Lapsille suunnattu improvisaatioteatteri - Äitiyden Ihme
 

Lapsille suunnattu improvisaatioteatteri

Improvisaatioteatteri auttaa kehittämään monia lapsen taitoja ja kykyjä. Sen lisäksi se auttaa lasta saavuttamaan omia tavoitteitaan hauskalla tavalla.
Lapsille suunnattu improvisaatioteatteri
Azucena Fernández

Kirjoittanut ja tarkastanut opettaja Azucena Fernández.

Viimeisin päivitys: 21 joulukuuta, 2022

Lapsille suunnattu improvisaatioteatteri voi toimia tehokkaana kasvatuksellisena ja kehitystä edistävänä työkaluna. Sen lisäksi, että se opettaa lapsille teatterista ja näyttelemisestä, sen opettamat improvisaatiotekniikat voivat olla suurena apuna myös arjessa.

Näytteleminen ja improvisaatio stimuloi lapsen luovuuttaSe edistää ajattelua sekä opettaa käyttämään kehoa ilmaisun välineenä.

Improvisaatio on kaiken luovuuden sydän. Tätä tekniikkaa hyödyntämällä lapsi voi tutkia maailman tarjoamia mahdollisuuksia samalla oppien omasta ympäristöstään, luokkakavereistaan sekä itsestään.

Improvisaatioteatteri on oikeastaan tiettyjen sääntöjen mukaan leikkimistä. Tämän leikin avulla lapsi uppoutuu eri emootioiden, tunteiden ja todellisuuksien maailmaan. Improvisaatiossa on tärkeintä keskittyä juuri tähän hetkeen, ja sitä voidaankin pitää eräänlaisena mindfullnesin harjoitusmuotona.

Lapsille suunnattu improvisaatioteatteri

Lapsille suunnatun improvisaatioteatterin pääasiallisena tavoitteena on oppia improvisoimaan, mutta on sillä muitakin tavoitteita, joita tarkastelemme lähemmin tässä artikkelissa.

Improvisaatioharjoituksia tehdessä on tärkeää muistuttaa lasta “päästämään irti”. Tämä auttaa lasta ymmärtämään, että joskus on parempi, kun asioita ei ajattele liikaa, vaan antaa niiden vain tapahtua.

Lapsille suunnattu improvisaatioteatteri auttaa kehittämään lapsen luovuutta

Ryhmäimprovisaatio musiikin kanssa

  • Lasten lukumäärä: Ryhmään tarvitaan vähintään neljä lasta.
  • Ikä: Neljästä ikävuodesta ylöspäin.
  • Suositeltu kesto: Viisi minuuttia. Jos ryhmässä on enemmän kuin neljä lasta, vaaditaan improvisaatiolle enemmän aikaa.
  • Improvisaation tavoitteet: Kehollisen ilmaisun kehittäminen musiikin avulla. Musiikillisten rytmien uudelleenluominen sekä tutkiminen kehoa käyttäen. Annetaan musiikin viedä, tarkkaillaan toisia sekä keskitytään tekemiseen.

Laita taustalle pirteää musiikkia ja muodostakaa lasten kanssa piiri. Pyydä lapsia seuraamaan omia liikkeitäsi. Tee aluksi yksinkertaisia toistoja musiikin tahtiin ja pyydä lapsia toistamaan liikkeet. 

Seuraavaksi jokainen lapsi tekee liikkeen vuorotellen, jolloin muut lapset jäljittelevät liikettä. Ohjaa harjoitusta osoittamalla lapsi, joka seuraavaksi esittelee liikkeen.

Jos lapsi tuntee olevansa lukossa, muistuta lasta, että tärkeintä on improvisoida, eikä ajatella liikaa, mitä tekee, sekä antaa musiikin viedä. 

Tilan tutkiminen

  • Lasten lukumäärä: Ryhmään tarvitaan vähintään neljä tai viisi lasta.
  • Ikä: Kuudesta ikävuodesta ylöspäin.
  • Suositeltu kesto: 10 minuuttia. Jos ryhmässä on enemmän lapsia, harjoitus vaatii enemmän aikaa.
  • Improvisaation tavoitteet: Huomion kiinnittäminen omaan fyysiseen ja emotionaaliseen tilaansa. Yhteyden löytäminen toisiin. Omien tunteiden ilmaiseminen, samalla huomioiden toisten tunteet.

Ohjeista lapsia kävelemään koko käytettävässä olevassa tilassa, ollen yhtä kaukana jokaisesta ryhmän jäsenestä. Kenenkään välissä ei olisi liikaa tilaa, mutta ei myöskään liian vähän.

Samalla kun lapset kävelevät tilassa, kerro heille, mitä heidän tulisi tehdä. Tässä joitakin vinkkejä:

  • Kävele hiljaisuudessa keskittyen vain itseesi ja omiin tuntemuksiisi, samalla varoen törmäystä kavereiden kanssa.
  • Jatka kävelemistä, ja ala ottamaan katsekontaktia luokkakavereihisi. Mieti, mitä tunnet ja mitä katsekontakti muiden kanssa herättää sinussa.
  • Lasten kuullessa taputuksen, heidän tulisi tervehtiä heitä lähimpää luokkakaveria. Aloittakaa lyhyellä tervehdyksellä, joka kerta toisensa jälkeen muuttuu eloisammaksi.
  • Lisää emotionaalisia tunnetiloja kävelyyn: pyydä lapsia kävelemään iloisena, surullisena, vihaisena tai pelokkaana.

