Lapsen oikeuksien sopimus

18 toukokuu, 2020
 

Yksi ihmiskunnan historian tärkeimmistä aiheista ovat ihmisoikeudet ja yksi ihmisoikeuksien tärkeimmistä aspekteista on lasten ja nuorten oikeuksien tunnustaminen. YK:n lapsen oikeuksien sopimus laadittiin määrittelemään lapsen perusihmisoikeudet kaikkialla ja kaikissa tilanteissa.

Mikä on lapsen oikeuksien sopimus?

Lapsen oikeuksien sopimus on Yhdistyneiden kansakuntien vuonna 1989 laatima lasten oikeuksia koskeva yleissopimus. Sen tärkein tavoite on terveyden, koulutuksen, tasa-arvon ja turvan takaaminen jokaiselle maailman lapselle. Lapsen oikeuksien sopimus määrittelee lapsen kansalais- ja kulttuurioikeudet sekä hänen taloudelliset, poliittiset ja sosiaaliset oikeutensa. Sopimus koskee kaikkia alle 18-vuotiaita, ellei henkilö määritellä valtion laissa täysi-ikäiseksi jo nuoremmassa iässä. Sopimus on luonteeltaan universaali ja valtioita juridisesti sitova.

Lapsen oikeuksien sopimus on yleisesti hyväksytty käsitys siitä, mitä oikeuksia jokaisella lapsella tulisi olla kansallisuuteen, etniseen tai sosiaaliseen alkuperään, ihonväriin, kieleen, sukupuoleen, uskontoon, poliittisiin mielipiteisiin, varallisuuteen, vammaisuuteen tai syntyperään katsomatta. Sopimuksen on saattanut voimaan 196 YK:n jäsenvaltiota.

Lapsen oikeuksien sopimuksessa on neljä kaikessa toiminnassa huomioitavaa yleisperiaatetta, jotka ovat:

  1. Syrjimättömyys
  2. Oikeus elämään ja kehittymiseen
  3. Lapsen edun huomioiminen päätöksenteossa
  4. Lapsen näkemysten kunnioittaminen kaikissa häntä koskevissa asioissa
 

1. Oikeus elää ilman syrjityksi tulemista

Kaikilla lapsilla on samat oikeudet. Lapsen fyysiset ominaisuudet, taloudellinen tilanne, rotu, sukupuoli, tai seksuaalinen suuntautuminen eivät vaikuta hänen perusoikeuksiinsa.  Aivan kuten aikuistenkin kohdalla, lapsia tulee kunnioittaa ja kohdella kuten ketä tahansa arvostettuja ihmisiä.

2. Oikeus elämään ja kehittymiseen

Kaikilla lapsilla on oikeus taata selviytymisensä hengissä. Lasten tulee saada kasvaa heidän kehitykselleen sopivassa kasvuympäristössä, joka tarjoaa riittävästi ruokaa ja koulutusta. Resurssien puuttuminen voi aiheuttaa usein henkisiä sekä fyysisiä ongelmia lapselle, tämän kasvaessa aikuisikään.

3. Lapsen näkemysten kunnioittaminen häntä koskevissa asioissa

Myös kaikkein pienimmillä lapsilla on oikeus tulla kuulluksi. Ei ole väliä sillä, minkä ikäinen lapsi on kyseessä, tai mitkä hänen kykynsä ja taitonsa ovat – lasten tulisi tulla kuulluksi joka tapauksessa silloin, kun kyse on jostakin heihinkin vaikuttavasta tilanteesta. Tämä sisältää myös lapsen oikeuden ilmaista itseään, joka on aivan yhtä tärkeä kuin aikuisen oikeus.

4. Lapsen edun huomioiminen päätöksenteossa

Kaikki sellaiset päätökset tai lait, jotka koskevat alaikäisten tapauksia, on tehtävä lapsen kannalta parhaiten sopivana. Tämä oikeus saattaa toisinaan olla ristiriidassa heidän osallistumisoikeutensa kanssa, koska usein se, mitä lapset haluavat, ei ole sitä, mikä on heille parhaaksi.

