Vanhempien ja lasten keskinäinen kunnioitus

Tarkistanut ja hyväksynyt: psykologi María Alejandra Castro Arbeláez.

Kirjoittanut Zuleyvic Adriana Cuicas

Viimeisin päivitys: 21 joulukuuta, 2022

Vanhempien ja lasten keskinäinen kunnioitus on olennainen asia, jolla on tärkeä rooli tiiviin siteen ja terveen suhteen muodostamisessa. Tie kunnioitukseen on kuitenkin toisinaan kivikkoisempi kuin kuvittelemmekaan, ja reagoimme usein väärin, kun lapsemme on meitä kohtaan epäkunnioittava. Tällaisessa tilanteessa paras asia, jonka voimme tehdä, on käyttää tilannetta opetusmahdollisuutena.

Vaikka negatiivisen reaktion välttäminen voikin olla vaikeaa, pääsemme huomattavasti pidemmälle harjoittamalla itsehillintää kuin turvautumalla huutamiseen ja rankaisemiseen. Edes vanhemmat eivät tiedä vastauksia kaikkiin kysymyksiin, eivätkä lapset synny käyttöohjeen kera, minkä vuoksi autamme tänään sinua valmistautumaan oikein tilanteisiin, joissa sinun täytyy opettaa lapsellesi kunnioitusta.

Vanhempien reaktio lapsen epäkunnioittavaan käytökseen

Kun vanhempi kokee, että hänen lapsensa käyttäytyy häntä kohtaan epäkunnioittavasti, hän reagoi useimmiten seuraavilla tavoilla:

1. Shokki ja ihmetys. Vanhempi pysyy jähmettyy epäuskosta ja pysyttelee hiljaa.
2. Negatiivinen reaktio. Vanhempi ylireagoi refleksinomaisesti, mikä yleensä vain pahentaa asioita. Tämä voi saada aikaan huutamista, väkivaltaa tai lapsen rankaisemista.

Vanhempien yleinen virhe on vaatia kunnioitusta ilman, että lapselle on opetettu kunnioituksen tärkeys ja niin, ettei kunnioitusta ole tuotu osaksi lapsen ja vanhempien suhdetta. Jotta lapsi voi oppia kunnioitusta, vanhempien on osoitettava kunnioitusta hänelle. Tämä tarkoittaa lapsen huomioimista ja hänen tunteidensa huomioon ottamista ja ymmärtämistä. Vanhempien on otettava huomioon lapsen ikä ja tarpeet voidakseen nähdä asiat hänen näkökulmastaan.

Vuoropuhelu on tärkeä osa toimivaa suhdetta

Kunnioitus on epäilemättä yksi tärkeimmistä arvoista, joita vanhemmat voivat lapsilleen opettaa. Se toimii kahteen suuntaan – annamme kunnioitusta olettaen, että saamme sitä myös takaisin. Se, että lasta kohdellaan kunnioittavasti, ei tarkoita, että häntä kohdeltaisiin itseä ylempiarvoisempana tai että hänen tahtoonsa taivuttaisiin kaikissa tilanteissa. Kyse on lapsen lähestymisestä ja siitä, että yritetään ymmärtää, mitä hän tuntee ja ajattele.

Vanhemman kannattaa valita sopiva hetki sille, että lapsen kanssa istutaan alas ja keskustellaan rauhallisesti. Paras aika on sellainen, jolloin molemmat ovat rentoutuneita ja hyvällä tuulella. Vanhemman on tärkeää ylläpitää positiivista asennetta ja asennoitua niin, että hän on valmis ja halukas ymmärtämään lasta ja etsimään yhdessä ratkaisuja.

Mennyt on mennyttä, eikä sitä saada enää takaisin. Se, että jämähdetään valittamaan tai riitelemään vanhoista asioista, joihin ei enää voida vaikuttaa, ei johda mikään. Neuvomme vanhemmille on reagoida ja vastata kärsivällisesti lapsen huolenaiheisiin. Tämä on paras tapa osoittaa hänelle, että häntä kunnioitetaan – ja se toimii myös hyvänä esimerkkinä siitä, mitä kunnioitus on. Koska kukapa olisi parempi opettamaan lapselle kunnioitusta kuin hänen omat vanhempansa.

