Mitä inklusiivinen opetus tarkoittaa?
Inklusiivinen koulu tarkoittaa yhteistä koulua kaikille oppilaille. Se tarkoittaa koulutusjärjestelmän muuttamista niin, että kaikki lapset kulttuuristaan, taustastaan tai kyvyistään riippumatta pystyvät sopeutumaan opetukseen hyvin. Inklusiivinen opetus tähtää yhteenkuuluvuuden tunteeseen ja siihen, että kaikki oppilaat ovat tasavertaisia omine tarpeineen ja tukimuotoineen.
Mitä inklusiivinen opetus tarkoittaa?
Jotta koulutus voi olla inklusiivista, tulee opiskelumahdollisuuksien olla kaikkien lasten saatavilla eroavaisuuksista ja erilaisuudesta riippumatta. Koulutuksen tarjoamisesta tulee pitää huolta erityisesti niiden lasten kohdalla, joilla on etnistä taustaa, ovat vammaisia tai heillä on oppimisvaikeuksia, mistä johtuen lapsi saattaisi joutua koulutuksen ulkopuolelle. Tavoitteena on, että jokainen lapsi ilman poikkeuksia voi omaksua tietoa sekä kehittää omia taitojaan. Tämä auttaa luomaan sellaisia tapoja, jotka edistävät jokaisen lapsen henkistä ja sosiaalista hyvinvointia.
Toisin sanoen, inklusiivinen koulutus koostuu erityisen koulutuksen tarjoamisesta koulutuskeskuksissa sekä tavallisissa kouluissa. Jotta tämä voisi olla mahdollista ja toivottuja tuloksia voitaisiin saada, instituution tulisi olla systemaattisesti järjestäytynyt sekä saada taloudellista tukea pystyäkseen olemaan fyysisesti kaikkien lasten saatavilla.
Millainen on koulu, jossa tarjotaan inklusiivista koulutusta?
Koulutusinstituution tulee olla poistanut kaikki mahdolliset esteet, jotka voivat haitata lapsen oppimista tai osallistumista opetukseen. Myös lasten vanhempien tulee saada osallistua aktiivisesti koulutuskeskuksen toimintaan ja lapsensa oppimiseen.
Inklusiivista koulutusta tarjoavan koulun tulee omata seuraavanlaisia ominaisuuksia:
- Painopiste lapsen kyvyissä.
- Lapsen opetukseen osallistumiseen ei tule olla erityisiä vaatimuksia tai valikointia.
- Koulutuksen tulee tähdätä lapsen ja tämän perheen elämänlaadun parantamiseen.
- Koulun tulee tehdä yhteistyötä lapsen perheen kanssa perustuen kunnioitukseen ja empatiaan.
- Koulun henkilökunnan tulee tarjota tukea oppilaalle hänen oppimisprosessissaan.
- Sallii lapsen käyttää omaa ääntään kriittisessä ja yhteistyöhaluisessa hengessä.
- Kunnioitus on yksi tärkeimmistä opetus- ja oppimisprossien perusteista.
- Koulutusjärjestelmän tulee olla kokonaisvaltainen, poikkitieteellinen sekä kriittinen.
- Vaikka oppilaan arviointiprosessi suoritetaan yleisellä tasolla, jokaisen oppilaan kyvyt huomioidaan yksilöllisesti.
Menetelmiä, joiden avulla kaikki lapset otetaan mukaan opetukseen
UNESCO on kehittänyt erilaisia menetelmiä ja ohjeita kolmelle lapsiryhmälle, jotka ovat joutuneet kokemaan jonkinasteista sosiaalista hyljeksintää. Näitä menetelmiä voidaan käyttää, jotta lasten maksimaalinen kehitys ja potentiaali saadaan hyödynnettyä.
Kaduilla elävät lapset
Koulutus on ainoa täysin tehokas keino näiden lasten sosiaaliseen integraatioon. Näiden inklusiivisten toimien tulisi:
- Kasvattaa tietoisuutta katulasten oloista sekä heidän oikeudestaan saada koulutusta muiden lasten tavoin.
- Tarjota instituutioille ja organisaatioille teknistä tukea, jotta ne voisivat kohdata näiden lasten tarpeet.
- Vahvistaa aloitteita tarjoamalla taloudellista tukea, jotta julkisen ja yksityisen sektorin tarjoama tuki olisi jatkuvaa ja tehokasta.
Työtä tekevät lapset
Yhtenä ongelmana on sellaiset lapset, jotka eivät käy koulussa, koska heidän pitää tehdä töitä. Siksi koulutus on elintärkeä työkalu estämään lapsityövoiman käyttöä.
Vammaiset lapset
Monet vanhemmat pitävät vammaisen tai oppimisvaikeuksista kärsivän lapsen poissa koulusta, koska uskovat ettei koulunkäynti olisi lapselle välttämätöntä. Tämä on kuitenkin vakava virhe, sillä varhainen kasvatus on tärkeää jokaiselle lapselle. Tällaisissa tapauksissa inklusiivinen koulutus tarjoaa parhaimmat keinot ja työkalut:
- Välttämätöntä tukea kaikille oppilaille, joilla on erityisiä koulutuksellisia tarpeita, ja jotta heidät voitaisiin integroida niin hyvin kuin mahdollista.
- Ammattitaitoista henkilökuntaa, joka on koulutettu opettamaan lapsia, joilla on vammoja tai oppimisvaikeuksia.
Myös alkuperäiskansojen tai kaukana keskuksista elävät lapset saattavat olla poissa koulutuksen piiristä tai eivät saa asianmukaista opetusta. Myös näiden lasten kohdalla tulisi pohtia inklusiivisen koulutuksen mahdollisuutta. Inklusiivinen koulutus tähtää siihen, että tiedon saaminen on vapaata ja mielekästä kaikille, eikä koulutuksen tulisi jättää ketään ulkopuolelle lapsen sosiaalisen erilaisuuden tai kyvyttömyyden vuoksi. Myös kotona perheenjäsenien tulisi olla tietoisia tästä, jotta he voisivat hyväksyä erilaisuuden ihmisten keskuudessa ja siten edistää tasavertaisuutta.
Kaikki lainatut lähteet tarkistettiin perusteellisesti tiimimme toimesta varmistaaksemme niiden laadun, luotettavuuden, ajantasaisuuden ja pätevyyden. Tämän artikkelin bibliografia katsottiin luotettavaksi ja akateemisesti tai tieteellisesti tarkaksi.
- Arnaiz Sanchez, P. (2007). La educacion inclusiva: dilemas y desafios. Educacion, Desarrollo y Diversidad.
- Buey, M. . L. D. (2010). Educacion Inclusiva. Revista Española de Orientación y Psicopedagogía. https://doi.org/10.5944/reop.vol.21.num.2.2010.11538