Raskauden aikaiset ultraäänitutkimukset

05 huhtikuu, 2020
 

Raskausaika voi tuntua hyvin pitkältä, ja sen lisäksi, että monet vanhemmat murehtivat sikiön terveyttä ja kehitystä, he myös odottavat malttamattomina lapsensa tapaamista, miettien, millainen ihminen tämä lopulta on. Raskauden aikaiset ultraäänitutkimukset vastaavat ensimmäiseen kysymykseen antaen tietoa kehittyvän sikiön tilasta.

Ensimmäinen ultraäänikuvaus on myös usein se hetki, kun vanhemmille konkretisoituu se, että heidän lapsensa todella kasvaa ja kehittyy äitinsä vatsassa. Tällöin vanhemmat näkevät sikiön kuvan ensimmäistä kertaa ja kuulevan sen sydämen sykkeen.

Mikä ultraäänikuvaus oikeastaan on?

Ultraäänikuvaus on radiologinen kuvantamismenetelmä, joka perustuu ultraäänen eli suurtaajuisen äänen heijastumiseen eri tiheyksisten kudosten rajapinnoista. Kun on kyse raskauden aikaisesta ultraäänikuvauksesta, ääni ikään kuin poukkoilee kohdun seinämistä ja muodostaa näin tietokoneen näytölle kuvan kohdussa kehittyvästä sikiöstä. Kuvauksen aikana iholle levitetään geeliä, joka edesauttaa ääniaaltojen kulkua kudoksiin. Tutkimus tehdään kuljettamalla ultraäänianturia ihon pinnalla.

On olemassa myös transvaginaalisia ultraäänikuvauksia, jotka tapahtuvat yleensä ensimmäisen raskauskolmanneksen aikana. Menetelmä on muuten hyvin samankaltainen kuin vatsan lähestymistapa, mutta tämä kuvaus suoritetaan emättimen kautta. Se ei ole invasiivinen toimenpide, joten sinun ei tarvitse huolehtia siitä, että se vahingoittaisi vauvaasi millään tavalla.

 

Nämä erilaiset ultraäänikuvaukset on tarkoitettu kukin antamaan vastauksia eri kysymyksiin vauvaa koskien, joten jokanen kuvaus voi kertoa sinulle uutta tietoa tulevasta pienokaisestasi.

Raskauden aikaiset ultraäänitutkimukset

Eri tyyppiset ultraäänitutkimukset

Raskausten seurantaan käytetty ultraäänikuvaus-tyyppi on 2D eli kaksiulotteinen ultraääni. Näiden kuvien tulkitseminen on monimutkaisempaa, koska ne eivät tarjoa yhtä selkeää kuvaa muille kuin ammattilaisille.

Viime vuosina on 3D-ultraäänikuvaukset ovat kuitenkin yleistyneet, jotka on suunniteltu tarjoamaan parempilaatuisia kuvia, ja jotka antavat paremman näkymän kohdussa kasvavasta sikiöstä.

Yksi näiden kolmiulotteisten ultraäänikuvausten suurimmista eduista on, että niiden avulla ammattilaiset pystyvät tunnistamaan mahdolliset sikiön poikkeavuudet aikaisemmin, ja ne auttavat heitä myös suorittamaan muita etsintätoimenpiteitä tarvittaessa.

Nämä valokuvat erottuvat joukosta antamalla syvyyttä kohdun sisäisiin tapahtumiin.

Lopuksi, on olemassa myös innovatiivista 4D-ultraäänikuvausta, jossa tavanomaiseen kolmiulotteiseen ultraäänikuvaukseen lisätään liikettä. Se on siis video, joka on kuvattu käyttämällä kolmiulotteista ultraäänikuvausteknologiaa. Tämä on uusinta mahdollista tämänhetkistä teknologiaa ultraäänikuvauksissa.

 

Sekä kolmiulotteiset, että neliulotteiset ultraäänikuvaukset ovat toistaiseksi saatavilla vain yksityisen puolen terveydenhuollossa ja sairaaloissa, joten niiden käyttämisestä voi joutua maksamaan sievoisen summan. Julkisen puolen terveydenhuollossa ne eivät ole toistaiseksi saatavilla vielä ollenkaan.

