Tunnekasvatuksen tärkeys luokkahuoneessa

10 joulukuu, 2019
On tärkeää kehittää tapoja tunnekasvatuksen integroimiseksi kouluopetukseen. Tässä artikkelissa tarkastelemme syitä, miksi tunnekasvatuksen tulisi olla osa koulun opetussuunnitelmaa.

Sosioemotionaalisten taitojen sanotaan olevan merkki ihmisen kyvystä sopeutua ympäristöönsä ja muutoksiin. Samoin emotionaalisten taitojen ja tunneälyn uskotaan olevan hyvä indikaattori tulevaisuuden menestyksestä. Tunnekasvatuksen tärkeys onkin alettu tunnistaa oppilaitoksissa ja tunnekasvatus on noussut keskiöön myös koulujen arjessa.

Tunnekasvatuksen tärkeys luokkahuoneessa

Sellaiset perustavanlaatuiset ominaisuudet kuten sosiaalisuus, emotionaalinen vakaus, myötätunto ja tietoisuus voivat olla yhtä tärkeitä piirteitä kuin kognitiivinen älykkyys – ehkä jopa tärkeämpiä, riippuen siitä, millaisille asioille henkilö omistautuu tulevaisuudessa.

Opettajat voivat kokea vaikeaksi löytää tehokkaita tapoja priorisoida emotionaalisten ja sosiaalisten taitojen harjoittamista. Näitä kykyjä on vaikea opettaa ja arvioida, mutta on tärkeä muistaa, että tunnetaidot ja tunnekasvatus eivät ole vain ohimenevä villitys. Meidän kaikkien on opittava kiinnittämään paremmin huomiota tunteisiin ja pitämään niitä yhtenä prioriteettina myös luokkahuoneessa.

Yleisopetuksen tulisi aina sisältää sosiaalisten taitojen opetusta ja tärkeitä oppeja tunteista ja tunteiden ilmaisusta. Tunteet ovat osa elämäämme ja läsnä 24 tuntia vuorokaudessa. Lasten on käsiteltävä tunteitaan koko elämänsä ajan, minkä vuoksi niitä on niin tärkeä oppia hallitsemaan.

Tunnekasvatus vaikuttaa suoraan lapsen menestykseen ja hänen aikuisuudessa kokemaansa onnellisuuteen. Lisäksi koulu on monelle lapselle ainoa paikka, jossa hän voi opetella korjaamaan puutteita tällä alueella. Moni lapsi kasvaa perheessä, jossa on erilaisia ongelmia tai puutteita tietyistä resursseista.

Tunnekasvatuksen tärkeys luokkahuoneessa

Tunnekasvatuksen ja akateemisen kehityksen yhdistäminen

Oppimiskokemukset voivat yhdistää emotionaaliset kyvyt ja akateemisen kehityksen. Tämä parantaa oppimisympäristön laatua yleisesti.

Oppilaat oppivat toimimaan tehokkaammin paitsi nykyisessä koulussaan ja luokassaan, myös siirtyessään aikuisena työelämään. Parempi tunteiden hallinta ja tietoisuus tunteista auttavat myös parantamaan tulevaisuuden yhteiskuntaa.

Tutkimuksia koulussa tapahtuvasta tunnekasvatuksesta

Yhdysvaltalaisen Collaborative for Social, Emotional, and Academic Learning -organisaation (CASEL) Ready to Lead -raportissa tutkijat esittelivät tunneälyä ja sosiaalista älykkyyttä koskevan kyselynsä tulokset.

Tutkijat havaitsivat, että tunneäly auttaa valmistelemaan lapsia ja voi muuttaa kouluja. Tunnekasvatuksen kehittämisen merkityksestä kouluissa on saatu runsaasti dataa, erityisesti akateemisen kehityksen yhteydessä.

Raportissa mainitaan myös vuonna 2011 suoritettu meta-analyysi, jossa osoitettiin, että koulussa tunnekasvutukseen panostavien oppilaiden akateeminen menestys on keskivertoa parempi. Heidän akateeminen työnsä on 11 prosenttiyksikköä laadukkaampaa kuin heidän, jotka eivät ole saaneet tunnekasvatusta.

Lisäksi raportissa kerrotaan neurotieteen edistysaskeleista, jotka osoittavat, kuinka tunneälyn edistäminen lapsuudessa on erittäin tärkeää koko elämän pituisen emotionaalisen terveyden ja selviytymiskyvyn kannalta.

Tunnekasvatuksen tärkeys luokkahuoneessa

Miten opettajat suhtautuvat tunnekasvatukseen koulussa?

CASEL:n raportin mukaan tunneälyn kehittämistä pidetään tärkeänä opettajien ja koulujen hallintoelinten keskuudessa. Erityisesti ohjaajat vaikuttavat osoittavan suurta kiinnostusta tunneälyn opettamismenetelmien kehittämiseen.

Vaikka suuri osa asiasta kiinnostuneista sidosryhmistä on yhtä mieltä siitä, että tunnekasvatus on tärkeää, he ovat yleensä vähemmistö. Opettajat osoittavat usein enemmän kiinnostusta lapsen akateemiseen kuin yleiseen kehitykseen.

Voi olla vain ajan kysymys, että tunnekasvatus otetaan laajasti käyttöön oppilaitoksissa. Toivottavasti kyseistä lähestymistapaa aletaan hyödyntää kouluissa yhä enemmän. Tällä alueella saavutetut edistysaskeleet muuttavat vähitellen pedagogisia lähestymistapoja laajemmin. Kyseessä on pitkä ja hidas, mutta välttämätön prosessi.

  • Jennifer L. DePaoli, Matthew N. Atwell, John Bridgeland. (2017).Ready to Lead. CASEL.
  • Belfield, C., Bowden, B., Klapp, A., Levin, H., Shand, R., & Zander, S. (2015). The Economic Value of Social and Emotional Learning. New York: Columbia University.
  • Oleksandr S. Chernyshenko, Miloš Kankaraš, Fritz Drasgow. (2018).  Social and Emotional SkillsWell-being, connectedness and success. OECD.