Ainoilla lapsilla on joustavampi mieli kuin heillä, jotka kasvavat sisarusten kanssa
Brain Imaging and Behavior -julkaisussa julkaistun tutkimuksen mukaan perheensä ainoana lapsena kasvaneen ja sisarusten kanssa kasvaneen lapsen aivot ovat keskenään erilaiset. Artikkelissa viitataan kiinalaiseen tutkimukseen, jonka mukaan ainoiden lasten aivojen kieleen keskittyvä osa on tavallista kehittyneempi, kun taas tunteiden säätelyyn liittyvä alue on vähemmän kehittynyt kuin lapsilla, joilla on sisaruksia.
Ainoilla lapsilla on joustavampi mieli
Ryhmä Kiinan Southwest University -yliopiston tutkijoita analysoi 303 nuorta kiinalaislasta, joista 126 oli perheen ainoita lapsia ja 177 sisaruksellisia lapsia. Kaikki lapset osallistuivat testeihin, joilla mitattiin älykkyyttä ja luovuutta ja arvioitiin persoonallisuutta. Tutkijat analysoivat myös tutkimukseen osallistuvien lasten aivojen muotoa magneettikuvantamisen avulla.
Analysoidessaan tutkimustuloksia tutkijat saivat selville, että ainoiden lasten aivoissa on sekä yli- että alikehittynyt alue. Tämä johtuu pääasiassa siitä, että perheympäristö, jossa lapsi kasvaa, vaikuttaa aivojen rakenteen kehittymiseen ja mukauttaa tämän persoonallisuutta.
Ainoat lapset ovat hyvin luovia
Tutkijat eivät havainneet eroavaisuuksia lasten älykkyysosamäärissä, mutta tulivat siihen tulokseen, että ainoiden lasten aivoissa on enemmän harmaata ainetta kieleen, joustavuuteen, mielikuvitukseen ja suunnitteluun liittyvillä alueilla.
Tämä johtuu pitkälti vanhempien ainoille lapsille antamasta huomiosta, mikä siis tarkoittaa, että lapsen luovuus riippuu jossain määrin hänen vanhempiensa hänelle antamasta huomiosta ja vanhempien odotuksista häntä kohtaan.
“Älä opeta lapsiasi välttelemään vaikeuksia elämässä, vaan opeta heitä selviytymään niistä.”
– Louis Pasteur
Tutkimus osoitti myös, että perheen ainoilla lapsilla on vähemmän harmaata ainetta otsalohkossa ja tunteiden säätelystä vastaavassa aivojen osassa. Tämän vuoksi nämä lapset vaikuttivat vähemmän ystävällisiltä kuin lapset, joilla on sisaruksia.
Kiinalaiset tutkijat olivat sitä mieltä, että nämä ominaisuudet saattavat viitata siihen, että yksinäinen sosiaalinen ympäristö luo näitä eroja. Tämä liittyi myös muissa kokeissa mitattuihin alhaisiin empatiatasoihin.
Syy siihen, miksi ainoita lapsia pidetään vähemmän miellyttävinä, saattaa johtua heidän vanhemmiltaan ja muulta perheeltään saamasta suuresta huomion määrästä. Näissä tapauksissa lapset ovat usein vähemmän tekemisissä ulkoisten sosiaalisten ryhmien kanssa ja keskittyvät enemmän yksin suoritettaviin aktiviteetteihin. Julkaistun artikkelin mukaan tämä johtaa siihen, että lapsilla esiintyy ei-toivottuja luonteenpiirteitä, kuten itsekkyyttä, kiltteyden puutetta, riippuvuutta ja sosiaalista kyvyttömyyttä.
“Sisarusten puutteen vuoksi ainoa lapsi jää paitsi tärkeistä sosiaalisten suhteiden mahdollisuuksista, sillä hänen psykososiaaliset taitonsa ja kykynsä emotionaaliseen tukeen eivät kehity samoin kuin sisaruksellisilla lapsilla”, sanovat asiantuntijat.
On myös tärkeä huomauttaa, että yllä mainittuun tutkimukseen osallistui vain pieni määrä tutkimuskohteita, jotka olivat kaikki nuoria. Jos tutkimus suoritettaisiin erilaisissa olosuhteissa erilaisessa ikäryhmässä, sen tulokset voisivat olla toisenlaiset.
Tämä ei kuitenkaan ole ensimmäinen kerta, kun ainoiden lasten aivojen rakennetta on analysoitu. Itse asiassa on olemassa aiempia käyttäytymistutkimuksia, joissa on saatu samankaltaisia tuloksia kuin tässä Kiinassa suoritetussa tutkimuksessa.
Vuonna 1986 analysoitiin 115 tieteellistä tutkimusta, ja tämä analyysi osoitti, että perheen ainoat lapset suoriutuivat paremmin älykkyystesteissä ja vanhemmuudessa kuin useiden sisarusten kanssa kasvaneet lapset.
Ainoat lapset ovat itsepäisiä
Ainoat lapset ovat usein hyvin itsepäisiä, koska he ovat tottuneet huolehtimaan vain omista intresseistään – tämä voi tehdä heistä myös omistushaluisia. He saattavat myös olla erittäin tarkkoja yksityisyytensä ja aikansa suhteen, koska eivät ole tottuneet jakamaan niitä muiden kanssa. Persoonallisuuteen vaikuttaa kuitenkin paljon lapsen elinympäristö, ja vanhempien käytöksellä on tässä iso rooli.
Joidenkin tutkimusten mukaan ainoat lapset ovat usein hyvin kypsiä ikäisekseen, mikä myös johtuu heidän kasvuympäristöstään. Kun lapsella ei ole sisaruksia seuranaan, hän hakeutuu vanhempiensa ja muiden aikuisten seuraan. Ja kun aikuiset ovat lapsen ainoa roolimalli, lapsi helposti vertaa itseään näihin. Lapsi saattaa esittää olevansa vanhempi kuin onkaan ja jopa kasvaa kaikkitietäväksi.
Kaikki lainatut lähteet tarkistettiin perusteellisesti tiimimme toimesta varmistaaksemme niiden laadun, luotettavuuden, ajantasaisuuden ja pätevyyden. Tämän artikkelin bibliografia katsottiin luotettavaksi ja akateemisesti tai tieteellisesti tarkaksi.
- Yang, J., Hou, X., Wei, D., Wang, K., Li, Y., & Qiu, J. (2017). Only-child and non-only-child exhibit differences in creativity and agreeableness: evidence from behavioral and anatomical structural studies. Brain imaging and behavior, 11(2), 493-502. https://www.researchgate.net/publication/297684812_Only-child_and_non-only-child_exhibit_differences_in_creativity_and_agreeableness_evidence_from_behavioral_and_anatomical_structural_studies