Lasten yleisimmät näköongelmat
 

Lasten yleisimmät näköongelmat

Lasten näköongelmien varhainen havaitseminen, oikea-aikainen hoito ja lasten stimulointi ovat avainasemassa heidän kehityksensä kannalta.
Lasten yleisimmät näköongelmat
Sandra Golfetto Miskiewicz

Kirjoittanut ja tarkastanut lääkäri Sandra Golfetto Miskiewicz.

Viimeisin päivitys: 21 lokakuuta, 2022

Lapsilla voi esiintyä monenlaisia silmäsairauksia, mutta viisi näköongelmaa ovat heillä yleisimpiä. Tässä artikkelissa esittelemme lasten yleisimmät näköongelmat, niiden piirteet ja niistä kertovat merkit.

Näkö on yksi tärkeimmistä aisteista lasten kehityksen kannalta. Se on yksi pääasiallisista tavoista kommunikoida ulkomaailman kanssa, erityisesti pienimpien lasten kohdalla. Tästä syystä näkemisestä vastaavan elimen tai siihen liittyvän aivoyhteyden heikkeneminen voi haitata lapsen oppimista ja kasvua. Nämä sairaudet tulee diagnosoida mahdollisimman varhaisessa vaiheessa, jotta ne voidaan hoitaa ajoissa.

Lasten yleisimmät näköongelmat

Lasten merkittävimpiä näköongelmia ovat ns. taittovirheet, kuten likinäköisyys, kaukonäköisyys ja hajataittoisuus, joissa näöntarkkuus on heikentynyt. Tässä on 5 lasten yleisintä näköongelmaa.

1. Kaukonäköisyys

Kaukonäköisyys on yleisin taittovirhe lapsuudessa. Se johtuu kyvyttömyydestä nähdä lähellä olevia kohteita selvästi, koska kuva taittuu verkkokalvon taakse. Tämä ongelma voi olla fysiologinen (normaali) ensimmäisinä elinvuosina, mutta häviää silmän kypsyessä. Joissakin tapauksissa tämä tila jatkuu läpi elämän. Kaukonäköisyyden syitä ovat liian lyhyt silmä tai liian litteä sarveiskalvo, ja likinäköisyyden tavoin se voi olla perinnöllistä. Kaukonäköisyys voidaan tunnistaa esimerkiksi seuraavista merkeistä:

  • Lapsi kallistaa päätään taaksepäin ottaakseen etäisyyttä siihen, mitä hän yrittää nähdä.
  • Silmien väsymys erilaisten toimintojen jälkeen.
  • Lapsi siristelee silmiään nähdäkseen kuvan tarkoin.
  • Lapsi lukee, piirtää tai kirjoittaa mieluummin ulkona.

2. Likinäköisyys

Tyttö yrittää nähdä ruudun.
Likinäköisyys on yksi keskosten yleisimmistä vioista, ja se saattaa olla perinnöllistä. Ruudun katsominen hyvin läheltä voi olla yksi siitä kertova merkki.

Likinäköisyys on keskoslasten yleisin poikkeavuus. Se johtuu kyvyttömyydestä nähdä kaukana olevia kohteita selvästi, koska kuva tarkentuu verkkokalvon eteen. Se ilmenee yleensä noin kuuden vuoden iässä. Likinäköisyyden syitä ovat liian pitkä silmä tai liian kaareva sarveiskalvo. Siihen liittyy myös merkittävä perinnöllinen osatekijä. Sen voi tunnistaa muun muassa näistä merkeistä:

  • Lapsi katsoo ruutua tai esineitä hyvin läheltä.
  • Lapsi siristää silmiään nähdäkseen.
  • Koulumenestys laskee, varsinkin jos lapsi istuu kaukana liitutaulusta.
  • Lapsi suosii aktiviteetteja, jotka vaativat lähinäköä.
  • Päänsärky silmien ponnistelun jälkeen.

