Lapsen hikinokkosihottuma: Oireet, ehkäisy ja hoitomuodot
Hikoilemisen tärkein tehtävä on kehon lämmönsäätely. Hiki sitoo lämpöenergiaa haihtuessaan iholta, ja näin ihminen luovuttaa lämpöenergiaa elimistöstään. Hiki myös erittää elimistöstä pienen määrän kuona-aineita. Joissain tapauksissa lapsi reagoi hikeen niin, että hänelle kehittyy hikinokkosihottuma.
Hikinokkosihottuma kuuluu niin sanottuihin fysikaalisiin nokkosihottumiin, joissa ulkoinen, fysikaalinen ärsyke laukaisee nokkospaukamat.
Hikinokkosihottuman oireita pahentaa luonnollisesti kova hikoilu, jonka yleisempiä aiheuttajia ovat urheileminen, korkeat lämpötilat ja henkinen stressi.
Hiki aiheuttaa hikinokkosihottumasta kärsivän ylävartalon ihoon kutisevia paukamia, usein vieri viereen. Osassa tapauksia henkilö huomaa ainoastaan kutinaa, eikä paukamaa ilmesty. Taudin vaikea muoto voi muuttaa ihon kauttaaltaan punaiseksi, jolloin erillisiä paukamia ei nähdä. Henkilön verenpaine laskee ja tämä voi jopa pyörtyä.
Hikinokkosihottuma on tavallisesti aikuisten tauti, mutta sitä tavataan myös lapsilla. Pienillä lapsilla on herkkä iho, joka on altis erilaisille ongelmille.
Hikinokkosihottuma ja sen oireet lapsella
Hikinokkosihottumaan liittyy ihotulehduksia, nokkosihottumaa sekä pieniä nesterakkuloita. Alla esitetyt tyypit ovat yleisimpiä.
1. Atooppinen ihotulehdus
Atooppiselle ihotulehdukselle on tyypillistä kasvojen punoitus. Punoitusta ilmenee etenkin otsassa ja poskissa. Pään lisäksi punoitusta voi esiintyä ranteissa, kyynärpäissä, polvissa, nilkoissa ja niskassa.
Atooppista ihotulehdusta voivat aiheuttaa ihokontakti ihoa ärsyttävien aineiden, kuten saippuan tai pyykinpesuaineen kanssa. Se voi johtua myös kuumuudesta ja hikoilusta.
Suosittelemme huuhtelemaan hellästi lapsen ihoa ja kuivaamaan sen hyvin. Tämä auttaa ehkäisemään hien tai ihoa ärsyttävien tuotteiden vaikutusta iholle.
2. Nokkosihottuma
Toinen hikinokkosihottuman tyyppi on nokkosihottuma, joka aiheuttaa iholle punaisia läiskiä ja joissakin tapauksissa kutinaa. Tulehdus ilmenee pääasiassa käsivarsissa, jaloissa ja rintakehässä, mutta sitä voi ilmetä kuitenkin joka puolella kehoa.
Nokkosihottuma eli urtikaria voi hävitä itsekseen muutaman tunnin tai päivän kuluessa. Tämä on kuitenkin hyvin ärsyttävä vaiva, joten kysy lääkäriltä, jos hän voisi määrätä turvotusta ja kutinaa lieventävää lääkettä.
3. Pienet nesterakkulat
Kosteus ja hikoilu aiheuttavat pieniä nesterakkuloita. Vauvoille ne voivat olla hyvinkin kivuliaita. Tämän tyyppinen ihoallergia on ekseeman kaltainen, ja sitä esiintyy usein lapsen käsissä ja jaloissa.
Tämä krooninen ja akuutti ihovaiva aiheuttaa nesteentäyttämiä rakkuloita iholle. Niiden hoito on usein paikallista. Käytä niiden hoitoon antiseptista ja anti-inflammatorista salvaa lieventämään rakkuloiden aiheuttamaa kipua.
Kuinka ehkäistä lapsen hikinokkosihottumaa?
Suurimmassa osassa tapauksia lapsen ihon reaktio hikeen ilmenee muutaman päivän sisällä. Jotta oireita voi lievittää, tulee pitää huolta ihon kosteutuksesta. Kosteutettu iho ei ole niin kutiava ja ihottumakin on lievempää.
Kuten aina, vaivan ehkäiseminen on paras lääke. Seuraavaksi esittelemme listan yksinkertaisista vinkeistä hoitamaan lapsen hikinokkosihottumaa. Ota nämä neuvot talteen!
- Ole tarkkana kemikaalien kanssa. Oireet yleensä pahenevat, jos lapsi joutuu tekemisiin kemikaalien kanssa.
- Kun lapsi käy suihkussa, hänen tulisi käyttää lämmintä tai kylmää vettä. Tämä pitää ihon paremmassa kunnossa.
- Pue lapsi puuvillasta valmistettuihin vaatteisiin keinokuitujen sijaan. Puuvilla antaa ihon hengittää ja hikoilemaan paremmin.
- Kun lapsi urheilee, valitse hänelle hengittäviä vaatteita. Ne ehkäisevät liiallista hikoilua.
- Vältä pesusienten käyttämistä lapsen kylpyhetkinä, jotta ne eivät vahingoita lapsen ihoa.
- Leikkaa lapsen kynnet, jotta hän ei vahingoita tulehtunutta ihoaan niillä.
- Anti-inflammatoriset voiteet voivat helpottaa ihon turvotusta.
- Älä ylisuojele lastasi. Pidä silmällä lämpötilan vaihteluita vaihtaessasi lapsen kanssa ympäristöä.
- Pidä lapsen iho puhtaana ja kosteutettuna.
Kaikki lainatut lähteet tarkistettiin perusteellisesti tiimimme toimesta varmistaaksemme niiden laadun, luotettavuuden, ajantasaisuuden ja pätevyyden. Tämän artikkelin bibliografia katsottiin luotettavaksi ja akateemisesti tai tieteellisesti tarkaksi.
- Álvaro Lozano M. Urticaria y angioedema. Protoc diagn ter pediatr. 2019;2:149-60.
- Boguniewicz, M., Covar, R. A., & Fleischer, D. M. (2010). Trastornos alérgicos. In W. W. Hay, M. J. Levin, J. M. Sondheimer, & R. R. Deterding (Eds.), Diagnóstico y tratamiento pediátricos, 19e. McGraw-Hill Education. https://doi.org/10.1016/j.biocon.2004.03.011.
- Escarrer Jaume M, Guerra Pérez MT. Dermatitis atópica. Protoc diagn ter pediatr. 2019;2:161-75.
- Young, S. H. (2005). Alergias. Ediciones Granica SA.