Lasten oikeudet tänä päivänä

 
Lapsen oikeuksien sopimus

Yhdistyneiden Kansakuntien yleiskokous hyväksyi ja ratifioi näiden lasten oikeudet. Niitä ei kuitenkaan aina kunnioiteta.

On edelleen maita, jotka sallivat lapsityövoiman käytön ja jopa säätelevät sitä. Näissä maissa lapset työskentelevät paljon enemmän tunteja, kuin mitä edes aikuiselle suositellaan. Lisäksi tilat, joissa he työskentelevät, eivät ole ihmisille sopivia.

Lasten elämälle ei anneta arvoa monissakaan paikoissa ympäri maailmaa. Erilaisista olosuhteista johtuen, suuri määrä lapsia päätyy mukaan mafiaverkostoihin joissa heitä käytetään usein seksuaalisen vaihdon kohteina.

Tälläisiä liiketoimia toteuttavat henkilöt, jotka eivät välitä ollenkaan vahingoista, joita ne aiheuttavat toiminnallaan lapsille. He välittävät vain ja ainoastaan omien etujensa saamisesta ja ”liiketoimintansa” jatkumisesta. Tätä voi tapahtua missä päin maailmaa tahansa, eikä ainoastaan kehitysmaissa.

Monet voittoa tavoittelemattomat ja kansalaisjärjestöt ovat taistelleet tätä ongelmaa vastaan vuosien ajan. Heidän ansiosta on ollut mahdollista pelastaa monia lapsia ja tarjota heille asioita, jotka heidän sortajansa ovat heiltä aiemmin riistäneet. Tähän sisältyy mm. ruoka, katto heidän päänsä päällä sekä oman kodin lämpö.

 

On olemassa erilaisia ohjelmia, joiden tarkoituksena on pelastaa jokainen lapsi, joka on epäedullisessa asemassa, ja elää köyhyydessä tai vastaavissa huonoissa olosuhteissa. Heidän ponnistelujensa ansiosta lapset saavat ruokaa, kodin ja jopa muita resursseja jatkaakseen elämäänsä. Tämä sisältää tietysti koulutuksen.

Kuka takaa lapsille oikeudet?

Jokainen lasten hyväksi toimiva organisaatio edistää omalta osaltaan lasten oikeuksia. Organisaatio, joka vastaa virallisesti lasten oikeuksien turvaamisesta, on kuitenkin UNICEF. YK perusti erityisesti UNICEFin antamaan humanitaarista apua kehitysmaiden lapsille ja äideille.

Meidän on oltava tietoisia siitä todellisuudesta, jossa niin monet lapset yhä edelleen elävät. Olimme sitten kokeneet vaikeuksia omassa lapsuudessamme tai emme, meidän on ymmärrettävä, että voimme taistella väärinkäytöksiä ja laiminlyöntejä vastaan. Itse asiassa, voimme jopa osallistua auttamiseen omista kodeistamme käsin.

Kyse on vaihtoehtojen etsimisestä. Epäilemättä vaihtoehtoja on useita ja erilaisia. Aloitetaan siis muutoksen aikakausi ja tehdään yhdessä töitä sen eteen, jotta pystyisimme tarjoamaan kaikille maailman lapsille sellaisen elämän, kuin he ansaitsevat, ja jollaisen he niin kovin tarvitsevat.

Onneksi me saamme elää maassa, jossa lasten oikeuksista pidetään huolta, ja niitä kunnioitetaan. Meidän ei tulisi kuitenkaan koskaan unohtaa, että on olemassa muita lapsia, jotka eivät ole yhtä onnekkaita. Meillä on voima taistella ja tarjota näille arvokkaille pienille ihmisille parempi elämä.