ARFID lapsilla: vähän tunnettu syömishäiriö
 

ARFID lapsilla: vähän tunnettu syömishäiriö

ARFID on lapsilla hyvin yleinen syömishäiriö, joka johtuu uusien ruokien kokeilemisen tai tukehtumisen pelosta. Lue lisää tämän päivän artikkelista.
ARFID lapsilla: vähän tunnettu syömishäiriö

Viimeisin päivitys: 16 helmikuuta, 2022

Onko lapsesi erittäin nirso syömään tai vältteleekö hän hyvin monia ruokia? Kyseessä voi tällöin olla ARFID (Avoidance Restrictive Food Intake Disorder). Tässä syömishäiriössä ruokavalion eri osatekijöitä vältetään ja rajoitetaan. Jatka lukemista saadaksesi lisätietoja ARFID-syömishäiriöstä lapsilla.

Vaikka saatat pitää ARFID:ia uutena sairautena, todellisuudessa se sisällytettiin mielenterveyshäiriöiden diagnostiseen käsikirjaan (DSM-V) jo vuonna 2013 sen erottamiseksi muista syömishäiriöistä. Nykyään ARFID:n esiintyvyys on 5– 14 %, ja se koskettaa yleensä 8–13-vuotiaita lapsia.

ARFID lapsilla

Tämän sairauden diagnoosi määräytyy sen perusteella, että lapsen energia- ja ravitsemustarpeet eivät täyty, ja tähän lisätään vielä yksi tai useampi seuraavista kriteereistä:

  • Merkittävä painonlasku tai vaikeus saada riittävästi painoa iän myötä.
  • Merkittävä ravintoaineiden puute.
  • Riippuvuus suun kautta otettavista lisäravinteista ravintoaineiden perustarpeen kattamiseksi.
  • Kyvyttömyys syödä kunnolla haittaa arkea. Henkilö esimerkiksi välttää syömistä julkisella paikalla.

On huomioitava, että tämä kokonaisuus ei liity ruoan puutteeseen (saatavuuteen) tai kulttuurisista tai uskonnollisista syistä johtuviin rajoituksiin. Siinä ei myöskään ole kyse vääristyneestä kehonkuvasta, kuten anoreksiassa ja bulimiassa. ARFID voi kuitenkin liittyä muihin mielenterveysongelmiin.

AFRID-syömishäiriöstä kärsivät lapset ovat nirsoja ruoan suhteen.

ARFID lapsilla: syyt ja oireet

ARFID ilmenee yleensä epämääräisin oirein; niitä voivat olla vatsakipu, maha-suolikanavan vaivat, oksentamisen tai tukehtumisen pelko, kylläisyyden tunne ja vastenmielisyys tiettyjä ruoan tekstuureita, hajuja tai makuja kohtaan.

ARFID voi liittyä muihin psyykkisiin sairauksiin, kuten pakko-oireiseen häiriöön, yleistyneeseen ahdistuneisuuteen, autismiin, tarkkaavaisuus- ja ylivilkkaushäiriöön sekä joihinkin oppimishäiriöihin.

Journal of Eating Disorders -lehden mukaan ARFID:sta kärsivillä potilailla on yleensä vähemmän masennusta ja parempi itsetunto kuin anoreksiaa sairastavilla henkilöillä. 

Tämän syömishäiriön puhkeamiseen on useita mahdollisia syitä:

  • Aiempi traumaattinen syömiskokemus (esim. tukehtuminen).
  • Yliherkkyys tietyille aistiärsykkeille, kuten ruoan koostumuksille.
  • Vanhempien painostus parantaa ruokailutottumuksia.
  • Uusiin ruoka-aineisiin ei ole tutustuttu varhaisessa iässä.

Sinua saattaa kiinnostaa myös: Kuinka saada lapsi kokeilemaan uusia ruokia?

ARFID lapsilla: ravitsemukselliset seuraukset ja komplikaatiot

Archives of Pediatrie -lähteen mukaan tähän syömishäiriöön liittyvä ravintoaineiden puutos riippuu rajoitetuista ruoka-aineista.

Yleisimmät puutokset koskevat kuitenkin rautaa, kalsiumia sekä C-, D- ja A-vitamiinia. Tästä syystä on yleistä, että lapsi kärsii anemiasta ja luumassan vähenemisestä. Pitkällä aikavälillä tämä voi ilmetä väsymyksenä, keskittymishäiriöinä ja riisitautina.

Lisäksi voi ilmetä aliravitsemuksesta johtuvia sekundaarisia komplikaatioita, kuten bradykardiaa eli sydämen hidaslyöntisyyttä ja elektrolyyttihäiriöitä.

Kuinka lasten ARFID hoidetaan

ARFID:sta kärsivä lapsi kieltäytyy tietyistä ruoista.

ARFID:in hoidossa puututaan lapsen käyttäytymiseen ja ravinnonsaantiin, minkä vuoksi se edellyttää useita ammattilaisia, kuten psykologia ja ravitsemusterapeuttia.

Tapauksesta riippuen saatetaan tarvita myös puheterapeuttia nielemisen uudelleenopettelemiseksi ja tukehtumispelon lievittämiseksi. Tällä tavalla lapset pystyvät hallitsemaan syömiseen liittyvää ahdistusta ja täyttämään ravintoaineiden tarpeen.

Lääkehoitojen käytön tueksi ei ole näyttöä. Äärimmäisissä tapauksissa saatetaan tarvita letkuruokintaa sairaalassa.

On tärkeää olla pakottamatta lasta syömään ja pyrkiä vähitellen altistamaan hänet niille ruoka-aineille, jotka hän torjuu pelon vuoksi. Mitä rauhallisempi ruokailuympäristö on, sitä parempia tuloksia saadaan.

Tämä saattaa kiinnostaa sinua...
Tunneperäinen nälkä lapsilla
Äitiyden Ihme
Lue se täällä Äitiyden Ihme
Tunneperäinen nälkä lapsilla

Tunneperäinen nälkä ja syöminen liittyvät siihen, että ihmiset syövät toisinaan iloonsa ja palkitakseen itsensä sekä painvastoin lievittääkseen str...



  • Katzman, D K; Norris, M L; Zucker, N (2019) Avoidant Restrictive Food Intake Disorder. Psychiatr Clin North Am, 42(1): 45-57. 
  • Zimmerman, J; Fisher, M (2017) Avoidant/Restrictive Food Intake Disorder (ARFID). Curr Probl Pediatr Adolesc Health Care, 47(4): 95-103.
  • De Toro, V; Aedo, K; Urrejola, P (2021) Trastorno de Evitación y Restricción de la Ingesta de Alimentos (ARFID): Lo que el pediatra debe saber. Andes Pediatr, 92(2)298-307. 
  • Keery, H; LeMay-Russell, S; Barnes, T L; Eckhardt, S; Peterson, C B; Lesser, J et al (2019) Attributes of children and adolescents with avoidant/restrictive food intake disorder. J Eat Disord, 7:31.
  • Kurotori, i; Shioda, K;  Abe, T; Kato, R; Ishikawa, S;Suda, S (2019) An Inpatient Observational Study: Characteristics And Outcomes Of Avoidant/Restrictive Food Intake Disorder (ARFID) In Children And Adolescents In Japan. Neuropsychiatr Dis Treat, 15:3313-21.
  • Feillet, F; Bocquet, A; Briend, A; Chouraqui, JP; Darmaun, D; Frelut, ML et al (2019) Nutritional risks of ARFID (avoidant restrictive food intake disorders) and related behavior. Arch Pediatr, 26(7): 437-41.