5 imettävälle äidille sopivaa teetä ja niiden terveysvaikutukset
Veden juominen on erittäin tärkeää niin raskauden aikana kuin imetettäessäkin. Odottavan äidin on välttämätöntä pitää elimistönsä nesteytettynä. Vaihtoehtoinen tapa juoda vettä on nauttia yrttiteetä. Jos tuore äiti haluaa nauttia teetä rintaruokinnan aikana, on tärkeää, että hän juo nimenomaan vauvalle ja imettävälle äidille sopivaa teetä.
5 imettävälle äidille sopivaa teetä ja niiden hyödyt
Imettävän äidin ei tule juoda liian suurta määrää teetä. Teetä ei pidä myöskään kannata jättää hautumaan liian pitkäksi aikaa, sillä se tekee teestä turhan vahvaa.
Alla listaamme viisi imettävälle äidille sopivaa teetä terveysvaikutuksineen.
Timjamitee
Timjamilla on suotuisia vaikutuksia ruoansulatuselimistöön; s e ehkäisee suolikouristuksia, ilmavaivoja ja vatsakipuja, minkä lisäksi se tehostaa ruoansulatusta. Timjamia suositellaan myös vatsahaavan hoitoon.
Tämä yrtti on rautapitoisuutensa vuoksi erinomainen keino hoitaa anemiaa ja siihen liittyviä vaivoja. Timjamista keitetty tee rentouttaa ja on täydellinen unilääke. Vilkastuttamalla verenkiertoa se vahvistaa muistia ja suojaa päänsäryiltä.
Timjamitee valmistuu laittamalla mukiin teelusikallinen kuivattua timjamia, jonka päälle kaadetaan kiehuvaa vettä. Teen annetaan hautua 5 minuutin ajan. Jos teen maku on liian voimakas, sitä voidaan makeuttaa hunajalla ja muutamalla pisaralla sitruunamehua.
Ruusunmarjatee
Ruusunmarjatee on oivallinen juoma maidonerityksen kannalta sen sisältämien C-, B1-, B2- ja K-vitamiinien vuoksi. Se on ihanteellinen lääke influenssaan, vilustumisiin ja kuumeoireisiin, joita raskauden tai imetyksen aikana saattaa ilmaantua.
Ruusunmarjatee on helppo valmistaa. Kattilassa kiehautetaan vettä, johon lisätään tuoreita tai kuivattuja ruusunmarjoja. Kattila nostetaan liedeltä ja ruusunmarjojen annetaan hautua vedessä noin 4 minuuttia. Juoma kaadetaan tämän jälkeen siivilän läpi mukiin.
Inkivääritee
Jos äiti vilustuu imetyksen aikana, hän voi valmistaa karhealle kurkulle sopivaa teetä hunajasta ja inkivääristä. Inkivääri auttaa torjumaan hengitystieinfektioita ja yskää. Hunaja puolestaan lievittää kurkkukipua ja flunssan oireita.
Näiden kahden aineksen yhdistelmä kiihdyttää maidontuotantoa. Tämä yksinkertainen, mutta olennainen seikka tekee inkivääriteestä imettävän äidin ystävän.
Tee valmistetaan kiehauttamalla vettä ja lisäämällä veteen hieman hienonnettua inkivääriä. Nesteen annetaan hautua vähintään 20 minuutin ajan, minkä jälkeen inkivääri siivilöidään nesteestä. Teehen lisätään lopuksi puolikkaan sitruunan mehu ja hunajaa maun mukaan.
Kamomillatee
Kamomillatee on klassikko yrttiteiden joukossa. Se maistuu mihin päivänaikaan tahansa ja sitä hyödynnetään usein kireiden hermojen rauhoittamisessa.
Tämä tee tukee ruoansulatusta, vähentää päänsärkyjä ja poistaa nesteitä. Sillä on myös kouristuksia ja tulehduksia ehkäiseviä vaikutuksia. Kamomilla ei ole kohtuullisesti nautittuna haitaksi imetykselle sen matalan toksisuuden vuoksi.
Melissatee
Melissaa käytetään laajalti koliikin hoidossa. Kohtuullisina annoksina se voi torjua ilmavaivoja, ahdistusoireita, unettomuutta ja vatsakipuja. Melissanlehti on flavonoidien ja tanniinien lähde, mikä tekee siitä varsin hyödyllisen lääkkeen ripuli- ja vatsatautipotilaille.
