Lasten tunnekehityksen vaiheet
 

Lasten tunnekehityksen vaiheet

Tutustu lasten tunnekehityksen vaiheisiin ja siihen, mitä voit odottaa heiltä eri iässä syntymästä nuoruuteen.
Lasten tunnekehityksen vaiheet
Pedro González Núñez

Kirjoittanut ja tarkastanut varhaiskasvattaja Pedro González Núñez.

Viimeisin päivitys: 27 tammikuuta, 2023

Lasten tunteet ilmaantuvat vähitellen heidän kasvaessaan, koska ne ovat biologisesti ohjelmoituja. Kun lapset kehittyvät kognitiivisesti, he tulevat tietoisiksi omista ja muiden ihmisten tunteista. Myös itsetunnolla on tärkeä rooli lasten tunnekehityksessä. Tässä artikkelissa esittelemme lasten tunnekehityksen vaiheet.

Itsetunnon kehityksestä riippuen heidän tunteensa vaihtelevat toivon, ylpeyden, häpeän jne. välillä. Häpeällä on tärkeä rooli tunteiden säätelyssä. Se rajoittaa heidän toimiaan joissakin tilanteissa, koska se on tukahduttava tunne.

Kolmekuukautisesta alkaen lapset pystyvät erottamaan ja ilmaisemaan tunteita kuten ilo, pelko, viha, hämmästys, suru ja tyytymättömyys. Tunteet katsotaan positiivisiksi tai negatiivisiksi sen mukaan, millaisia miellyttäviä ja hyödyllisiä tai epämiellyttäviä ja haitallisia tuntemuksia ne herättävät. Erityisesti negatiivisten tunteiden epäasianmukainen käsittely vaikuttaa somaattiseen tasapainoon, fyysiseen ja psyykkiseen terveyteen.

Alla katsomme, mitkä ovat lasten tunnekehityksen vaiheet. Näin sinulle on selvempää, kuinka tunteet kehittyvät lapsillasi.

Lasten tunnekehityksen vaiheet

0-3 kuukautta

Vastasyntyneillä vauvoilla on tunteita, jotka liittyvät selviytymiseen, kuten itku, kiinnostus ja inho.

Ensmmäisen elinkuukauden jälkeen he pystyvät tunnistamaan muiden tunteita, kuten iloa ja vihaa.

Noin kolmen kuukauden iässä ilmaantuu sosiaalinen hymy, joka rohkaisee aikuisia olemaan vuorovaikutuksessa heidän kanssaan. Ajan myötä hymy muuttuu valikoivammaksi, ja he käyttävät sitä enemmän vanhempiensa tai muiden huoltajiensa kanssa. Äkilliset ärsykkeet aiheuttavat pelkoa tai säikähdyksiä.

4-8 kuukautta

Neljän kuukauden iässä lapset alkavat nauraa ollessaan vuorovaikutuksessa lelujensa kanssa ja tietävät eron vihaisen ja surullisen eleen välillä.

Viisikuukautisena heissä alkaa kehittyä kiinnostus muita ympäröiviä ärsykkeitä kohtaan. He hämmästyvät odottaessaan hymyä mutta nähdessään vihaiset kasvot.

Kuusikuukautinen vauva osaa innostua ja osoittaa ilon merkkejä, kiljahdella ja nauraa, kun hänen kanssaan leikitään. Hänellä alkaa esiintyä järkytystä ilmentäviä reaktiota.

Seitsemänkuukautinen lapsi osoittaa ahdistusta kohdatessaan tuntemattomia tai odottamattomia ärsykkeitä. Hän osaa erottaa toisistaan positiiviset ja negatiiviset tunteet.

Kahdeksannella kuulla ilmaantuu pelko ja syyllisyydentunne.

Syntymästä 3. ikävuoteen

Vauva juoksee jättimäisen saippuakuplan perässä.

Ensimmäisenä elinvuonna lasten empaattiset taidot kehittyvät. He saattavat alkaa itkeä nähdessään toisen lapsen itkevän. He alkavat hillitä tunteitaan ja pääsevät yli pienistä pelottavista tilanteista.

Toisena elinvuotena lapsi pystyy jäljittelemään ilmeillään perustunteita (viha, ilo, suru, hämmästys, inho, yllätys).

Kolmannen elinvuoden aikana hän pystyy erottamaan ihmiset sen perusteella, mikä hänen suhteensa heihin on: ne, joiden kanssa hän leikkii, jotka syöttävät häntä, jotka vievät hänet ulos jne.

4-6 vuoden iässä

Noin 4-vuotiaana kielellä on tärkeä rooli. Sen ansiosta lapsi pystyy ymmärtämään todellisuutta, kertomaan kokemuksistaan ja ilmaisemaan tunteita.

