Mitä äidiksi ensi kertaa tulevien pitäisi tietää?

12 marraskuu, 2019

Synnytyksen läpikäyminen ja sitä seuraava välitön vastasyntyneestä huolehtiminen on haaste jokaiselle ensi kertaa äidiksi tulevalle. Raskaus, synnytys ja lapsesta huolehtiminen vaativat fyysistä, henkistä ja emotionaalista vaivannäköä. Tässä artikkelissa jaamme muutamia asioita, jotka jokaisen äidiksi ensi kertaa tulevan on hyvä tietää.

Mitä äidiksi ensi kertaa tulevien pitäisi tietää?

Jokaisen äidiksi tulevan on käsiteltävä asioita, joista hän ei aiemmin tiennyt mitään. Äitiys on yksi parhaista kokemuksista naisen elämässä, mutta ensimmäistä kertaa synnyttävälle on normaalia kokea erilaisia pelkoja ja huolia.

Kuinka lapsi tulee kasvattaa? Mikä on normaalia ja mitkä ovat varoitusmerkkejä, jotka on otettava tosissaan? Esimerkiksi nämä ovat tavallisia tuoreen vanhemman mielessä liikkuvia kysymyksiä. Vauvan ensimmäisten ulosteiden outo väri ja hänen toistuva itkunsa yhdistettynä kaikkiin pyytämättä saatuihin neuvoihin voivat saada kenet tahansa uuden vanhemman pyörryksiin.

Tämän vuoksi otamme tänään yleiskatsauksen kaikista uusien äitien kohtaamista tosiasioista. Esikoistaan odottavien naisten kannattaa lukea lista läpi tarkkaan ja laittaa siinä kerrotut asiat korvan taakse.

Imettämisen aloitus

Tuoreen äidin on hyvä pitää mielessä, että vauvalle ei ole parempaa ruokaa kuin äidinmaitoRintamaito tyydyttää vauvan kaikki ravintotarpeet ja vahvistaa tämän vastustuskykyä, minkä lisäksi sillä on roolinsa myös lapsen emotionaalisessa ja älyllisessä kehityksessä.

Mitä äidiksi ensi kertaa tulevien pitäisi tietää?

Imetyksestä ei ole hyötyä ainoastaan lapselle, vaan myös tuoreelle äidilleRintaruokinta nopeuttaa äidin toipumista synnytyksestä, edistää synnytyselinten palautumista ja auttaa painonhallinnassa. Imettämisellä on havaittu olevan myös pitkäaikaisia terveyttä edistäviä ominaisuuksia, kuten pienempi riski osteoporoosiin ja tiettyihin syöpiin sairastumiseen.

Imettäminen myös vahvistaa äidin ja lapsen välistä sidettä ja näiden luonnollista kiinteää yhteyttä.

Joissain tapauksissa imettäminen on äidille epämukavaa ja jopa kivuliasta. On tavallista, että äiti tuntee epämukavuutta tai arkuutta imetyksen alussa, mutta kova kipu ei ole normaalia. Kipu voi johtu esimerkiksi vauvan huonosta imuotteesta, vauvan kireästä kielijänteestä, rintatulehduksesta tai maitotiehyiden tukkeumasta.

Ensimmäinen vaipanvaihto

Älä säikähdä, jos huomaat vauvan ensimmäisten ulosteiden olevan väriltään tummia. Tämä on täysin normaalia, vaikkakin voi yllättää uuden vanhemman. Tällaisten vastasyntyneen ensimmäistä, vihertävän mustaa ja tahmeaa ulostetta kutsutaan lapsenpihkaksi.

Toinen tuoreita vanhempia usein stressaava yksityiskohta on se tiuha tahti, jolla vaippoja joutuu vaihtamaan. Pienen vauvan vaippa joudutaan vaihtamaan usein 12 kertaa vuorokaudessa, mikä on täysin normaalia. On sanomattakin selvää, että kunnollinen hygieniasta huolehtiminen on välttämätöntä jokaisella vaipanvaihtokerralla.

Pese vauvan peppu lämpimällä vedellä ja kuivaa iho varovasti puhtaalla pyyhkeellä taputtelemalla. Vaippaihottuman välttämiseksi voit antaa lapsen olla ilman vaippaa jonkin aikaa, jotta hänen ihonsa pääsee hengittämään.

Ne krampit!

Jokainen äidiksi tuleva on kuullut vauvan vatsaongelmista ja krampeista. Kun lapsellasi on kramppeja, hän itkee jatkuvasti, eikä rauhoitu millään. Ongelma johtuu suolistoon kerääntyneestä kaasusta.

Lapsen oloa voidaan pyrkiä rauhoittamaan ja parantamaan esimerkiksi hieronnalla. Voit tarttua vauvan jalkoihin ja liikuttaa niitä ylös ja alas, ikään kuin hän polkisi ilmassa pyörää. Voit myös hieroa hänen vatsaansa vastapäivään.