Teet äidin eri tarpeisiin
Rentouttavat teet
Jännitteiden ja hermostuneisuuden purku onnistuu valeriaana-, lime- tai ohrauutoksilla. Näitä voidaan juoda imetysaikana huoletta, sillä niissä ei ole minkäänlaisia terveysriskejä.
Virkistävät teet
Rosmariini- ja salviatee voivat auttaa äitiä palauttamaan voimansa, joita tarvitaan päivittäisessä vauvan hoidossa.
Ruoansulatusongelmia helpottavat teet
Lakritsin tulehduksilta suojaavat ominaisuudet ovat täydellisiä ylimääräisten vatsahappojen hillinnässä. Lakritsitee auttaa hoitamaan myös tulehduksia ja vatsahaavaa.
Laihdutusta tukeviin teeaineksiin puolestaan lukeutuvat korte, vihreä tee, tauriini ja ananaksen kannat, joilla on nestettä poistava vaikutus. Näistä aineista uutetut teet poistavat myrkkyjä elimistöstä ja vilkastuttavat aineenvaihduntaa, mikä auttaa polttamaan kaloreita.
Kaikki lainatut lähteet tarkistettiin perusteellisesti tiimimme toimesta varmistaaksemme niiden laadun, luotettavuuden, ajantasaisuuden ja pätevyyden. Tämän artikkelin bibliografia katsottiin luotettavaksi ja akateemisesti tai tieteellisesti tarkaksi.
- Bumrungpert A, Somboonpanyakul P, Pavadhgul P, Thaninthranon S. Effects of Fenugreek, Ginger, and Turmeric Supplementation on Human Milk Volume and Nutrient Content in Breastfeeding Mothers: A Randomized Double-Blind Controlled Trial. Breastfeed Med. 2018 Nov 9.
- Budzynska K, Gardner ZE, Low Dog T, Gardiner P. Complementary, holistic, and integrative medicine: advice for clinicians on herbs and breastfeeding. Pediatr Rev. 2013 Aug;34(8):343-52; quiz 352-3.
- Budzynska K, Gardner ZE, Dugoua JJ, Low Dog T, Gardiner P. Systematic review of breastfeeding and herbs. Breastfeed Med. 2012 Dec;7(6):489-503.
- Khan TM, Wu DB, Dolzhenko AV. Effectiveness of fenugreek as a galactagogue: A network meta-analysis. Phytother Res. 2018 Mar;32(3):402-412.
- Klier CM, Schäfer MR, Schmid-Siegel B, Lenz G, Mannel M. St. John’s wort (Hypericum perforatum)–is it safe during breastfeeding? Pharmacopsychiatry. 2002 Jan;35(1):29-30.
- Lee A, Minhas R, Matsuda N, Lam M, Ito S. The safety of St. John’s wort (Hypericum perforatum) during breastfeeding. J Clin Psychiatry. 2003 Aug;64(8):966-8.
-
Paritakul, P; Ruangrongmorakot, K; Laosooksathit, W; Suksamarnwong ; Puapornpong, P. The Effect of Ginger on Breast Milk Volume in the Early Postpartum Period: A Randomized, Double-Blind Controlled Trial. Breastfeed Med. 2016 Sep;11:361-5. doi: 10.1089/bfm.2016.0073. Epub 2016 Aug 9.
- Srivastava, Ph.D. (Prof.J.K.Srivastava, Janmejai & P. N., Eswar Shankar & Gupta, Sanjay. (2010). Chamomile: A herbal medicine of the past with a bright future (Review). Molecular medicine reports. 3. 895-901. 10.3892/mmr.2010.377.
- Pulido Acuña Gloria Paulina, Vásquez Sepúlveda Patricia de las Mercedes, Villamizar Gómez Licet. Uso de hierbas medicinales en mujeres gestantes y en lactancia en un hospital universitario de Bogotá (Colombia). Index Enferm. 2012; 21( 4 ): 199-203. Disponible en: http://scielo.isciii.es/scielo.php?script=sci_arttext&pid=S1132-12962012000300005&lng=es. http://dx.doi.org/10.4321/S1132-12962012000300005.