Raskauden aikaiset ultraäänitutkimukset

Raskauden aikaiset ultraäänitutkimukset ovat vapaaehtoisia kuntien tarjoamia tutkimuksia, joiden tarkoituksena on raskauden keston määritys sekä sikiön rakenne- ja kromosomipoikkeavuuksien seulonta. Jokaisella odottavalla äidillä on mahdollisuus kahteen ilmaiseen seulontaultraäänitutkimukseen, joista ensimmäinen tehdään 10. ja 13. raskausviikon välillä ja toinen 18. ja 21. raskausviikon välillä.

Obstetrinen ultraäänitutkimus antaa tietoa naisen lisääntymiselimistä, ympäröivistä rakenteista ja raskauden kohdalla myös sikiöstä ja sen ympäristöstä. Tutkimus ei ole invasiivinen, eikä aseta äitiä tai sikiötä vaaraan.

Ensimmäinen ultraäänitutkimus

Ensimmäinen ultraäänitutkimus suoritetaan 10.-13. raskausviikoilla ja sen tarkoituksena on:

  • Raskauden keston määritys. Tutkitaan, vastaako sikiön koko raskausviikkoja, ja jos ei vastaa, voidaan laskettua aikaa muuttaa.
  • Sikiöiden määrän varmistaminen. Tarkistetaan, onko kyseessä tavallinen vai monisikiöraskaus.
  • Sikiön sydämen sykkeen varmistaminen. Sydämen syke on havaittavissa noin 6. raskausviikolla.
  • Sikiön rakenteellisten kehityshäiriöiden havaitseminen. Varmistetaan sikiön kehittyvän normaalisti.
 
  • Niskaturvotuksen mittaus ja sikiön kromosomipoikkeavuuden riskin arvioiminen.
  • Istukan paikan tutkiminen.
Raskauden aikaiset ultraäänitutkimukset

Toinen ultraäänitutkimus

Toinen ultraäänitutkimus suoritetaan 18.-21. raskausviikoilla, ja sen tarkoituksena on:

  • Sikiöiden määrän ja elinkelpoisuuden varmistaminen.
  • Sikiön kasvun tarkistaminen.
  • Sikiön rakenteiden tarkastelu ja rakenteellisten kehityshäiriöiden toteaminen.
  • Kromosomipoikkeavuuksien riskin arviointi.
  • Istukan sijainnin tarkistaminen.
  • Lapsiveden määrän tarkistaminen.
  • Haluttaessa lapsen sukupuolen selvittäminen.

Mahdolliset jatkotutkimukset

Jos ensimmäisessä tai toisessa ultraäänitutkimuksessa epäillään tai havaitaan poikkeavuuksia, odottavalle äidille tarjotaan mahdollisuus jatkotutkimuksiin, kuten sikiön kromosomien tutkimiseen istukka- tai lapsivesinäytteestä. Jatkotutkimuksissa selvitetään poikkeavuuksien laatu ja pyritään arvioimaan raskauden kulku ja syntyvän lapsen ennuste. Sikiön mahdollinen kehityshäiriö ja sen laatu selitetään vanhemmille mahdollisimman tarkkaan, minkä jälkeen vanhemmat päättävät, miten tutkimustulokset vaikuttavat raskauden etenemiseen. 

 

Ylimääräiset ultraäänitutkimukset

Raskauden aikana voi ilmetä erilaisia oireita tai ongelmia, kuten verenvuotoa tai ennenaikaisia supistuksia, jolloin ultraäänitutkimuksella voidaan tarkistaa, onko sikiöllä kaikki hyvin. Samoin, jos lapsen asennosta kohdussa ei ole varmuutta ennen synnytystä, voidaan asia varmistaa ultraäänitutkimuksella.

Ennen synnytystä tarkkaillaan lapsiveden määrää, sillä sen runsas väheneminen voi olla merkki istukan ongelmista. Jos ongelmia epäillään, tarkistetaan kohdun ja lapsiveden tilanne ultraäänitutkimuksella. Ylimääräisiä ultraäänitutkimuksia saatetaan tehdä loppuraskauden aikana, jos sikiön epäillään olevan poikkeuksellisen suurikokoinen.