Kylpyaika

Tieteellisten tutkimusten mukaan vauvaa ei kannata kylvettää heti syntymän jälkeen, jotta tämän iholla oleva lapsenkina jää koskemattomaksi. Monet vastasyntyneiden ja vauvojen hoitoon erikoistuneet asiantuntijat uskovat, että lapsenkina suojelee vastasyntyneen ihoa tämän saapuessa maailmaan. Se toimii myös eräänlaisena muurina tulehduksia vastaan ja suojaa ihoa kuivuudelta ja ihotulehduksilta, joille vastasyntynyt on hyvin altis.

Lasta ei voi myöskään kylvettää kunnolla ennen napatyngän irtoamistaVoit kuitenkin puhdistaa häntä pehmeällä pesusienellä tai liinalla. Navan seutua voidaan puhdistaa hyvin varovasti pumpulipuikolla, mutta on erittäin tärkeää, että napa kuivataan jälkeenpäin kunnolla. Jos navan alueella huomataan pahaa hajua, verta tai mätää, kannattaa ottaa yhteyttä neuvolaan.

Asiantuntijoiden mukaan vauvaa kannattaa alkaa kylvettää hänen ollessa 7-15 päivän ikäinen. Tähän mennessä napanuoran tynkä on jo todennäköisesti irronnut, eikä tulehtumisen vaaraa enää ole. Tässä vaiheessa kylvyn tulee olla lyhyt, enintään viiden minuutin pituinen.

Jotta kuuma vesi ei polta lasta, säädä veden lämpötila niin, että se on noin 37 astetta. Testaa lämpötilaa kyynärpäälläsi tai ranteellasi, ei kädellä, joka on tottunut usein toistuviin lämpötilamuutoksiin. Veden tulee olla lämmintä, mutta ei kuumaa. Mitä tulee veden määrään, pyri siihen, että vesi on noin 10 senttiä syvää. Näin voit asettaa vauvan ammeen pohjalle tukevasti, jotta hän ei liu’u tai putoa käsistäsi.

Vauvan nukkuma-ajat

Uusien äitien suositellaan laskevan vauvansa kyljelleen, sillä näin voidaan välttää tukehtumista. Se myös vähentää kätkytkuoleman riskiä. Eräs toinen suositus on, että vauva nukkuisi samassa huoneessa vanhempiensa kanssa aina 6. elinkuukauteen asti.

Eräs yleinen uusien äitien tekemä virhe on melun välttäminen silloin, kun heidän lapsensa nukkuvat päiväsaikaan. On parasta antaa lapsen nukahtaa tavallisten kodin äänien ympäröimänä, jotta hän tottuu niihin.

Mitä äidiksi ensi kertaa tulevien pitäisi tietää?

Totuus on, että lapsesi ei tule nukkumaan alussa kunnolla. Mutta on silti tärkeää tehdä selkeä ero päivän ja yön välillä, ja assosioida pimeys nukkumaanmenoajan kanssa.

Kun lapsi on puolentoista kuukauden ikäinen, hän alkaa yhdistämään nukkuma-aikansa valon määrään. Näin hän on taipuvaisempi lepäämään yöaikaan.

Vauvan sängyn tulisi olla refluksin ehkäisemiseksi hiukan kallellaan. Asiantuntijat ehdottavat, että äitien tulisi asettaa vauvan ympärille pehmusteita, jotta hän kokisi olonsa turvalliseksi ja suojelluksi. Tiivis tunnelma tuo lapselle olon kuin häntä syleiltäisiin jatkuvasti.

Kyyneleet ja huudot

Mitä? Ajattelitko, että kaikki vauvasi itkut kuulostaisivat samoilta? Tervetuloa äitiyden maailmaan.

Alat huomaamaan erilaisia itkuja, jotka liittyvät erilaisiin tarpeisiin. Tässä ovat neljä yleisintä:

  • Tarve vaipanvaihdolle.
  • Vauva on nälkäinen tai janoinen.
  • Vauva on väsynyt.
  • Vauvalla on liian lämmin tai liian kylmä.

Jos olet huolehtinut kaikista näistä perustarpeista ja itku silti jatkuu, se voi tuntua varmasti kummalliselta. Helli vauvaa suukoin ja silityksin, sillä tämä tuo hänelle olon, että häntä rakastetaan ja hänestä pidetään huolta.

Nauti näistä hetkistä!

Aloita oma seikkailusi

Kokemattomuudesta ja väsymyksestä huolehtiminen on normaalia, joten avun pyytämisessä ei ole mitään väärää.

Kukaan ei ole syntynyt sisäisellä äitiyskyvyillä varustettuna, eikä ole myöskään olemassa taikoja, joilla uudesta äidistä voisi tulla saman tien paras äiti maailmassa.

Tie voidaan luoda vain kävelemällä sen läpi, joten nauti maisemista, ja toivotamme sinulle hyvää matkaa!

  • Olmedo, J. O., Visus, F. S. V., Pérez-Nievas, A. Z., Zubiri, S. B., Urdiroz, A. O., Campistegui, D. V., & Grimá, G. G. (1996). Cambio de postura y disminución de la tasa de mortalidad por muerte súbita infantil en Navarra. An Esp Pediatr45, 161-166.
  • Brahm, P., & Valdés, V. (2017). Beneficios de la lactancia materna y riesgos de no amamantar. Revista chilena de pediatría88(1), 07-14.