Murrosikäisiin liittyvät stereotypiat ja ennakkoluulot

5.8.2019
Murrosikäisiin liittyvät stereotypiat ja ennakkoluulot ovat riski lapsen identiteetin rakentumisella, joka on yksi tämän kehitysvaiheen tärkeimmistä tehtävistä.

Murrosikäisiin liittyvät stereotypiat ja ennakkoluulot ovat hyvin tavallisia, emmekä useinkaan tule miettineeksi niiden olevan myös riski lapsen identiteetin rakentumiselle. Yhteiskunnan ja sen kontekstin, jossa elämme, ymmärtäminen voi olla vaikea ja monimutkainen tehtävä. Tämän vuoksi luomme erilaisia stereotypioita ja ennakkoluuloja, jotka auttavat selittämään ja yksinkertaistamaan sosiaalista todellisuutta.

Stereotypiat vs. ennakkoluulot

Stereotypiat ja ennakkoluulot peilaavat kulttuuriamme ja historiallista kontekstia. Kuten yllä mainitsimme, ne auttavat meitä yksinkertaistamaan yhteiskuntaa ja sopeutumaan sosiaalisiin normeihin. Mutta mikä on stereotypian ja ennakkoluulon ero – ja kumpi niistä on haitallisempi asia?

Stereotypialla tarkoitetaan yleistystä eli tiettyjen asioiden tai ilmiöiden käsittämistä ryhmäksi, jonka jäsenillä on samankaltaisia piirteitä. Periaatteessa stereotypian ei tarvitse olla negatiivinen tai haitallinen asia, mutta ne koetaan usein kielteiseksi, kun ryhmän jäsenistä muodostetaan liian samansisältöinen kuva pienen otoksen perusteella. Stereotypiat voivat luoda puitteet syrjinnälle. Näin voi käydä jopa tilanteissa, joissa stereotypia perustuu logiikalle, sillä se on aina sosiaalisesti rakennettu väite.

Psykologi Gordon Allportin mukaan stereotypiat ovat liioiteltuja uskomuksia, jotka oikeuttavat ja rationaalistavat käytöstä yleisesti. Tähän kuuluu myös ihmisiä ja sosiaalisia ryhmiä vastaan suoritettujen tekojen oikeuttaminen ja rationaalistaminen.

Murrosikäisiin liittyvät stereotypiat ja ennakkoluulot

Ennakkoluulo sen sijaan tarkoittaa tavallisesti perusteetonta ennakkokäsitystä asiasta tai ihmisestä. Sillä viitataan usein positiiviseen tai negatiiviseen arvioon henkilöstä sen perusteella, mihin sidosryhmään tämä kuuluu. Ennakkoluulo voi juontaa juurensa stereotypiasta.

Puhuttaessa stereotypioista ja ennakkoluuloista myös syjinnän mainitseminen on välttämätöntä. Syrjintä on yksilön tai ryhmän systemaattista torjumista tai asettamista muita huonompaan asemaan. Syrjinnän perusteena voi olla mikä tahansa yksilön tai ryhmän ominaisuus, kuten etnisyys, kansalaisuus, uskonto, sukupuoli, ikä, mielipide, vammaisuus tai seksuaalinen suuntautuminen.

Psykologian professori John Dovidion mukaan syrjintä on negatiivista käytöstä sellaista ulkoryhmää kohtaan, jota kohtaan koetaan ennakkoluuloja.

Millainen on yleinen kuva murrosikäisistä?

Murros- ja teini-ikäisiin nuoriin liitetään monia stereotypioita ja ennakkoluuloja, jotka saattavat kummuta aikuisten omista vääristyneistä muistoista. Ne saattavat myös olla elokuvien ja kirjojen kertomien tarinoiden tuotosta.

Hoffman, Paris ja Hall ovat pedagogeja ja psykologeja, jotka ovat tutkineet kyseistä aihetta. Heidän mukaansa murrosikäisiin liitetään erityisesti kolme selvää myyttiä:

  1. Murrosikään liittyy intensiivinen emotionaalinen epävakaus: Tutkijoiden mukaan hormonaalisista ja biologisista muutoksista huolimatta murrosikäisen epävakaus ei juurikaan poikkea muiden ihmisen kehitysvaiheiden epävakaudesta.
  2. Murrosiässä esiintyvät häiriöt kestävät ainoastaan tämän elämänvaiheen ajan ja häviävät henkilön aikuistuessa: Kolmikon tutkimusten perusteella monet nuorelle kehittyneistä fobioista ja häiriöistä pysyvät hänen mukanaan vielä aikuisiässäkin.
  3. Murrosikä on vaihe, johon liittyvät konfliktit vanhempien tai muiden aikuisten kanssa: Tutkimuksen mukaan teini-ikäiset ja vanhemmat ovat tyypillisesti samaa mieltä tärkeistä, perustavanlaatuisista asioista. Itse asiassa suurin osa teini-ikäisistä haluaa säilyttää hyvän ja kiintymyksen täyteisen suhteen vanhempiinsa.

Murrosikäisiin liittyvät stereotypiat ja ennakkoluulot
Kuinka murrosikäisiin liittyvät stereotypiat ja ennakkoluulot vaikuttavat nuoriin?

Murrosikäisiin liittyvät stereotypiat ja ennakkoluulot ovat hyvin haitallisia, sillä ne vaarantavat nuoren identiteetin kypsymisen ja rakentumisen. Kaikki ympäristön sosiaaliset vaikuttimet vaikuttavat nuoren identiteetin muodostumiseen.

Stereotypiat ja ennakkoluulot voivat johtaa sosiaaliseen leimaamiseen. Tulokset voivat olla kammottavia, jos teini-ikäinen joutuu jatkuvasti kuulemaan negatiivisia kommentteja ja mielipiteitä itsestään. Joissain tapauksissa nuori alkaa itsekin uskoa muiden väitteisiin ja alkaa käyttäytyä niiden mukaisesti.

Jos murrosikäinen nuori kuulee jatkuvasti olevansa laiska ja vastuuton, hän alkaa helposti uskoa olevansa juuri näitä asioita. Tämän seurauksena hän muuttaa käytöstään ja hänen odotukset itseään kohtaan madaltuvat. Nuori saattaa esimerkiksi tyytyä huonoihin arvosanoihin ja lakata tekemästä töitä koulumenestyksen eteen. Murrosikäisiin liittyvät stereotypiat ja ennakkoluulot voivat pahimmillaan aiheuttaa vakavia ongelmia kuten vaikeuksia koulunkäynnissä, alkoholin tai huumausaineiden väärinkäyttöä ja heikon itsetunnon.

  • Hoffman, L., Paris, S. y Hall, S. (1996). Psicología del Desarrollo Hoy (6ª ed.). McGrawHill. España: Madrid
  • Hall, G.S. (1994). Adolescence. Its Psychology and its Relations to Physiology, Antropology, sociology, sex, crime, religion and education, 2 vol. New York: Appleton.