Siksi nuoren on syötävä oikein, eikä ravintoaineita tule rajoittaa pitkiä aikoja. Mutta jos haluaa laihtua, voiko pätkäpaastolle ryhtyä turvallisesti? Jatka lukemista, niin saat tietää vastauksen.
Mitä on jaksottainen paastoaminen?
Paastoamista on harjoitettu uskonnollisista syistä läpi historian. Jaksottainen paasto määritellään syömismalliksi, jossa syömistä vältetään tiettyinä vuorokaudenaikoina. Ateriat keskitetään pienemmälle aikavälille.
Voit esimerkiksi paastota 12 tuntia ja syödä seuraavan 12 tunnin aikana, paastota 16 tuntia ja syödä 8 tunnin aikana tai paastota jopa 20 tuntia ja syödä 4 tunnin aikana. Lisäksi on olemassa 24 tunnin paasto ja 48 tunnin paasto. Jaksottainen paasto ei siis ole ruokavalio sinänsä, vaan päivittäinen syömisprotokolla. Se on syömismalli, joka muokkaa aineenvaihduntaamme.
Paaston aikana insuliinin, joka on vastuussa sokerin kuljettamisesta soluille energialähteeksi, pitoisuus veressä laskee. Tällöin keho alkaa käyttää energialähteenään rasvavarastoja. Tämä johtaa välittömään painonpudotukseen. Lisäksi pätkäpaasto on yhdistetty myös tiettyjen sairauksien ehkäisyyn. Kaikki on kuitenkin kiinni henkilön ominaispiirteistä ja yleiskunnosta.
Lue myös: Paaston riskit raskauden aikana
Liittyykö jaksottaiseen paastoamiseen riskejä?
“Ei kaikki kultaa mikä kiiltää”, sillä hyödyistään huolimatta pätkäpaastoon sisältyy myös riskejä. On epäilyksiä siitä, onko se turvallinen ja tehokas pitkän aikavälin menetelmä painonhallintaan. Näin todetaan Behavioral Science -lehdessä julkaistussa katsauksessa .
Toistaiseksi tunnetut lyhyen ja keskipitkän aikavälin riskit ovat seuraavat:
- Ahdistus: Pitkä syömättömyys voi synnyttää ahdistusta ja stressiä, minkä seurauksena voi ilmetä ahmimista. Tästä seuraa syyllisyyden tunne, ja ihminen lakkaa syömästä aikaikkunoiden sisällä. Se tarkoittaa, että protokolla katoaa tyystin.
- Ruoansulatushäiriöt: Hyvin pitkä paasto aiheuttaa gastriittia ja liikahappoisuutta.
- Ravintoaineiden saannin häiriöt: Jaksottainen paasto ei kerro mitä tulee syödä, vaan milloin. Ruokavalioon saattaakin kuulua elintarvikkeita, joista ei saa vitamiineja ja kivennäisaineita, mikä voi johtaa epätasapainoiseen ravintoaineiden saantiin.
Onko jaksottainen paastoaminen turvallista nuorille?
Jaksottaisen paaston suosio on kiirinyt sosiaalisiin verkostoihin ja kehonkuvaansa murehtivien teini-ikäisten korviin. Moni omaksuukin sen ruokailumallikseen näyttääkseen paremmalta. Toistaiseksi sen turvallisuudesta on kuitenkin kiistaa. Alla kerromme eri näkemyksiä pätkäpaastosta.
Ne, jotka eivät kannata jaksottaista paastoamista teini-iässä
Eating Behavior -lehdessä vuonna 2022 julkaistussa tutkimuksessa on nostettu esiin tämä jo nuorilla ilmenevä vaarallinen käyttäytymismalli. Jaksottainen paastoaminen voi lisätä syömishäiriöitä, kuten ahmimista, oksentelua ja pakonomaista liikuntaa. Tutkimuksessa kehotetaan myös ammattilaisia välttämään jaksottaisen paaston määräämistä nuorille laihdutustarkoituksessa.
Toinen syy tähän on murrosiän saapuminen, sillä kiihtyneen kasvun myötä ilmenee biologisia, emotionaalisia ja kognitiivisia muutoksia. Jotta ne tapahtuisivat terveellä tavalla, tarvitaan paljon energiaa ja ravintoaineita.
Ne, jotka tukevat jaksottaista paastoamista
On olemassa useita tieteellisiä tutkimuksia, jotka tukevat jaksottaista paastoamista lihavilla nuorilla. Eräässä tutkimuksessa, jossa arvioitiin sen toteutettavuutta, tehokkuutta ja hyväksyttävyyttä, havaittiin kehon koostumuksen sekä sydän- ja verisuonitautiriskin merkittävää pienenemistä. Eräässä tutkimusprojektissa taas ehdotettiin pätkäpaastoa ruokavaliohoidoksi lihaville nuorille.
Myös Journal of Yeugnam Medical Science -lehdessä julkaistu katsaus vuodelta 2023 korostaa pätkäpaaston tehokkuutta ja hyväksyttävyyttä lihavilla nuorilla.
Onko jaksottainen paastoaminen turvallista nuorille? Ammattilaisen mielipide
Jaksottainen paastoaminen voi olla turvallista vähän vanhemmille nuorille, kunhan lääkäri tai ravitsemusterapeutti valvoo paastoa ja suunnittelee sen. Myös psykologin tuki on tärkeää. Lisäksi tulee huomioida, että se on tarkoitettu vain liikalihavuuden ja ylipainon hoitoon sekä niille nuorille, jotka ovat jo ohittaneet murrosiän eli 16-18 vuoden iän.
