Lapselle tulee opettaa empatiakykyä jo kotona - Äitiyden Ihme
 

Lapselle tulee opettaa empatiakykyä jo kotona

Lapselle tulee opettaa empatiakykyä jo kotona

Viimeisin päivitys: 14 joulukuuta, 2020

Empatia on yksi arvokkaimmista ominaisuuksista, joita ihmiset voivat oppia. Se on kyky ymmärtää ja olla avoin muiden ihmisten tunteille ja mielipiteille riippumatta siitä, ovatko ne samoja kuin itsellä vai ei. Lapsille on hyvin tärkeä opettaa empatiakykyä, sillä se on kaikkien hyvien ihmissuhteiden perusta ja johtaa terveempään ja täydempään elämään.

Erilaiset empatian muodot

Jotta voisimme toimia empatian pohjalta, meidän on ymmärrettävä, mitä asioita toiset ihmiset käyvät läpi. Meidän on kiinnitettävä huomiota sanoihimme ja tarkkailtava, minkälaisia viestejä välitämme paitsi sanallisesti, myös eleillämme ja tunteillamme.

Empatia voidaan jakaa kolmeen muotoon:

  • Kognitiivinen empatia tarkoittaa itsensä asettamista toisen henkilön asemaan, asioiden näkemistä hänen kannaltaan ja hänen näkökulmansa omaksumista ilman tuomitsemista.
  • Emotionaalinen empatia tarkoittaa toisen henkilön tunteiden tuntemista.
  • Sympaattinen empatia tarkoittaa toisen ihmisen huolen ja avuntarpeen aistimista sekä halua auttaa häntä nopeasti, spontaanisti ja pyyteettömästi.

Empatia on tärkeä ominaisuus toimivien ihmissuhteiden kehittämisen sekä erityisesti perhesuhteiden vahvistamisen ja ruokkimisen kannalta. Kun kotona ilmenee ongelmia, toisen henkilön asemaan asettuminen auttaa niiden selvittämisessä. Tällä tavoin voidaan ymmärtää toisen mielipiteitä, vaikka ne poikkeaisivatkin omista.

Lapselle tulee opettaa empatiakykyä jo kotona

7 tapaa opettaa empatiakykyä kotona

Empatiakyvyn muodostuminen alkaa kotoa, kuten kaikki moraaliset arvot. Vanhemmat näyttävät esimerkkiä, jota lasten tulisi noudattaa.

Vanhempien on empatiakykyjen työstämiseksi tärkeää:

  • Auttaa lapsia muodostamaan terve itsetunto, jotta he voivat asettaa itsensä toisten asemaan vahingoittamatta itseään.
  • Opettaa heidät hyviksi kuuntelijoiksi, mikä auttaa heitä ymmärtämään, mitä toiset ajattelevat ja tuntevat.
  • Keskustella omista tunteistaanjotta heidän lapsensa ymmärtävät, että kaikkien tunteet ovat erilaisia.
  • Rohkaista ja kannustaa sen pohtimista, mitä muut saattaisivat tuntea tietyissä tilanteissa.
  • Ojentaa lasta, kun hän tekee muista halventavia kommentteja.
  • Saada lapsi tuntemaan olevansa oikeassa silloin, kun hän osoittaa empatiaa.
  • Osoittaa esimerkiksi se mielihyvä, mitä toisten kuuntelemisesta tai auttamisesta voi saada.
Lapselle tulee opettaa empatiakykyä jo kotona

Käytännöllisiä tapoja opettaa empatiakykyä

On olemassa monia tapoja, joilla lapsia voi auttaa empatiakyvyn muodostuksessa. Joitakin esimerkkejä näistä ovat:

  • Piirustusten teko ja naamareiden käyttäminen lasten kanssa ilon, surun, vihan ja pelon tunteiden ilmaisemiseksi.
  • Tarinoiden lukeminen lapselle sekä piirrettyjen ja elokuvien katseleminen lapsen kanssa, ja niissä olevien hahmojen kokemien erilaisten tunteiden ja niiden ilmaisutapojen selittäminen lapselle.
  • Leikkiä erilaisia tilanteita, joissa lapset voivat arvailla toisten ajatuksia ja tunteita.
  • Lapsen auttaminen eri tilanteiden pohdiskelussa kysymällä häneltä, miltä heistä itsestä tuntuisi kyseisessä tilanteessa, mitä hän tekisi, tai miltä jostakusta muusta tuntuisi.

Empatiakyvyn korvaamattomat hyödyt

Vaikka empatiakyvyn kehittäminen onkin hidas ja aikaavievä prosessi, se on kuitenkin sen arvoista.

  • Empatia auttaa ihmisiä ylläpitämään syvempiä ihmissuhteita.
  • Lapset oppivat jakamaan tunteitaan.
  • Sen ansiosta ihmiset voivat kehittää kyvyn olla myötätuntoisia vaikeita tilanteita kohdatessaan.
  • Empatia edistää tehokkaampaa kommunikaatiota.
  • Se on objektiivista ja reilua, ja ohittaa ennakkoluulot paremman ymmärryksen rakentamiseksi.
  • Se vahvistaa itsetuntoa ja stimuloi oppimista.

Vanhempien tulisi jatkaa empatian havainnollistamista lapsilleen näyttämällä heille esimerkkiä, sillä lapset oppivat näkemästään.

Lapsille on välttämätöntä opettaa, kuinka tärkeää on ymmärtää tunteita ja tarpeita, ei ainoastaan perheenjäsenten, vaan myös perheen ulkopuolistenkin ihmisten kohdalla.


Kaikki lainatut lähteet tarkistettiin perusteellisesti tiimimme toimesta varmistaaksemme niiden laadun, luotettavuuden, ajantasaisuuden ja pätevyyden. Tämän artikkelin bibliografia katsottiin luotettavaksi ja akateemisesti tai tieteellisesti tarkaksi.


  • Fernández-Pinto, I., López-Pérez, B., & Márquez, M. (2008). Empatía: Medidas, teorías y aplicaciones en revisión. Anales de Psicología/Annals of Psychology, 24(2), 284-298. https://revistas.um.es/analesps/article/view/42831
  • Gorostiaga, A., & Balluerka, N. (2014). Evaluación de la empatía en el ámbito educativo y su relación con la inteligencia emocional. Ministerio de Educación.
  • Martorell, C., González, R., Rasal, P., & Estellés, R. (2009). Convivencia e inteligencia emocional en niños en edad escolar. European Journal of Education and Psychology, 2(1), 69-78. https://www.redalyc.org/pdf/1293/129318693004.pdf
  • Richaud, M. C. (2017). Algunos aportes sobre la importancia de la empatía y la prosocialidad en el desarrollo humano. Revista Mexicana de Investigación en Psicología, 6(2), 171-176. https://www.medigraphic.com/cgi-bin/new/resumen.cgi?IDARTICULO=70557

Tämä teksti on tarkoitettu vain tiedoksi eikä se korvaa ammattilaisen konsultaatiota. Jos sinulla on kysyttävää, konsultoi asiantuntijaasi.