6 tunneälyä edistävää ilmaisua
Tunneälyä ei opeteta pelkästään järkeilyn ja teoreettisen tiedon avulla. Tässä prosessissa opetellaan omien tunteiden hallintaa ja pyritään sopusointuiseen yhteiseloon muiden ihmisten kanssa läpi erilaisten kehitysvaiheiden.
Älykkyydellä viitataan puheissa yleensä oppimiskykyyn. Älykkyys pohjautuu tiedon hankkimiseen ja kykyyn soveltaa kerättyä tietoa. Koulutusjärjestelmät on rakennettu juuri tälle ajatukselle.
Keskustelua tunneälyn opettamisesta kouluissa on käyty aina 1990-luvulta asti. Se nähdään sijoituksena ja mahdollisuutena, joka tukee myös muun tyyppisen älykkyyden kehitystä.
Tunneäly ymmärretään kykynä hallita ja käyttää omia tunteita paremman elämän saavuttamiseksi. Tämän vuoksi tunneälystä on muodostumassa aina vain tärkeämpi koulutusjärjestelmien osa. Tunneälyä olisi tärkeä opettaa lapsille jo varhaisessa kehitysvaiheessa.
Tätä artikkelia varten olemme keränneet listan hyödyllisisiä ilmauksia, jotka edistävät lasten tunneälyä.
6 tunneälyä edistävää ilmaisua
1. Ymmärrä, mitä tunnet
Tunteiden tunnistamisen opettaminen varhaisesta iästä lähtien antaa lapselle paremmat valmiudet tunteiden käsittelyyn. Lapsen reaktiot esimerkiksi vihaan ja pettymykseen voivat räjähtää käsiin, jos tämä ei ole kehittänyt kykyä tunnistaa ja käsitellä tunteitaan.
Opetellessaan hallitsemaan tunteitaan, lapsi oppii samaistumaan muihin. Samalla hän kokee myös oman olonsa paremmaksi.
2. Elä hetkessä
Eläminen tässä ja nyt voi kuulostaa kuluneelta kliseeltä, mutta tosia asissa se on hyvin hyödyllinen tapa. Nykyhetkessä oleminen on paras tapa kasvattaa itsetietoisuutta.
Näin lasta voidaan auttaa ymmärtämään, mikä laukaisee tiettyjä reaktioita, ja tulemaan tietoiseksi omien tunteiden ja reaktioiden välisestä suhteesta. Tämä lisää lapsen kontrollia omasta itsestään.
Nykyhetkeen keskittymällä lapsi voi myös välttää haitallisia tunteita kuten ahdistusta, huolestuneisuutta ja syyllisyyden tunnetta. Lapsella, joka ei kehitä itsetietoisuutta, ei ole omien vahvuuksien tiedostamisesta kumpuavaa itsevarmuutta, eikä ymmärrystä omista heikkouksistaan.
3. Hiljaisuus on hyväksi
Monet sanovat, että lapsen hiljaa olosta on syytä huolestua, mutta tunneälyn kannalta on tärkeää kehittää kyky olla hiljaa.
Lapsen opettaminen nauttimaan ulkoisesta ja sisäisestä hiljaisuudesta sekä kuuntelemaan itseään on hänelle eduksi elämässä. Näin hän pystyy pohdiskelemaan ja ennen kaikkea kuuntelemaan intuitiotaan, mikä on jotain, minkä tämän päivän kiireisessä yhteiskunnassa usein sivuutamme.
4. Kuuntele tarkoin
Tällä ilmaisulla opetamme lapsia kuuntelemaan aktiivisesti. Aktiivinen kuunteleminen on avain tehokkaaseen kommunikointiin muiden kanssa.
Tähän liittyy kolmen perusasian opettaminen lapselle: huomion kiinnittäminen toisten sanomisiin, kehonkielen käyttäminen osoittamaan kuuntelemista ja kyky vetää puhutut asiat yhteen.
Mitä tällä saavutetaan? Parempia kouluarvosanoja ja toimivampia ihmissuhteita, sillä tehokas kommunikointi kertoo kanssaihmisten kunnioittamisesta.
5. Olkoon sydämesi ja järkesi aina hallussasi
Aikuiset menevät toisinaan äärimmäisyyksiin. Olemme joko liian rationaalisia tai vaihtoehtoisesti juoksemme ympäriinsä kuin päättömät kanat ja toimimme impulsiivisesti. Tämä tunneälyä edistävä ilmaus kehottaa meitä etsimään tasapainoa omasta itsestämme.
Opeta lapselle, että paras tapa toimia, on tasapainossa rationaalisten ajatusten ja impulssien välillä. Se ei tule aina olemaan helppoa, mutta taitoa on tärkeä harjoitella henkisen tasapainon saavuttamiseksi.
6. Asetu toisen ihmisen asemaan
Empatia on yksi tunneälyn peruspylväistä. Lapsi on tärkeä opettaa ymmärtämään muiden tunteita. Ymmärtäessämme muiden tunteita, pääsemme paremmin käsiksi myös omiimme. Tämä on kaksisuuntainen prosessi, josta kumpikin henkilö hyötyy.
Lapsi oppii ymmärtämään, mitä toinen ihminen haluaa tai tarvitsee. Lapsi, joka kehittää empatiakykyään, kasvaa luotettavaksi aikuiseksi. Tämä on erityinen taito ammateissa, joissa ollaan jatkuvassa vuorovaikutuksessa muiden kanssa.
Näitä tunneälyn edistämiseen tarkoitettuja ilmaisuja voidaan pitää esillä luokkahuoneessa tai lapsen makuuhuoneessa tai niitä voidaan jopa painaa paitoihin tai julisteisiin
Lapsen emotionaalinen ja kognitiivinen kehitys on välttämätön asia, jos haluamme kasvattaa maailmaamme tasapainoisempia ja kokonaisvaltaisia aikuisia.
Kaikki lainatut lähteet tarkistettiin perusteellisesti tiimimme toimesta varmistaaksemme niiden laadun, luotettavuuden, ajantasaisuuden ja pätevyyden. Tämän artikkelin bibliografia katsottiin luotettavaksi ja akateemisesti tai tieteellisesti tarkaksi.
- Fernández-Berrocal, P., & Extremera Pacheco, N. (2009). La inteligencia emocional y el estudio de la felicidad. Revista interuniversitaria de formación del profesorado, 23(3). https://www.redalyc.org/html/274/27419066006/
- Gardner, H. (1998). Inteligencias múltiples. Barcelona: Paidós.
- Goleman, D. (2018). Inteligencia emocional. Editorial kairos.
- Rangel, A. E. N. (2014). Inteligencia emocional. Salud vida, 1.
- Trujillo Flores, M. M., & Rivas Tovar, L. A. (2005). Orígenes, evolución y modelos de inteligencia emocional. Innovar, 15(25), 9-24. http://www.scielo.org.co/scielo.php?pid=S0121-50512005000100001&script=sci_abstract&tlng=fr