Suuttuuko lapsesi herkästi? Vinkkejä avuksi
 

Suuttuuko lapsesi herkästi? Vinkkejä avuksi

Tunneälyn opettaminen lapsille on erittäin tärkeää, jotta he oppivat hallitsemaan tunteitaan eivätkä suutu niin herkästi.
Suuttuuko lapsesi herkästi? Vinkkejä avuksi

Viimeisin päivitys: 17 toukokuuta, 2023

Suuttuuko lapsesi herkästi? Usein uskotaan, että herkästi suuttuvat lapset ovat vain oikukkaita lapsia, jotka haluavat saada huomiota ja tahtonsa läpi hinnalla millä hyvänsä. Totuus kuitenkin on, että tällaiset lapset tarvitsevat vanhempiensa tukea oppiakseen hallitsemaan herkkyyttään, ominaisuutta, jonka vuoksi he ovat alttiimpia suuttumaan ja joka edellyttää tunneälyn kehittämistä, jotta tunteet eivät purkaudu sopimattomilla tavoilla.

Saatat olla kiinnostunut tästäkin artikkelista: Lasten tunnekehityksen vaiheet

Suuttuuko lapsesi herkästi? Vinkkejä avuksi

Jotkut lapset näyttävät jo varhaisesta iästä lähtien olevan herkempiä kuin muut ikäisensä. Lapset, jotka räjähtävät pienimmästäkin asiasta, tarvitsevat opastusta hallitakseen sisälleen kasautuvia tunteita. Muutoin tuo asenne lopulta vain satuttaa heitä itseään ja muita ihmisiä. Tässä muutamia vinkkejä avuksi.

1. Anna lapselle rakkautta ja tukea

Lasten kiukuttelu on normaalia heidän vähitellen hankkiessaan lisää tunneälyä. Voi kuitenkin olla varsin uuvuttavaa, kun lapsi räjähtää pienimmästäkin asiasta ja loukkaa omia ja muiden ihmisten tunteita.

Äiti puhuu tyttärensä kanssa, joka on vihainen.
Suuttumisen tai turhautumisen sijaan keskustele lapsesi kanssa ymmärtääksesi hänen käytöstään.

Lasten kiukuttelu on joskus väistämätöntä. Kun sitä ilmenee, tarjoa lapselle turvallinen ja luottamuksellinen ilmapiiri. Jos lapsi sen sallii, halaa häntä rakastavasti ja näytä hänelle tukesi, jotta hän rauhoittuu ja keskustelee siitä, miltä hänestä tuntuu ja mitä hän voi tehdä voidakseen paremmin.

2. Katso lasta silmiin ja laskeudu kyykkyyn hänen tasolleen

Ennen kuin sanot lapselle mitään kiukkukohtauksen jälkeen, on erittäin tärkeää, että kyykistyt hänen tasolleen ja katsot häntä empaattisesti silmiin. Tämä yksinkertainen toimi tunnetaan “aktiivisena kuunteluna”, ja sen avulla voit lähestyä lastasi kunnioittavasti ja helposti lähestyttävällä tavalla. Näytä hänelle, että olet avoin keskustelemaan ja ottamaan selvää siitä, mikä saa hänet suuttumaan.

3. Anna lapselle aikaa rauhoittua

Kiukku- ja raivokohtaukset ovat erittäin stressaavia sekä lapsille että vanhemmille. Ennen kuin siis puhut lapsen kanssa, anna hänelle aikaa rauhoittua täysin. Kyse ei ole asioiden sivuuttamisesta ja menneiden unohtamisesta vaan siitä, että lapselle annetaan mahdollisuus leppyä ja ymmärtää tilannetta toisesta näkökulmasta. Varaa siis aikaa asioiden rauhalliseen pohdiskeluun.

4. Ota todesta lapsen tunteet

Kun keskustelet lapsesi kanssa kiukuttelusta, sinun tulee ensinnäkin ottaa todesta hänen tunteensa ja pyrkiä ymmärtämään niitä. Ennen kuin siis moitit häntä hänen asenteestaan, kuuntele häntä kärsivällisesti ja näytä eleilläsi ja sanoillasi ymmärtäväsi, mitä hän käy läpi. Tällä tavalla lapsesi kuuntelee sinua todennäköisemmin objektiivisesti ja tietää, että ymmärrät hänen tarpeitaan ja välität hänen hyvinvoinnistaan.

5. Opeta lasta rauhoittumaan hengityksen avulla

Kun olet stressaavassa tilanteessa, jossa lapsesi suuttuu kaikesta, hengitystekniikat ovat hyvä apu lapsen rauhoittamiseksi. Kun huomaat, että lapsesi on räjähtämässä, vie hänet syrjempään ja opeta häntä hengittämään, jotta hän ei joudu tunteidensa valtaan.

Äiti ja tytär harjoittavat meditaatiota.
Hengitys- ja rentoutumistekniikat ovat erittäin hyödyllisiä työkaluja, jotka auttavat lapsia pysymään rauhallisena stressaavina hetkinä.