3. Hajataittoisuus

Hajataittoisuudessa kuvat kohdentuvat verkkokalvolle vääristyneellä tavalla katsottaessa sekä lähelle että kauas. Tämä tila voi olla yhteydessä likinäköisyyteen tai kaukonäköisyyteen. Hajataittoisuutta ilmenee, kun sarveiskalvo on soikea tai heikosti pyöreä, eli se on kaarevampi toiselta akselilta kuin toiselta, mikä johtaa näön sumentumiseen kaikilla etäisyyksillä. Tässä hajataittoisuuden muita oireita:

  • Normaalia suurempi kömpelyys, kuten jatkuva törmäily esineisiin tai esineiden kaataminen kumoon.
  • Silmien jatkuva sulkeminen, hankaaminen tai toisen silmän peittäminen.

4. Lasten yleisimmät näköongelmat: karsastus

Strabismus eli karsastus on silmäsairaus, jolle on ominaista toisen tai kummankin silmän epänormaali virheasento. Normaalisti, kun lapsi näkee kohteita tilassa molemmilla silmillään, kuvat yhdistyvät aivoissa. Tätä kutsutaan binokulaariseksi näöksi. Karsastuksessa taas silmät eivät pysty kohdistamaan katsetta samaan pisteeseen samanaikaisesti. Karsastus voi olla vaakasuoraa (sisään- tai ulospäin) tai pystysuoraa (ylös- tai alaspäin). Se voi ilmetä seuraavilla tavoilla:

  • Selvä silmien harittaminen.
  • Silmät eivät liiku samaan suuntaan.
  • Lapsi kallistaa tai kääntelee päätään katsoakseen tiettyyn kohtaan, ja hänelle saattaa kehittyä kierokaula.
  • Lapsi sulkee tai peittää toisen silmänsä nähdäkseen.
  • Huono syvyysnäkö.

Lapsuusiän karsastus ja hankittu karsastus

Karsastus voi olla lapsuusikään kuuluvaa (ennen 6 kuukauden ikää) tai hankittua (6 elinkuukauden jälkeen), ja siihen voi liittyä tiettyjä riskitekijöitä:

  • Sukurasite
  • Geneettiset häiriöt (Downin oireyhtymä ja Crouzonin oireyhtymä)
  • Altistuminen huumeille ja alkoholille ennen syntymää
  • Keskosuus
  • Alhainen syntymäpaino
  • CP-vamma

Hankittu karsastus voi johtua silmien virhetaittoisuudesta, kasvaimista, kalloon ja aivoihin kohdistuneesta traumasta, neurologisista häiriöistä (CP-vamma, spina bifida eli selkärankahalkio, kolmannen, neljännen tai kuudennen aivohermon halvaus) ja virusinfektioista (enkefaliitti eli aivotulehdus tai meningiitti eli aivokalvontulehdus).

Näennäinen karsastus

On tärkeää tietää, milloin kyseessä on pseudostrabismus eli valekarsastus. Tässä tapauksessa silmissä ei ole vikaa, vaan ne ainoastaan näyttävät karsastavan, koska lapsen nenänselkä on hyvin leveä ja nenänpuoleiset silmäluomien poimut ovat hyvin silmiinpistävät. Tämä saa silmät näyttämään siltä, kuin ne olisivat liian lähellä toisiaan tai kääntyneet sisäänpäin.

Pojalla on silmäongelma.
Amblyopiassa aivot eivät pysty käsittelemään kahta eri kuvaa, joten ne vaimentavat epätarkemman kuvan, jolloin syntyy niin sanottu laiska silmä. Hoitona käytetään yleensä silmälappua.

