Korkeampien kognitiivisten toimintojen tärkeys - Äitiyden Ihme
 

Korkeampien kognitiivisten toimintojen tärkeys

Mitä ovat korkeammat kognitiiviset toiminnot, miksi ne ovat tärkeitä, ja miten niitä voidaan kehittää?
Korkeampien kognitiivisten toimintojen tärkeys
María Matilde

Kirjoittanut ja tarkastanut pedagogi María Matilde.

Viimeisin päivitys: 21 joulukuuta, 2022

Oppimisprosessissa on kyse informaation omaksumisesta ja muistamisesta. Merkittävää on myös opitun ymmärtäminen, soveltaminen ja reflektoiminen. Tässä artikkelissa perehdymme korkeampien kognitiivisten toimintojen taitoihin, joita vaaditaan koko oppimisprosessissa.

Ihminen alkaa oppia heti syntymänsä jälkeen käyttämällä kieltä ja kommunikoimalla toisten ihmisten sekä ympäristönsä kanssa. Oppiminen tapahtuu sosiaalisessa ja kulttuurisessa kontekstissa. Jokainen yksilö omaksuu tietoa opiskelemalla, harjoittelemalla ja kokemusta keräämällä. 

Mitä oppiminen on?

Kuten jo aikaisemmin mainitsimme, oppiminen on tiedon omaksumista. Tämä ei tarkoita ainoastaan asioiden muistamista, mutta myös oppimamme ymmärtämistä ja arvottamista. Jotta näin tapahtuisi, ovat muut kognitiiviset operaatiot välttämättömiä.

Nämä kognitiiviset operaatiot sallivat ihmisen omaksua tietoa konsepteista, toimintamalleista ja arvoista. Näiden tietojen avulla muodostetaan uusia funktionaalisia ja mentaalisia representaatioita, jotta niitä voidaan soveltaa erilaisissa konteksteissa ja olosuhteissa.

Oppiminen on taito, jonka avulla ihminen kehittää uusia taitoja sekä oppii ja omaksuu uusia tapoja. Sen avulla myös muodostetaan ja muokataan asenteita ja käyttäytymismuotoja. Lyhyesti sanottuna oppimisen avulla välttämättömät taidot kehittyvät, jotta motoriset kyvyt ja älykkyys pystyvät mukautumaan ympäristöömme.

Korkeampien kognitiivisten taitojen avulla pystymme soveltamaan oppimaamme käytännössä

Korkeampien kognitiivisten toimintojen taidot

Oppimisprosessin yhteydessä kehittyy kompleksisempia kykyjä ja taitoja, jotka tunnetaan korkeampina kognitiivisina toimintoina.

Matthew Lipman kertoo kirjassaan Complex Thought and Education  korkealaatuisemmasta ajattelusta, joka kehittää korkeampia psykologisia funktioita. Kirjan kirjoittaja viittaa päättelykykyyn, joka on monella tapaa samankaltaista kuin rikostutkinnassa käytetty päättely. Tämän kaltainen päättely kyseenalaistaa jatkuvasti asioita.

Lipmanin mukaan korkeampien kognitiivisten toimintojen kehittäminen on hyvin tärkeää. Lipmanin mukaan korkeampia kognitiivisita toimintoja ovat:

“Joukko sisäistettyjä, organisoituja ja rinnasteisia toimintoja, jotka palvelevat tarkoituksenmukaista informaation prosessointia keskittyen sekä prosessoitavaan informaatioon, että rakenteisiin, prosesseihin ja strategioihin, joita informaation prosessoinnissa käytetään.”