5-2-6-tekniikka on loistava työkalu teille molemmille, kun kiukku tekee tuloaan. Siinä hengitetään syvään 5 sekuntia, pidätetään hengitystä 2 sekuntia ja päästetään sitten kaikki ilma ulos 6 sekunnin ajan. Tämän yksinkertaisen harjoituksen opettaminen voi tehdä ratkaisevan eron, kun lapsi on yksin ja hänen täytyy saada tunteensa kuriin.

6. Auta lasta pukemaan tunteensa sanoiksi

Lapsilla ei ole maailmaan syntyessään mukanaan ohjekirjaa, joka opettaa heitä tunnistamaan ja hallitsemaan tunteitaan. Kun lapsellasi on raivokohtaus, kiukunpuuska tai ahdistusta, anna hänen rauhoittua täysin ennen kuin aloitat empaattisen, rakastavan ja kunnioittavan vuoropuhelun.

Auta lastasi iästä riippuen tunnistamaan, mikä sai hänet reagoimaan tietyllä tavalla ja mikä tunne hänen sisällään myllersi. Aloita hyvin pienen lapsen kanssa perustunteista, kuten ilo, suru ja viha, ja lapsen varttuessa selitä monimutkaisempia tunteita, kuten pettymys, turhautuminen ja tyytymättömyys,

7. Ole selkeä lapsen kanssa

Usein lapsilla on arvaamattomia kiukunpuuskia siksi, että me vanhemmat muutamme heidän kanssaan tekemiämme suunnitelmia äkisti. Tämä aiheuttaa heille epävarmuutta ja saa heidät reagoimaan räjähtämällä. Välttääksesi nämä tilanteet kerro lapsellesi selkeästi, mitä hän minäkin päivänä tekee, ja pyri pitämään sanasi. Muista, että yllätykset voivat laukaista kiukkukohtauksen erittäin herkillä lapsilla. Joten jos suunnitelmat muuttuvat, selitä se lapselle kohteliaasti, jotta hän ymmärtää tilanteen.

8. Etsi tehokas häiriötekijä

Kun huomaat kiukkukohtauksen tekevän tuloaan, hyödynnä erilaisia tekniikoita tai sellaista dynamiikkaa, joka toimii häiriötekijänä saaden lapsen rauhoittumaan. Se voi olla suukottaminen, halaaminen, lapsen lempilaulun laulaminen tai hengitystekniikoiden harjoittaminen. Näin lapsi voi varmoin mielin puhua vanhempiensa kanssa siitä mitä tunsi ja oppia näin hallitsemaan kiukkuaan fiksusti.

Noudata näitä vinkkejä, jos lapsesi suuttuu herkästi

Erittäin herkät lapset voivat tuntea olonsa epävarmaksi ja uhatuksi useiden tilanteiden edessä ja raivostua. Vaikka he eivät ole syypäitä luonteeseensa, on tärkeää ojentaa heitä ja ohjata heitä kunnioittavasti ja empaattisesti, jotta he oppivat tunneälyä. Jos lapsesi siis suuttuu herkästi, noudata yllä olevia vinkkejä ja anna hänelle ehdoton rakkautesi ja tukesi, jotta hän voi kasvaa ihmisenä.


Kaikki lainatut lähteet tarkistettiin perusteellisesti tiimimme toimesta varmistaaksemme niiden laadun, luotettavuuden, ajantasaisuuden ja pätevyyden. Tämän artikkelin bibliografia katsottiin luotettavaksi ja akateemisesti tai tieteellisesti tarkaksi.


  • Guerra-Bustamante J, León-Del-Barco B, Yuste-Tosina R, López-Ramos VM, Mendo-Lázaro S. (2019). Emotional Intelligence and Psychological Well-Being in Adolescents. Int J Environ Res Public Health. 2019 May 16;16(10):1720. doi: 10.3390/ijerph16101720. PMID: 31100799; PMCID: PMC6572191. Recuperado de: https://pubmed.ncbi.nlm.nih.gov/31100799/
  • Pacheco, N. N. E., & Fernández-Berrocal, P. (2013). Inteligencia emocional en adolescentes. Padres y Maestros/Journal of Parents and Teachers, (352), 34-39. Recuperado de: https://revistas.comillas.edu/index.php/padresymaestros/article/view/1170/993
  • Sánchez-Núñez MT, García-Rubio N, Fernández-Berrocal P, Latorre JM. (2020). Emotional Intelligence and Mental Health in the Family: The Influence of Emotional Intelligence Perceived by Parents and Children. Int J Environ Res Public Health. 2020 Aug 27;17(17):6255. doi: 10.3390/ijerph17176255. PMID: 32867380; PMCID: PMC7503667. Recuperado de: https://pubmed.ncbi.nlm.nih.gov/32867380/
  • Salguero, J. M., Fernández-Berrocal, P., Ruiz-Aranda, D., Castillo, R., & Palomera, R. (2015). Inteligencia emocional y ajuste psicosocial en la adolescencia: El papel de la percepción emocional. European journal of education and psychology4(2). Recuperado de: https://www.redalyc.org/pdf/1293/129322659005.pdf

Tämä teksti on tarkoitettu vain tiedoksi eikä se korvaa ammattilaisen konsultaatiota. Jos sinulla on kysyttävää, konsultoi asiantuntijaasi.