5. Amblyopia (laiska silmä)

Amblyopiasta on kyse, kun silmän ja aivojen takaraivolohkon välisessä aistihermoyhteydessä on toisen silmän näkökykyyn vaikuttava vika. Syynä on se, että karsastuksen esiintyessä aivot eivät pysty käsittelemään kahta eri kuvaa. Tästä syystä syntyy kompensoiva vaikutus, jossa epätarkempi eli karsastavan silmän kuva vaimennetaan, jolloin syntyy laiska silmä. Jos sitä ei korjata ennen 9 vuoden ikää, näön heikkeneminen silmässä on yleensä peruuttamatonta.

Muut lasten näköongelmat

Alla on mainittu muita, harvinaisempia silmäsairauksia, joilla on kuitenkin suuri vaikutus niistä kärsivien lasten elämään:

  • Kaihi: silmän linssin osittainen tai täydellinen samentuma.
  • Nystagmus eli silmävärve: Tahattomat edestakaiset, rytmiset ja toistuvat silmien liikkeet.
  • Synnynnäinen glaukooma: Tämä johtuu trabekkelin, sädelihaksen ja iiriksen epämuodostumista, jotka aiheuttavat silmänsisäisen paineen nousua ja mahdollisesti myös muutoksia silmän normaalissa rakenteessa.
  • Leukokoria: Tämä on kliininen merkki, jossa havaitaan mustan pupillin sijaan vaalea pupilli silmän altistuessa valolle.
  • Sarveiskalvon hankautuminen: Kyseessä on jonkin esineen aiheuttama sarveiskalvon vaurio tai naarmu. Se paranee yleensä nopeasti ja itsestään, mutta paraneminen riippuu vamman vaikeusasteesta.
  • Retinoblastooma: Tämä on lasten yleisin silmäkasvain.

Koskaan ei ole liian aikaista tutkituttaa lasten näköongelmia!

Jokaisen lapsen tulee käydä silmälääkärin tutkimuksessa ennen koulun alkua tai vielä aikaisemmin, jos näköongelma on selvä. Vaikka lasten yleisimmät näköongelmat voivat olla korjattavissa, niillä on merkittävä psykososiaalinen vaikutus lapsiin. On syytä ottaa huomioon, että lasten sopeutumiskyky on erinomainen, joten monet heistä kehittävät muita aistejaan kompensoidakseen rajoittunutta aistia.

On tärkeää muistaa, että sairaudet tai muut terveydelliset rajoitukset eivät vaikuta pelkästään lapsiin, vaan myös heidän lähipiiriinsä. Myös perheen on opittava käsittelemään sairautta tarjotakseen lapselle parasta mahdollista tukea. Oleellista on tunnistaa ja korjata näköongelmat varhain. Tähän voidaan vielä lisätä näköongelmaisten lasten varhainen stimulaatio, jotta he kehittyisivät riittävästi.

Tämä saattaa kiinnostaa sinua...
Myöhään nukkumaan menevät lapset voivat kärsiä muita enemmän erilaisista sairauksista
Äitiyden Ihme
Lue se täällä Äitiyden Ihme
Myöhään nukkumaan menevät lapset voivat kärsiä muita enemmän erilaisista sairauksista

Jos tiettyjä tutkimuksia on uskominen, myöhään nukkumaan menevät lapset voivat kärsiä muita enemmän erilaisista sairauksista.



  • Salt A and Sargent J. Common visual problems in children with disability. Arch Dis Child. 2014 Dec; 99(12): 1163–1168.
  • Garzón-Rodríguez MC et al. Causas de la baja visión en los niños: revisión sistémica. Archivos de la Sociedad Española de Oftalmología. July 2022. doi: https://doi.org/10.1016/j.oftal.2022.06.004
  • Khazaeni LM. Estrabismo. MSD Manuals. [Última actualización: feb 2022; citado: 7 septiembre 2022].
  • Moguel-Acheita S. Nistagmo en niños: alternativas de tratamiento (Primera de dos partes). Revista Mexicana de Pediatría. 2012:79(5);240-243.
  • Rosello A et al. Estimulación temprana en niños con baja visión. Revista Habanera de Ciencias Médicas 2013;12(4):659-670