Opi vaikuttamaan asioihin

Yksi asioista, joka vanhempien on hyvä omaksua, on oppia vaikuttamaan asioihin sääntöjen avulla. Tässä suhteessa tärkeintä on, että vanhemmat ovat itse ensimmäiset, jotka kunnioittavat kyseisiä sääntöjä. Heidän täytyy noudattaa sääntöjä ja opettaa myös lapsi noudattamaan niitä.

Alla on lista ehdotuksista, joiden avulla vanhemmat voivat pyrkiä vaikuttamaan asioihin positiivisella tavalla:

1. Noudata ja kunnioita omia sääntöjäsi.
2. Ole johdonmukainen, jotta lapsi ei hämmenny saadessaan sinulta ohjeita. Muuten käy hyvin nopeasti niin, että lapsi ei ota mitään sanomaasi tosissaan.
3. Aseta selkeät rajat ja selitä, miksi näin teit. Muista kuitenkin, että on tavallista, että lapsi pyrkii testaamaan näitä rajoja, eikä kyseessä ole henkilökohtainen hyökkäys sinua vastaan. Selitä vain rauhallisesti ja jämäkästi uudestaan säännöt ja niiden syyt. Pikkuhiljaa lapsi oppii kunnioittamaan rajoja.
4. Tunnista ja tunnusta myös tilanne, jossa lapsi toimii hyvin ja oikein. Vanhemman kehu ja rohkaisevat sanat saavat lapsen tuntemaan olonsa hyväksi ja motivoivat häntä jatkamaan hyvää käytöstä.

Vanhempien täytyy osata myös kieltää asioita lapselta

Toisinaan vanhemman voi olla vaikea kieltää lapselta tämän pyytämiä asioita. On helppo antaa periksi, kun tietää, että myönnytys tekee lapsen onnelliseksi tai sen avulla vältetään kiukkukohtaus. On kuitenkin kaikille parempi, että äiti tai isä omaksuu vastuullisen vanhemman roolin ja oppii sanomaan lapselle ei tarvittaessa.

Sitä, että lapsi harmistuu, suuttuu, turhautuu tai alkaa itkeä, on turha pelätä. On paljon mahdollista, että lapsi reagoi juuri näin, mutta tässäkään tilanteessa vanhemman ei tule käyttäytyä tyrannin lailla. On eri asia opettaa lapselle kuria ja kunnioitusta kuin hallita pakolla ja voimalla.

Asettamalla selvät rajat ja saattamalla lapsen vastuuseen teoistaan, vanhemmat lähettävät lapselle tärkeän viestin. He osoittavat näin lapselle rakastavansa häntä, tuntevansa tämän tarpeet ja välittävänsä siitä, mitä hänelle tapahtuu. Kunnioitus on arvo, mutta se on myös kohtauspaikka kahden ihmisen välillä, joiden näkökulmat poikkeavat toisistaan.

Kyllä kurille, ei ankaruudelle

Vanhemman käytös ja olemus ovat tärkeässä roolissa, kun on aika puhua lapsen kanssa hänen käytöksestään – ja motiiveista tuon käytöksen takana. Vanhempi ei saa huutaa tai antaa keskustelun muuttua taisteluksi. Tämä tuottaa ainoastaan lisää epäkunnioitusta puolin ja toisin. Toisin kuin moni kuvittelee, äänen korottaminen ei tee kenestäkään auktoriteettia tai uskottavaa tai kunnioitusta herättävää henkilöä. Itse asiassa huutaminen vain lisää pelkoa, tottelemattomuutta ja etäisyyttä lapseen.

Vanhemman tulee puhua lapselle rauhallisesti, omaa ääntä, äänensävyä, sanavalintoja ja elekieltä kontrolloiden. Vanhemman hyvä esimerkki opettaa myös lasta reagoimaan tilanteisiin positiivisella tavalla. Vaikka lapsi väittäisi vastaan ja käyttäytyisi huonosti, on vanhemman pysyttävä kärsivällisenä ja rauhallisena. Hänen kannattaa tehdä kaikkensa selittääkseen lapselle, että tämän reaktio ei ole sopiva, eikä missään nimessä auta tilannetta.

Vanhemman on hyvä muistaa, että hän on aikuinen ja vanhempi, ja on hänen tehtävänsä ottaa tilanne hallintaan. Hänen täytyy opettaa lapselle, että olemassa on kunnioittavampia tapoja ilmaista itseään kuin käyttäytyä aggressiivisesti tai käyttää epäkunnioittavaa kieltä.