Yksi huomioitava tekijä on ruokavalio. On tärkeää, että se on terveellinen, tietoisesti laadittu, tasapainoinen ja monipuolinen. Terveellisiin elämäntapamuutoksiin tulisi kannustaa koko prosessin ajan. Näihin kuuluvat muun muassa säännöllinen liikunta, riittävä uni ja stressinhallinta.
Milloin jaksottaista paastoamista ei suositella?
Jaksottaista paastoamista ei suositella nuorille seuraavissa tapauksissa:
- Lääkäri ei suosittele sitä
- Nuorella on ollut syömishäiriö
- Nuori ei syö tarpeeksi ja jättää aterioita väliin
- Nuori ei ole tietoinen jaksottaisen paaston hyödyistä ja seurauksista
- Hänellä on muita terveysongelmia
- Hän on alipainoinen ikäänsä ja pituuteensa nähden
- Hän syö lääkkeitä
- Raskaus tai imetys
Jos mikään yllä olevista ei päde, suunnitellaan 16/8-menetelmä, koska siinä on leveä aikaikkuna. Ensimmäisellä viikolla voidaan kuitenkin aloittaa 12 tai 10 tunnin ateriasuunnitelmalla. Sillä välin keho sopeutuu ja asiantuntija arvioi, sopiiko menetelmä nuorelle. Ruokavalioon tulisi sisällyttää hedelmiä, täysjyväviljoja, oliiviöljyä, pähkinöitä, kuivattuja hedelmiä, palkokasveja, vihanneksia ja vähärasvaista eläinproteiinia.
Onko jaksottainen paastoaminen suositeltavaa lapsille?
On selvää, että jaksottaista paastoa ei suositella lapsille. Tähän on monia syitä. Erityisesti se, että fyysiseen, neurologiseen ja fysiologiseen kasvuun ja kehitykseen osallistuvien kudosten ja molekyylien muodostamiseen tarvitaan paljon energiaa ja ravintoaineita.
Lyhyesti, suositellaanko jaksottaista paastoamista nuorille?
Kyllä, kunhan tarkoituksena on painonpudotus ja terveydenhuollon ammattilaisten asettamat ehdot täyttyvät, erityisesti iän sekä syömishäiriöiden ja muiden sairauksien osalta. Hoitavan lääkärin, ravitsemusterapeutin ja psykologin on valvottava protokollaa tarkoin.
Murrosikäisten lasten ei tule ryhtyä pätkäpaastolle pudottaakseen painoaan. Vanhemmille nuorille suositeltu paasto on 16:8, koska se laajentaa aikaikkunaa. Ruokavalion tulee olla terveellinen, tietoisesti suunniteltu, tasapainoinen ja monipuolinen. Suunnitelman onnistumiseksi tarvitaan muutoksia ruokailutottumuksiin, liikuntaa, stressinhallintaa ja riittävästi unta.
Lisäksi ravitsemuskasvatus kotona ja koulussa on tehokas keino ehkäistä nuorten lihomista. On ratkaisevan tärkeää kannustaa hyviin ruokailutottumuksiin ja terveellisempiin elämäntapoihin.
Kaikki lainatut lähteet tarkistettiin perusteellisesti tiimimme toimesta varmistaaksemme niiden laadun, luotettavuuden, ajantasaisuuden ja pätevyyden. Tämän artikkelin bibliografia katsottiin luotettavaksi ja akateemisesti tai tieteellisesti tarkaksi.
- Ganson, K. T., Cuccolo, K., Hallward, L., & Nagata, J. M. (2022). Intermittent fasting: Describing engagement and associations with eating disorder behaviors and psychopathology among Canadian adolescents and young adults. Eating behaviors, 47, 101681. https://doi.org/10.1016/j.eatbeh.2022.101681
- Harvie, M., & Howell, A. (2017). Potential Benefits and Harms of Intermittent Energy Restriction and Intermittent Fasting Amongst Obese, Overweight and Normal Weight Subjects-A Narrative Review of Human and Animal Evidence. Behavioral sciences (Basel, Switzerland), 7(1), 4. https://doi.org/10.3390/bs7010004
- Jebeile, H., Gow, M. L., Lister, N. B., Mosalman Haghighi, M., Ayer, J., Cowell, C. T., Baur, L. A., & Garnett, S. P. (2019). Intermittent Energy Restriction Is a Feasible, Effective, and Acceptable Intervention to Treat Adolescents with Obesity. The Journal of nutrition, 149(7), 1189–1197. https://doi.org/10.1093/jn/nxz049
- Song, D. K., & Kim, Y. W. (2023). Beneficial effects of intermittent fasting: a narrative review. Journal of Yeungnam medical science, 40(1), 4–11. https://doi.org/10.12701/jyms.2022.00010
- Vidmar, A. P., Goran, M. I., Naguib, M., Fink, C., Wee, C. P., Hegedus, E., Lopez, K., Gonzalez, J., & Raymond, J. K. (2020). Time limited eating in adolescents with obesity (time LEAd): Study protocol. Contemporary clinical trials, 95, 106082. https://doi.org/10.1016/j.cct.2020.106082