Tästä iästä lähtien lapsen tunnetietoisuus kehittyy. Tämä auttaa häntä tulemaan tietoiseksi siitä mitä hän tuntee ja miksi hän tuntee niin. Jos hänellä on miellyttäviä kokemuksia, hän osoittaa itsevarmuutta.

Yksi tärkeä virstanpylväs lasten tunnekehityksessä on tunteiden säätely. Se on yksi tämän vaiheen tärkeimmistä merkkipaaluista, ja sen kehittämiseen käytetään symbolista leikkiä. Tällainen leikki on eräänlainen tunnepurkaus. Lapset voivat omaksua erilaisia rooleja ja tunnetiloja, jotka poikkeavat heidän omistaan.

Noin 6-vuotiaana lapset lakkaavat olemasta itsekeskeisiä ja alkavat muodostaa suhteita ikätovereihinsa. Kun heidän sosiaalinen maailmansa laajenee, heidän tunteidensa voimakkuus ja kompleksisuus kasvavat.

6-9 vuotta

Pieni tyttö käsissään sormimaalia.

6-vuotiaana lapset suuttuvat kypsemmistä syistä. He havaitsevat jo epäoikeudenmukaisuutta, kritiikkiä ja väärinymmärryksiä ja voivat jopa tuntea itsensä torjutuiksi.

He alkavat olla enemmän tekemisissä poikien ja tyttöjen kanssa, ja emotionaalisia kokemuksia syntyy enemmän. He oppivat hallitsemaan tunneilmaisuaan.

Noin 9-vuotiaana lapset muuttuvat pidättyvämmiksi tunteidensa ilmaisussa ja pystyvät ymmärtämään omia ja muiden tunteita.

Ystävyys muuttuu, ja he arvostavat luottamusta ja yhteistyötä.

12-vuotiaasta eteenpäin

Tälle vaiheelle on ominaista ristiriitaisten tunteiden kokeminen (rakkaus-viha, yksinäisyys-seura). Lapsista tulee vieläkin pidättyväisempiä tunteitaan ja niiden ilmaisua kohtaan. He alkavat tuntea ennen kokemattomia tunteita, kuten rakkautta. Tässä vaiheessa ystävyys perustuu läheisyyteen.

Nämä ovat lasten tunnekehityksen vaiheet. Opit varmasti asioita, joita et vielä tiennyt. Tästä lähtien sinun on helpompi ymmärtää lapsiasi ja auttaa heitä ilmaisemaan ja säätelemään tunteitaan.


Kaikki lainatut lähteet tarkistettiin perusteellisesti tiimimme toimesta varmistaaksemme niiden laadun, luotettavuuden, ajantasaisuuden ja pätevyyden. Tämän artikkelin bibliografia katsottiin luotettavaksi ja akateemisesti tai tieteellisesti tarkaksi.


  • California Childcare Health Program. (2006). Desarrollo Social y Emocional de los Niños. Child Development.
  • Cecilia, G., López, H., Cristina, M., & Vesga, G. (2009). Interacción familiar y desarrollo emocional en niños y niñas *. Revista Latinoamericana de Ciencias Sociales, Niñez y Juventud.
  • Guerrero, R. (2018). Educación emocional y apego. Pautas prácticas para gestionar las emociones en casa y en el aula. https://www.planetadelibros.cl/libros_contenido_extra/39/38441_Educacion_emociona.pdf
  • Jeta, P. M. P. A. (1998). El desarrollo emocional infantil (0-6 años): Pautas de educación. In Ponencia presentada en el congreso de Madrid. España. http://www.waece.org/biblioteca/pdfs/d069.pdf
  • Medina, C. P., Zambrano, C. M. N., & Andrade, M. F. B. (2019). Conciencia emocional y regulación emocional. Visionario Digital, 3(3), 75-83. https://cienciadigital.org/revistacienciadigital2/index.php/VisionarioDigital/article/view/645/1556
  • Mestas, L., Baltazar, A. M., Salvador Cruz, J., Gordillo, F., & Perez Nieto, M. Á. (2015). Efecto de la edad del emisor y el perceptor en el reconocimiento de las expresiones emocionales.
  • Ramírez-Corone, A. A., Suárez, P. C. M., Mejía, J. B. C., Andrade, P. A. B., Torracchi-Carrasco, E., & Carpio, M. G. C. (2020). Habilidades sociales y agresividad en la infancia y adolescencia. Archivos venezolanos de farmacología y terapéutica, 39(2), 209-218. https://www.redalyc.org/journal/559/55969799012/55969799012.pdf

Tämä teksti on tarkoitettu vain tiedoksi eikä se korvaa ammattilaisen konsultaatiota. Jos sinulla on kysyttävää, konsultoi asiantuntijaasi.