Staattinen harjoitus

  • Lasten lukumäärä: Ryhmään tarvitaan vähintään neljä lasta.
  • Ikä: Kuusivuotiaasta ylöspäin.
  • Suositeltu kesto: 15-20 minuuttia. Jos lapsia on enemmän, tarvitaan enemmän aikaa.
  • Improvisaation tavoitteet: Hiljaisuudessa oleminen. Oman hahmon luominen ryhmässä. Oppia tarkkailemaan sekä menemään hahmojen taakse. Olla yhteydessä toistensa kanssa sekä tulla yhteisymmärrykseen. Ilmaista itseään kehon avulla.

Jaa lapset ryhmiin. Jos lapsia on paljon, voit muodostaa enemmän kuin kaksi ryhmää.

Lapsille suunnattu improvisaatioteatteri edistää monia lapsen taitoja ja kykyjä

Tässä harjoituksessa on lasten tarkoitus luoda staattinen kohtaus, aivan kuin 3D- valokuva. Yhden lapsiryhmän luodessa kuvaa, toisten ryhmien tulee olla heihin selin. Kun kuva on valmis, muut lapset saavat kääntyä, ja tutkia kuvaa hiljaisuudessa.

Luodessaan staattista kuvaa, ryhmän lasten tulee päättää, kuka esittää mitäkin hahmoa, miten tarina esitetään, ja mitä toimintaa jokainen ryhmän jäsen esittää.

Kun muut lapset ovat tarkastelleet staattista kuvaa hiljaa itsekseen hetken aikaa, he voivat sitten viitata ja arvailla, mitä kuvassa tapahtuu. Lapset voivat arvailla, keitä kuvan hahmot ovat, mitä he tekevät ja mitä kuvassa tapahtuu.

Lopuksi voit pyytää kuvan muodostavia lapsia tuomaan kuva eloon liikkumalla siinä. Sen jälkeen lapset voivat itse kertoa, mistä kuvassa oli kyse ja mihin he kuvalla tähtäsivät, sekä miltä kuva näytti toisten lasten silmin.

Loppuyhteenveto

Lopuksi on tärkeää korostaa, että lapsille suunnatun improvisaatioteatterin tarkoituksena on käsillä olevaan hetkeen keskittyminen sekä luokkakavereiden huomioiminen.

On tärkeää myös opettaa lapsia olemaan yhtä armollisia itseään kohtaan, kuin he ovat luokkakavereitaankin kohtaan – tuomitsevuudelle ei ole tilaa. Improvisaatioteatterin tavoitteena on heittäytyä näiden uusien tuntemuksien vietäväksi.


Kaikki lainatut lähteet tarkistettiin perusteellisesti tiimimme toimesta varmistaaksemme niiden laadun, luotettavuuden, ajantasaisuuden ja pätevyyden. Tämän artikkelin bibliografia katsottiin luotettavaksi ja akateemisesti tai tieteellisesti tarkaksi.


  • Daste C.; Jenger, Y. y Voluzan, J. (1978). El niño, el teatro y la escuela. Madrid: Villalar.
  • Eines, J. y Mantovani, A. (1997). Didáctica de la Dramatización. Barcelona: Gedisa.
  • Navarro Solano, M. (2007). Drama, creatividad y aprendizaje vivencial: algunas aportaciones del drama a la educación emocional. Cuestiones pedagógicas, 18, 163-174. https://idus.us.es/xmlui/bitstream/handle/11441/12845/file_1.pdf?sequence=1
  • Núñez Cubero, L. y Romero, C. (2004). La educación emocional a través del lenguaje dramático. Addenda a la II Ponencia: Los lenguajes de las Artes. Escenas y Escenarios en Educación, XXII-Site-Sitges Conference.
  • Núñez Cubero, L.; Bisquerra Alzina, R.; González Monteagudo, J. y Gutiérrez Moar, M.C.(2006). Emociones y educación: una perspectiva pedagógica. En J.M. Asensio; J. Carrasco García; L. Núñez Cubero y J. Larrosa (Coords.) La vida emocional. Las emociones y la formación de la identidad humana (171-196). Barcelona: Ariel.
  • Tejerina, I. (1994). Dramatización y teatro infantil. Dimensiones psicopedagógicas y expresivas. Madrid: Siglo XXI.
  • Vieites, M. F. (2017). La Pedagogía Teatral como Ciencia de la Educación Teatral. (UVIGO). Universidad de Vigo. Pontevedra. España. Revista Educaçao & Realidade, Porto Alegre 42 (4): 1421-1544. Recuperado de http://www.scielo.br/pdf/edreal/v42n4/2175-6236-edreal-62918.pdf
  • Laferriere, G. (1999). 11 La pedagogía teatral, una herramienta para educar. Educación social1, 55.  Recuperado de https://core.ac.uk/download/pdf/39108274.pdf

Tämä teksti on tarkoitettu vain tiedoksi eikä se korvaa ammattilaisen konsultaatiota. Jos sinulla on kysyttävää, konsultoi asiantuntijaasi.