Seikkailu nimeltä äitiys

 

Tämän päivän lapset ovat huomisen aikuisia, joten äitiys merkitsee suurta vastuuta, jota ei pidä ottaa kevyesti. Kasvatuksessa tekemämme hyvät ja huonot päätökset sekä tapa, jolla hoidamme ja opetamme lapsiamme vaikuttavat tulevaisuudessa sekä lapsiimme että meihin itseemme.

Seikkailu nimeltä äitiys

Älä vaadi itseltäsi liikaa

Etenkin ensi kertaa äidiksi tulevat saattavat odottaa kaiken olevan täydellistä ja olettavat pärjäävänsä asiassa kuin asiassa vähintään yhtä hyvin kuin muut. Tekemällä näin äiti kuitenkin saattaa luoda itselleen liikaa paineita ja ottaa harteilleen emotionaalisen ja fyysisen taakan, joka vaatii lopulta veronsa.

”Minulla oli suuria odotuksia ensimmäisen lapseni syntyessä”, kertoo kirjailija ja äiti Janet Penley. ”Aioin olla paras äiti, jota maa on koskaan päällään kantanut. Luin kaikki kirjat ja kuuntelin asiantuntijoita, mutta sen sijaan, että olisin tuntenut itseni tyytyväiseksi ja osaavaksi, päädyin tuntemaan kyvyttömyyttä ja stressiä. Se, että yrität vastata muiden odotuksiin ja olla niin sanottu täydellinen äiti, saa sinut tuntemaan olosi lannistuneeksi ja synnyttää epävarmuuden ja syyllisyyden tunteita.”

Äitiys merkitsee muutosta

Moni äiti tekee töitä niin kodin sisä- kuin ulkopuolellakin, mikä voi aiheuttaa suurta stressiä. On tärkeää pyrkiä tekemään positiivisia muutoksia, jotka auttavat vähentämään tätä stressin tunnetta. Ehkäpä äiti voi palata töihin tekemällä lyhennettyä työviikkoa tai aloittaa työskentelemällä kotoa käsin silloin tällöin.

Äiti imettää lastaan

Kaikissa tapauksissa nainen ei pysty hoitamaan kaikkia haluamiaan elämän osa-alueita täysipainoisesti tai täydellisesti, mutta tämä on täysin sallittua, eikä tee kenestäkään huonoa äitiä.

Yksinkertaista elämääsi

Äitiys saa usein naisen pohtimaan sitä, millaista elämää hän elää nyt ja millaista elämää hän todella haluaisi elää. Voimme itse päättää, tarvitsemmeko todella kaikkea, mitä meillä on, vai voisimmeko tyytyä vähempään ja käyttää enemmän aikaa siihen, mikä on todella tärkeää – kuten perheeseemme ja itseemme.

Älä pelkää pyytää apua

Moni äiti ajattelee vieläkin, että hänen on suoritettava kaikki mahdollinen ilman kenenkään apua. Avun pyytäminen ei kuitenkaan tee kenestäkään huonoa äitiä, päinvastoin. Tänä päivänä kasvatukseen, lastenhoitoon, kotitöihin ja muihin vastaaviin liittyvät tehtävät jakaantuvat onneksi entistä tasaisemmin molempien vanhempien kesken – olettaen, että perheessä on kaksi vanhempaa. Tästäkin huolimatta tuoreen äidin kannattaa pyytää rohkeasti apua myös muilta läheisiltään.

Varaa aikaa myös itsellesi

Nauti äitiydestä täysin rinnoin

Äidiksi tuleminen tarkoittaa paitsi uuden seikkailun aloittamista, myös loputonta määrää vastuita ja tehtäviä. Kaiken kiireen ja hälinän keskelläkään äiti ei saa unohtaa sitä, kuinka arvokas hän on – ensimmäinen henkilö, joka on vakuutettava tästä faktasta, on äiti itse.

“Aika on rahaa, mutta ajan ostamiseksi ei ole olemassa tarpeeksi rahaa.”

– Tuntematon

 

On tärkeää, että äiti ottaa aikaa myös itselleen. Tämä voi tarkoittaa esimerkiksi sellaisten aktiviteettien tekemistä, jotka olivat hänelle tärkeitä ennen lapsen saamista – tai mitä muuta tahansa, mikä saa hänet tuntemaan olonsa onnelliseksi. Hänen kannattaa pyhittää aikaa myös ystävilleen, muistaa levätä ja harrastaa mieltä ja kehoa virkistäviä asioita.

Myös mahdollisen kumppanin kanssa ajan viettäminen on ensisijaisen tärkeää – ja tällä tarkoitetaan nimenomaan kahdenkeskistä, lapsivapaata aikaa. Parisuhteesta on huolehdittava edelleen, vaikka puolisot ovatkin nyt myös vanhempia.

  • Bowlby, J. (1986). Vínculos afectivos: formación, desarrollo y pérdida. Madrid: Morata.
  • Bowlby, J. (1995). Teoría del apego. Lebovici, Weil-HalpernF.
  • Garrido-Rojas, L. (2006). Apego, emoción y regulación emocional. Implicaciones para la salud. Revista latinoamericana de psicología, 38(3), 493-507. https://www.redalyc.org/pdf/805/80538304.pdf
  • Marrone, M., Diamond, N., Juri, L., & Bleichmar, H. (2001). La teoría del apego: un enfoque actual. Madrid: Psimática.
  • Moneta, M. (2003). El Apego. Aspectos clínicos y psicobiológicos de la díada madre-hijo. Santiago: Cuatro Vientos.