Lapsen taitoja kehittävät leikit

6.11.2019
Leikin kautta lapsi ilmaisee itseään, on yhteydessä ympäristöönsä ja oppii uusia asioita. Leikkejä tulisi hyödyntää niin koulussa kuin kotonakin, sillä ne ovat olennainen osa lapsen kasvun ja kehityksen kannalta.

Varhaislapsuuden aikana ja etenkin varhaiskasvatuksessa lapsen taitoja kehittävät leikit ovat tärkeä opetusmenetelmä. Leikit kehittävät mielikuvitusta ja luovuutta, ja niiden kautta lapsi oppii uusia asioita huomaamattaan, olostaan nauttiessaan.

Lapsen taitoja kehittävät leikit

Lapsen taitoja kehittävät leikit voidaan luokitella sen mukaan, missä niitä leikitään. Esimerkiksi symbolisia, päättelykykyä ja loogisuutta vaativia leikkejä leikitään sisätiloissa, kun taas enemmän fyysisiä ja motorisia taitoja kehittäviä leikkejä leikitään ulkona.

Leikit voidaan luokitella myös sen mukaan, ovatko ne vapaita, spontaaneja vai ohjattuja. Vapaassa leikissä lapsen mielikuvitus ja luovuus saa olla valloillaan, ohjatussa leikissä kasvattaja antaa leikille tietyt säännöt.

Leikit voidaan jakaa myös leikin osallistujamäärän mukaan. On leikkejä, joita voidaan leikkiä yksin, kuten esimerkiksi palapelin tekeminen, sekä leikkejä, joita voi leikkiä pareittain tai monen lapsen kesken.

Leikit kehitettävien kykyjen mukaan

Lapsen taitoja kehittävät leikit ovat tärkeä osa oppimista

Leikit ovat erilaisia myös sen mukaan, mitä taitoja ne auttavat kehittämään.

  • Aisteja kehittävät leikit. Erilaisten kokojen ja koostumusten tunnistaminen, luonnon tai eläinten äänien kuunteleminen.
  • Motorisia taitoja kehittävät leikit. Sisältävät liikettä, kuten hyppimistä, juokemista ja kyykkäämistä.
  • Kokoamista ja rakentamista sisältävät leikit. Harjoitetaan tarttumista, painamista, pujottelemista, ruuvaamista, puristamista, kiinnittämistä, tyhjentämistä, täyttämistä ja tasapainottamista.
  • Symboliset leikit. Nämä leikit jäljittelevät todellisen elämän tilanteita ja tapahtumia, sekä edustavat rooleja, tilanteita ja ihmisiä.
  • Verbaaliset leikit. Arvoitukset, pulmat, tarinat ja lorut.
  • Loogisuutta vaativat päättelyleikit. Palapelit, Tetris- pelit tai shakki auttavat luomaan perustaa tietojenkäsittelylle matemaattisten konseptien kuten sarjallistamisen, luokittelemisen ja vastaavuuksien avulla.
  • Avaruudellista hahmottamista harjoittavat leikit. Tällaisia leikkejä leikitään suurissa tiloissa, joissa on esteitä, uloskäyntejä, piilopaikkoja, ulottuvuuksia ja etäisyyksiä.
  • Temporaalisia eli aikaan liittyviä suhteita harjoittavat leikit. Lapsi oppii erottamaan vuodenaikoja ja vuorokauden aikoja, sekä aktiviteetteja toisistaan. Lapsi esimerkiksi ymmärtää, että hän menee päiväkotiin aamulla ja syö välipalaa iltapäivällä.

Taitoja kehittävien leikkien tunnuspiirteitä

Kuten huomaat on olemassa monenlaisia leikkejä, jotka kehittävät lasta eri tavoin. Vaikka lapsen taitoja kehittävät leikit voidaan luokitella eri kriteerien mukaisesti, on niillä kaikilla kuitenkin yhteisiä tunnusomaisia piirteitä. Näitä ovat esimerkiksi seuraavat:

Leikit kehittävät lasta monin eri tavoin

  • Leikki on keino olla vuorovaikutuksessa ympäristön ja sen edustaman todellisuuden kanssa.
  • Leikki on lapselle luontaista.
  • Leikki on spontaania, vapaaehtoista ja motivoivaa.
  • Leikki kehittää sekä lapsen mentaalista että fyysistä kapasiteettia, sekä edistää identiteetin ja itsenäistymisen kehitystä.
  • Leikki on hyvä kasvatuksellinen menetelmä, sillä se edistää monimutkaista ja merkityksellistä oppimista. Leikin avulla lapsi omaksuu taitoja, kykyjä, käyttäytymismalleja sekä arvoja.
  • Leikki on ilon, mielihyvän, viihteen ja hauskuuden lähde.
  • Leikin kautta lapsi voi vapaasti ilmaista tunteitaan ja mielialojaan.
  • Leikin avulla pienennetään kuilua erovaisuuksien välillä, se on inklusiivista ja sillä voi olla palauttava vaikutus.
  • Leikin avulla lapsi oppii samastumaan toisiin lapsiin sekä sosiaalistumaan.
  • Leikki kehittää mielikuvitusta, fantasiaa ja jäljittelytaitoa, joiden avulla lapsi oppii luomaan fiktiivisiä todellisuuksia.

Leikit ja varhaiskasvatus

Varhaiskasvatuksessa lasta opetetaan aina syntymästä kuusivuotiaaksi asti. Tämä vaihe jaetaan usein kahteen jaksoon: syntymästä kolmeen ikävuoteen sekä kolmesta ikävuodesta kuuteen ikävuoteen.

Varhaiskasvatuksella on kriittinen merkitys lapsen kasvun kannalta, sillä tässä vaiheessa leikit ovat loistava tapa järjestää lapsen opettamis- ja oppimisprosesseja sekä niiden sisältöä.

Lapsen taitoja kehittävät leikit vahvistavat lapsen asteittaista kehittymistä sosiaalisella, emotionaalisella, kognitiivisella, fyysisellä sekä motorisella alueella. Varhaiskasvatuksessa leikit auttavat kehittämään lasta erityisesti seuraavilla alueilla:

  • Kieli. Leikki rikastuttaa sanavarastoa, parantaa suullista ilmaisua sekä kielen ymmärtämistä.
  • Fyysisyys-kinesteettisyys. Leikki auttaa kehittämään karkea- ja hienomotoriikkaa sekä kehonhallintaa.
  • Matemaattisuus ja loogisuus. Kehittää ongelmanratkaisutaitoja, tarkkaavaisuutta sekä muistia.
  • Spatiaalinen-temporaalinen. Harjoittaa lapsen paikanmääritystä, suunnistustaitoa ja visuaalista muistia.
  • Musikaalisuus. Kehittää musikaalisuutta selektiivisyyden sekä auditiivisen muistin avulla.
  • Ihmisten välinen vuorovaikutus. Vahvistaa yhteistyökykyä, kommunikointia, solidaarisuutta, tiimityöskentelyä sekä konfliktien ratkaisemista.
  • Yksilöllisyys. Edistää tunteiden ja emootioiden hallintaa, itsetuntoa, itsehillintää, itsekritiikkiä, kärsivällisyyttä ja vastuullisuutta.