Kahdeskymmenes raskausviikko
Kahdeskymmenes raskausviikko on vaihe, jolloin raskaus on kestänyt 19 viikosta ja 0 päivästä 19 viikkoon ja 6 päivään, eli tällöin aletaan lähestyä raskauden puoliväliä.
Kahdeskymmenes raskausviikko sikiön näkökulmasta
Kahdennellakymmenennellä raskausviikolla sikiö on 17 viikkoa vanha ja noin 21,5 senttimetrin pituinen ja 250 gramman painoinen. Raskauden loppuun mennessä sen koko on tuplaantunut ja paino kymmenkertaistunut tähän hetkeen verrattuna. Sikiön ihon alle alkaa vähitellen kertyä rasvakerros, joka auttaa lasta ruumiinlämmön säätelyssä syntymän jälkeen.
Sikiön aivojen aistialueet kehittyvät, ja kohdussa kehittyvä lapsi voi jo kuulla, vaikka lapsivesi vääristääkin ääntä jonkin verran. Vauva kuuntelee äidin sydämen sykettä ja ääntä sekä oman sydämensä lyöntejä. Vauva pystyy myös havaitsemaan äidin tunteet.
Tässä vaiheessa raskautta sikiön aivoissa on jo 30 miljardia hermosolua. Vatsa, maksa ja suolet ovat jo kehittyneet vatsaontelossa ja keuhkot ja ruoansulatuskanava ovat kypsymässä. Sormet ja varpaat ovat kehittyneet ja ovat jo hyvin notkeat. Sikiön munasarjat tai kivekset kehittyvät vauhdilla. Tyttösikiöllä kehittyy tässä vaiheessa miljoonia munasoluja ja poikasikiöllä kivekset kehittyvät vatsaontelossa.
On tavallista, että kahdennenkymmenennen raskausviikon tienoilla äiti tuntee sikiön hikottelevan ajoittain. Tämä on yleinen, pallean supistelusta johtuva vaiva, joka on osa vauvan kehitystä, eikä siitä tarvitse huolestua. Sikiön hikka voi kestää muutamasta minuutista jopa puoleen tuntiin. Hikka ei ole epämukavaa vauvalle, ja monen asiantuntijan mukaan se on merkki sikiön elinvoimaisuudesta.
Kahdeskymmenes raskausviikko äidin näkökulmasta
Kahdennenkymmenennen raskausviikon kohdalla äidin kohtu on jo kolme kertaa normaalia suurempi ja sen yläosa sijoittuu navan korkeudelle. Vatsa kasvaa ja laajenee ja raskausvatsa on jo selvästi erotettavissa.
Kahdeskymmenes raskausviikko tuo usein mukanaan seuraavanlaisia sivuvaikutuksia.
- Entistä kovempi väsymys. On tavallista, että odottava äiti tuntee itsensä tässä raskauden vaiheessa erityisen väsyneeksi ja uneliaaksi.
- Matala verenpaine. Alhainen verenpaine johtuu kohdun aorttaan kohdistamasta paineesta.
- Suonikohjujen muodostuminen. Raskauden aikana naisen keho tuottaa tavallista suuremman määrän verta, jonka täytyy päästä kiertämään elimistössä. Tämä voi aiheuttaa tulehtuneisuutta ja johtaa suonikohjujen syntymiseen. Tämän lisäksi kasvava vatsa voi painaa joitakin verisuonia niin, että veren on vaikea kulkea niiden läpi.
- Sydämen sykkeen nopeutuminen. Syke kiihtyy, kun sydän pumppaa normaalia enemmän verta kehon läpi.
- Ikenet voivat tulehtua ja vuotaa verta. Raskauden aikana hampaiden reikiintymisen ja ientulehduksen riski on tavallista suurempi.
Rakenneultra
Toinen raskausajan ultraäänitutkimuksista, niin sanottu rakenneultra, suoritetaan 19.-21. raskausviikon tietämillä, ja sen tarkoituksena on:
- Sikiöiden määrän ja elinkelpoisuuden varmistaminen
- Sikiön kasvun tarkistaminen
- Sikiön rakenteiden tarkastelu ja rakenteellisten kehityshäiriöiden toteaminen
- Kromosomipoikkeavuuksien riskin arviointi
- Istukan sijainnin tarkistaminen
- Lapsiveden määrän tarkistaminen
- Haluttaessa lapsen sukupuolen selvittäminen
Suosituksia odottavalle äidille
- Älä seiso kolmea tuntia pidempään ja lepää aina tarvittaessa.
- Nauti rautapitoista ruokaa, joka auttaa sikiötä kehittymään ja ylläpitämään sopivaa happitasoa.
- Huolehdi hyvästä suuhygieniasta. Raskausaikaan liittyvät hormonitoiminnan muutokset kasvattavat hampaiden reikiintymisriskiä ja voivat pahentaa olemassa olevaa ientulehdusta.
- Kuuntele musiikkia ja laula vauvalle. Musiikki voi olla erinomainen tapa luoda yhteys lapseen.
- Pysy rauhallisenea. Kohdussa kehittyvä lapsi tuntee äidin kokemat tunteet, ja äidin hermostuneisuus välittyy näin myös hänelle.
Kaikki lainatut lähteet tarkistettiin perusteellisesti tiimimme toimesta varmistaaksemme niiden laadun, luotettavuuden, ajantasaisuuden ja pätevyyden. Tämän artikkelin bibliografia katsottiin luotettavaksi ja akateemisesti tai tieteellisesti tarkaksi.
- Purizaca, Manuel. “Modificaciones fisiológicas en el embarazo.” Revista peruana de Ginecología y Obstetricia 56.1 (2010): 57-69.
- Cáceres, Rocío, et al. “Efectos neurobiológicos del estrés prenatal sobre el nuevo ser.” Revista chilena de neuro-psiquiatría 55.2 (2017): 103-113.
- Hernández, Ulises Reyes, et al. “Música de Mozart y su efecto antiestrés en la etapa prenatal.” Boletín Clínico Hospital Infantil del Estado de Sonora 23.2 (2006): 85-92.
- Rana, Mandeep, et al. “Sueño en los niňos: fisiología y actualización de los últimos conocimientos.” MEDICINA (Buenos Aires) 79.Supl III (2019): 25-28.