Pysy rauhallisena lapsen saadessa kiukkukohtauksen
Lapsen epätoivoa ja turhautumista täynnä olevat kiukkukohtaukset ovat tuttuja jokaiselle vanhemmalle. Näissä tilanteissa vanhemman on tärkeä pysyä rauhallisena ja pyrkiä ottamaan etäisyyttä lapsen mahdollisesti aiheuttamaan kaaokseen. Avain menestykseen on kärsivällisyydessä ja lapsen lohduttamisessa.
Tärkein rooli näissä tilanteissa on kommunikaatiolla. Puhu siis lapselle pehmeällä ja rauhallisella äänellä ja pyri pysymään hänen tasollaan niin, että pystyt katsomaan häntä silmiin. Katsekontakti on tärkeässä asemassa tällaisten kriisien ratkaisemisessa.
Pysy rauhallisena lapsen saadessa kiukkukohtauksen
Pieni lapsi ei vielä osaa hallita itseään ja tunteitaan, ja hänen tunteensa voivat vaihdella nopeasti. Hän ei myöskään osaa ilmaista suuria tunteitaan, jotka näin purkautuvat helposti kiukkukohtauksina.
Vanhemmalla tai muulla aikuisella on tärkeä rooli tällaisen kiukunpuuskan hetkellä. Hänen tehtävänsä on toimia jämäkästi, mutta samalla empaattisesti ja positiivisesti. Hän täytyy yrittää ymmärtää, mitä lapsi tuntee ja mikä aiheutti hänessä näin suuren reaktion.
Älä tuomitse tai rankaise lasta kiukkukohtauksen hetkellä, äläkä menetä malttiasi. Toimi tässäkin tilanteessa hyvänä roolimallina ja tue lapsesi tunneälyn kehitystä. On tärkeää, että lapselle annetaan työkalut, joiden avulla hän voi kehittää kommunikaatiotaitojaan ja tunteidensa hallintaa. Tämä on tärkeää, sillä se on ainoa tapa luoda parempi tulevaisuus lapselle. Se myös varmistaa positiivisen fyysisen ja emotionaalisen kehityksen ja takaa onnellisen lapsuuden ja aikuisuuden.
Muista jämäkkyys ja empatia
Lapsen kiukkukohtausta hallitaksemme empatia on ensimmäisiä tarvitsemiamme asioita edellä mainittujen aspektien lisäksi. Yritä asettua lapsen asemaan ja ymmärtää, mitä hän käy läpi. Pysy rauhallisena ja pyri saamaan häneen yhteys. Kysy lapselta, miltä hänestä tuntuu, ja kun hän alkaa rauhoittua, selitä hänelle, mikä on oikea tapa suhtautua turhauttaviin tilanteisiin ja ilmaista itseä.
Vanhempina on meidän tehtävämme opettaa lapsillemme paitsi, miten heidän halutaan käyttäytyvän, myös se, millaisia seurauksia huonolla käytöksellä on. Kun lapsen kanssa toimitaan rauhallisesti, kärsivällisesti ja empaattisesti, mutta kuitenkin jämäkällä ja varmalla otteella, hän oppii pikkuhiljaa ilmaisemaan itseään avoimesti, kiltisti, suorasti ja soveliaasti.
Lapsen ollessa keskellä kiukkukohtausta, hyvä tapa auttaa häntä, on yrittää asettaa itsensä hänen asemaansa. Tämä ei ole aivan helppoa, mutta yritä muistella niitä hetkiä, kun tunsit itsesi lapsena turhautuneeksi tai vihaiseksi. Käyttäydyit itse aivan samoin ollessasi nuori.
Kaikki lainatut lähteet tarkistettiin perusteellisesti tiimimme toimesta varmistaaksemme niiden laadun, luotettavuuden, ajantasaisuuden ja pätevyyden. Tämän artikkelin bibliografia katsottiin luotettavaksi ja akateemisesti tai tieteellisesti tarkaksi.
- Bisquerra, R. (2011). Educación emocional. Propuestas para educadores y familias. Bilbao: Desclée de Brower. http://otrasvoceseneducacion.org/wp-content/uploads/2019/04/Educación-Emocional.-Propuestas-para-educadores-y-familias-Rafael-Bisquerra-Alzina-2.pdf
- Goleman, D. (2010). La práctica de la inteligencia emocional. Editorial Kairós.
- López, M. (2008). La integración de las habilidades sociales en la escuela como estrategia para la salud emocional. Psicología sin fronteras: revista electrónica de intervención psicosocial y psicología comunitaria, 3(1), 16-19.
- Shapiro, L. E. (2002). La salud emocional de los niños (Vol. 16). Edaf.
- Ekman, P. E., & Davidson, R. J. (1994). The nature of emotion: Fundamental questions. Oxford University Press.
- Ekman, P. (1992). Are there basic emotions? https://psycnet.apa.org/doiLanding?doi=10.1037/0033-295X.99.3.550
- Ekman, P. (1999). Basic emotions. Handbook of cognition and emotion, 98(45-60), 16.