Mikä on paras ikä oppimiselle?
Monet vanhemmat pohtivat, mikä on paras ikä oppimiselle, eli milloin lapsi oppii parhaiten motorisia ja kognitiivisia taitoja sekä emotionaalista ymmärrystä. Tästä artikkelista löydät kaiken tarvitsemasi tiedon aiheeseen liittyen.
Kun lasta tarkkaillaan hänen päivittäisten aktiviteettiensa ja leikkiensä parissa, huomataan, kuinka nopeasti hän omaksuu uusia asioita. Lapsi pystyy todella nopeasti jäljittelemään kaikkien aistiensa avulla havaitsemiaan asioita.
Kyseessä ei ole uusi tutkimusaihe, vaan asiaan on perehdytty monen tieteenalan – kuten neurotieteen – saralla. Lapsen aivojen yhteyksistä on tehty useita tutkimuksia, joissa tutkijat ovat tehneet ällistyttäviä löytöjä. Esittelemme tänään joitakin näistä tutkimustuloksista. Kaiken tämän informaation avulla vanhemmat voivat stimuloida lapsensa oppimista, jotta tämä saavuttaa oman potentiaalinsa.
Mikä on paras ikä oppimiselle?
Jotta voisimme tietää, mikä on paras ikä oppimiselle, meidän tulee perehtyä lastenneurologisten tutkimusten avulla luotuun konseptiin aivojen plastisuudesta.
Aivojen plastisuus ilmenee niin, että lapsen mieli ja aistit toimivat kuin pesusieni: ne imevät itseensä kaiken tiedon ensimmäisistä kuukausista aina kuuteen ikävuoteen saakka.
Lapsi imee itseensä kaiken informaation, jota hän ympärillään havainnoi – tämä kaikki tapahtuu hyvin nopeasti ja luonnollisesti.
Tämän vaiheen aikana lapsi herkistyy oppimiselle. Tästä ajasta on hyvä ottaa kaikki irti, sillä tänä aikana lapsi pystyy säilyttämään suurimman määrän informaatiota.
Tämä kapasiteetti kattaa niin musikaaliset kuin matemaattisetkin taidot sekä motoriikan. Siihen kuuluu myös emotionaalisten siteiden luominen, muistin kehityksen suhde näkökykyyn sekä tietysti kielellinen kehitys.
Mitä lapsen tulisi oppia missäkin iässä?
Vaikka lapsella onkin erityinen kapasiteetti oppimiseen ensimmäisten kuukausien ja kuuden ikävuoden välillä, tiedon säilyminen riippuu lapsen iästä.
2 ikävuoteen saakka
Aivoissa on aivokuorenalainen rakenne nimeltään mantelitumake, joka sisältää monia yhteyksiä. Nämä yhteydet aiheuttavat emootioiden, muistojen ja tunteiden yhdistämisen. Se on paljolti pohjana ihmisen emotionaaliselle käyttäytymiselle.
Siksi sillä, millaista hoivaa annat vauvallesi, auttaa lasta kehittämään tietynlaisia käyttäytymistapoja. Lapsi saattaa esimerkiksi oppia välttävää kiintymystä tai empatiaa toisia kohtaan. Lapsi voi kehittyä luottavaiseksi, auktoriteetteja kunnioittavaksi tai pelokkaaksi.
Tulee huomioida, että terveet siteet toisiin ihmisiin ja sopiva emotionaalinen älykkyys vaikuttavat kaikkiin sosiaalisen kehityksen aspekteihin. Vanhempien on siis tärkeää kiinnittää huomiota siihen, kuinka he käsittelevät lastaan tämän vaiheen aikana.
5 ikävuoteen saakka
Tämän vaiheen aikana lapsen aivot muodostavat yhteyksiä näkemänsä ja merkityksien välillä. Tämä johtuu siitä, että lapsi oppii sen avulla, mitä hän näkee. Siksi valojen, värien, erilaisten muotojen ja jopa etäisyyksien näkeminen auttaa lapsen myöhemmässä motorisessa kehityksessä.
Aivojen plastisuuden vuoksi lapsen mieli ja aistit toimivat kuin pesusieni.
8 kuukauden iästä 8 vuoteen
Kahdeksan kuukauden jälkeen lapsi alkaa toistamaan kuulemiaan ääniä. Tällä tavoin lapsi yrittää suorempaa kommunikaatiota vanhempiensa ja muiden läheisten ihmisten kanssa.
Vauva alkaa jokellella ja muodostaa pieniä ääniä. Kolmen vuoden iässä lapsi saavuttaa syntaktisen kyvyn luoda merkityksellisiä lauseita oikeassa sanajärjestyksessä.
Kahdeksanvuotiaaksi asti lapsi vahvistaa ääntämistä ja sanastoa, joita hän oppii kotona vanhemmilta ja koulussa. Siksi on tärkeää, että puhut lapselle oikeaoppisesti. Lisäksi lapsen on tärkeää oppia uusia kieliä ja rakastamaan lukemista.
1-8 vuoden ikä
Tämä ikävaihe on myöskin erityistä aikaa musikaalisten instrumenttien soittamisen oppimiselle. Kun suoritetaan motoriikkaa vaativia aktiviteetteja, aivoissa aktivoituvat samat alueet, jotka aktivoituvat matematiikan oppimisessa.
Lapsi oppii myös avaruudellista hahmottamista. Tämä on yksi tärkeimmistä taidoista, joita tarvitaan musiikki-instrumentin soittamisen oppimiseen.
Muista, että vanhemmat ovat lapsen oppaita ja kumppaneita lapsen oppimisen tiellä. Vanhempien avulla lapsi voi oppia taitoja laajemmin sekä hyvää itsekontrollia.
Kaikki lainatut lähteet tarkistettiin perusteellisesti tiimimme toimesta varmistaaksemme niiden laadun, luotettavuuden, ajantasaisuuden ja pätevyyden. Tämän artikkelin bibliografia katsottiin luotettavaksi ja akateemisesti tai tieteellisesti tarkaksi.
- Rosell Puig, W., & Paneque Ramos, E. R. (2009). Consideraciones generales de los métodos de enseñanza y su aplicación en cada etapa del aprendizaje. Revista Habanera de Ciencias Médicas, 8(2), 0-0. http://scielo.sld.cu/scielo.php?script=sci_arttext&pid=s1729-519×2009000200016
- Vygotski, L. S. (1984). Aprendizaje y desarrollo intelectual en la edad escolar. Infancia y aprendizaje, 7(27-28), 105-116. https://www.tandfonline.com/doi/abs/10.1080/02103702.1984.10822045
- Moretta, P. Y. (2016). El proceso de aprendizaje: fases y elementos fundamentales. Revista San Gregorio, (11), 70-81. https://dialnet.unirioja.es/servlet/articulo?codigo=5585727