Korkeammat kognitiiviset toiminnot

  • Analysointi. Kyky jakaa ja erotella kokonaisuus pienempiin osiin, ja tuntemaan näiden periaatteet ja elementit.
  • Synteettinen ajattelu. Pienempien osien ja niiden sisältämän informaation yhdistäminen kokonaisuudeksi.
  • Käsitteellistäminen. Kyky määrittää välttämättömät piirteet pystyäkseen kuvailemaan tilanteita, ilmiöitä ja ongelmia.
  • Informaation käsittely. Kyky visualisoida osaelementit ja niiden muodostama kokonaisuus. Nämä jaetaan edelleen sääntöihin, periaatteisiin ja toimenpiteisiin, jotka kaikki liittyvät toisiinsa.
  • Kriittinen ajattelu. Yksilön kyky ajatella omatoimisesti sekä analysoida ja arvioida kuulemansa, näkemänsä ja havainnoimansa johdonmukaisuutta.
Ihminen analysoi ja kyseenalaistaa oppimaansa
  • Selvittäminen. Kyky esittää tarkka hypoteesi tutkimastaan aiheesta. Datan ja informaation kerääminen, jonka tarkoituksena todistaa hypoteesi todeksi muodostamalla samanaikaisesti lakeja ja teorioita.
  • Metakognitio. Kyky reflektoida omia ajatuksiaan.

Korkeampien kognitiivisten toimintojen tärkeys

Korkeampien kognitiivisten toimintojen taustalla on siis korkeampien älyllisten taitojen kehittäminen ja käsitteleminen. Korkeampitasoinen ajattelu on mahdollista todellisuudessa vasta aikuisuudessa. On kuitenkin tärkeää kehittää jo sitä tukevia kykyjä jo hyvin varhain lapsuudessa, ja niitä voi edistää sekä kotona että koulussa, kuten myös muilla kasvatuksellisilla alueilla.

Lyhyesti sanottuna korkeammat kognitiiviset toiminnot ovat tärkeitä kompleksien ajatusprosessien muodostamiseksi, jotka liittyvät niin tietosisältöihin kuin toimenpiteisiinkin. Nämä ovat tärkeitä, koska ne mahdollistavat rationaalisen ja reflektiivisen ajattelun, joka on samanaikaisesti kriittistä, innovatiivista ja luovaa.


Kaikki lainatut lähteet tarkistettiin perusteellisesti tiimimme toimesta varmistaaksemme niiden laadun, luotettavuuden, ajantasaisuuden ja pätevyyden. Tämän artikkelin bibliografia katsottiin luotettavaksi ja akateemisesti tai tieteellisesti tarkaksi.


  • Carmona, M. (2005). Investigación ética y educación moral: el Programa de Filosofía para Niños de Matthew Lipman. Revista de Artes y Humanidades UNICA, 6(12), 101-128. https://www.redalyc.org/pdf/1701/170121560006.pdf
  • Lipman, M., & Moriyón, F. G. (2011). Matthew Lipman: una biografía intelectual. Revista Internacional de Filosofía Aplicada HASER, (2), 177-200. https://revistascientificas.us.es/index.php/HASER/article/download/15134/13234
  • Lipman, M. (n.d.). Pensamiento complejo y educación. Editorial La Torre. Madrid. Recuperado de https://books.google.es/books?hl=es&lr=&id=GI1yBAAAQBAJ&oi=fnd&pg=PT3&dq=lipman+habilidades+de+orden+superior&ots=FAfc_YU7-0&sig=8oNX7PQ4S3-pu35YtZhqSZGbYdU#v=onepage&q=lipman%20habilidades%20de%20orden%20superior&f=false
  • Lipman M. (1997) El pensamiento crítico: ¿qué puede ser? (Traducción Diego
    Antonio Pineda).  En Itinerario Educativo (205-216): pp. 28-30. Universidad de SAn Buenaventura sede Bogotá D. C. Colombia.
  • Parga, M. H. (2002) El desarrollo de habilidades de pensamiento de orden superior
    como base metodológica para la realización de proyectos de investigación en diseño y
    para diseño. Memoria del Primer Seminario de Docencia del Diseño Industrial. Eds.
    Alfonso Zamora y Octavio García. México: UAM Azcapotzalco.
  • Lipman, M. (2004). Natasha: aprender a pensar con Vygotsky. (PINO, M. Trad.)
    Editorial Gedisa. Barcerlona.

Tämä teksti on tarkoitettu vain tiedoksi eikä se korvaa ammattilaisen konsultaatiota. Jos sinulla on kysyttävää, konsultoi asiantuntijaasi.