Lahjakkaan lapsen aivot ja niiden ymmärtäminen

30 elokuu, 2020
Lahjakkaalle lapselle ovat ominaista hyvät arvosanat, nopea oppiminen ja se, ettei hän tarvitse paljoakaan muiden apua. Nämä piirteet eivät kuitenkaan tarkoita, että lahjakas lapsi olisi ikätovereitaan älykkäämpi.

Monet vanhemmat pohtivat, onko heidän lapsensa poikkeuksellisen lahjakas. Totuus tietenkin on, että suurin osa lapsista ei sitä ole. Tänään pyrimme ymmärtämään, millaiset lahjakkaan lapsen aivot ovat. Onko ylipäätään mahdollista tietää, mitä erityisen lahjakkaan lapsen aivoissa tapahtuu?

Lahjakkaan lapsen aivot ja niiden toiminta

Lahjakkaan lapsen älykkyysosamäärä on kuuteen ikävuoteen mennessä samalla tasolla kuin keskiverto 30-vuotiaan aikuisen. Joidenkin tutkimusten mukaan lahjakkaan lapsen aivokuori kasvaa huomattavasti hitaammin kuin keskivertolapsen. Tämä tarkoittaa sitä, että aivokuori saavuttaa maksimipainon vasta lapsen ollessa 11-vuotias, eikä 6-vuotias, kuten normaalisti. Lahjakkaan lapsen aivot kasvavat siis tavallista pidemmän aikaa. Edelleen on kuitenkin mysteeri, millainen fyysinen prosessi vaikuttaa lahjakkaan lapsen aivoihin.

Tärkeitä huomioita lahjakkaasta lapsesta

Tietyt tutkimukset ovat osoittaneet, että lahjakkaan lapsen aivoissa on tavallista enemmän synapseja eli hermoliitoksia muistiin ja ongelmanratkaisuun liittyvillä alueilla. Toisten tutkimusten mukaan lahjakkaan lapsen aivot ovat tavallista plastisemmat eli muovautuvammat. On myös tutkimuksia, joiden mukaan älykkyys on puhtaasti perimän ansiota, jolloin lahjakkaalla lapsella on todennäköisesti sukulaisia, jotka myös ovat erityisen lahjakkaita.

Lahjakkaan lapsen aivot ja niiden ymmärtäminen

Joidenkin teoreetikkojen mukaan tietyn älykkyysosamäärän saavuttaminen määrittää lahjakkuuden, olettaen, että älykkyys liittyy älykkyysosamääräarvoon. Henkilön älykkyysosamäärä ei kuitenkaan kerro kaikkea. On tärkeää huomioida, että älykäs ja edistynyt lapsi ei aina tarkoita samaa kuin lahjakas lapsi.

Lahjakkaan lapsen älykkyysosamäärä on kuuteen ikävuoteen mennessä samalla tasolla kuin keskiverto 30-vuotiaan.

Mistä tiedän, onko lapseni lahjakas?

Kuten aiemmin totesimme, älykkyys ei ole ainoa asia, joka kertoo lapsen erityisestä lahjakkuudesta. Siihen liittyy myös luovuutta, pitkäjänteisyyttä ja motivoituneisuutta.

Lahjakkaan lapsen tärkeimmät piirteet

Lapsen erityisen lahjakkuuden havaitseminen ei ole aina helppoa, edes lapsen omille vanhemmille. Vanhemmat voivat kuitenkin huomata tiettyjä merkkejä, jotka voivat kieliä lapsen lahjakkuudesta.

  • Lapsi on hyvin luova ja omaperäinen. Tämä voi näkyä piirtämisessä, maalaamisessa, leikkimisessä, ajatuksissa ja lapsen käyttämissä menetelmissä.
  • Lahjakkaalla lapsella on laaja sanavarasto. Hän saattaa puhua ensimmäisiä kokonaisia lauseita siinä vaiheessa, kun ikätoverit vasta ääntävät ensimmäisiä sanojaan.
  • Lapsella on suunnattoman hyvä muisti, ja hän muistaa helposti oppimansa.
  • Lapsi on tarkkaavainen ja hänen on helppo keskittyä asioihin.
  • Lahjakkaalla lapsella voi olla taipuvaisuutta levottomuuteen, minkä vuoksi lahjakkuus sekoitetaan toisinaan aktiivisuuden ja tarkkaavuuden häiriöön. Kyse on kuitenkin usein siitä, että lapsen mielestä oppitunnit etenevät liian hitaasti ja ovat tylsiä.
  • Lahjakasta lasta kiinnostavat sosiaaliset ja moraaliset ongelmat jo varhaisessa vaiheessa. Hän on herkkä tunnistamaan epätasa-arvon ja epäoikeudenmukaisuuden ja saattaa murehtia sodasta, ilmastonmuutoksesta, kotiväkivallasta ja muista sosiaalisista ongelmista.
  • Lahjakas lapsi on usein hyvin empaattinen.
Lahjakas lapsi on usein hyvin luova ja omaperäinen

Mielessä pidettäviä asioita

On hyvä korostaa, että lahjakkaan lapsen aivot kaipaavat jatkuvaa stimulointia. Ilman sitä aivot eivät välttämättä kehity täyteen potentiaaliinsa, jolloin erityinen lahjakkuus voi jäädä pimentoon. Ei ole olemassa tiettyä kaavaa, jolla lapsen lahjakkuus olisi selvitettävissä. Jopa alan asiantuntijat ovat epävarmoja siitä, mitä lahjakkaan lapsen aivoissa todella tapahtuu.

Samalla on hyvä muistaa, että aiemmin esittämämme piirteet eivät ole ainoita tekijöitä, jotka määrittävät sen, onko lapsi erityisen lahjakas vai ei. Vanhempien on tärkeä kääntyä asiantuntijoiden puoleen, mikäli uskovat lapsensa olevan poikkeuksellisen lahjakas. Se kuitenkin on varmaa, että lahjakas lapsi tarvitsee kaiken rakkauden, tuen ja ymmärryksen, jota hänen vanhempansa hänelle voivat  antaa. Tällä tavoin vanhemmat auttavat lastaan elämään onnellisen lapsuuden.

  • Barragán, M. C. (2009). Identificación del alumnado con altas capacidades intelectuales. Revista Digital Innovación y Experiencias Educativas25, 1-15.
  • Gálvez, J. M. (2000). Alumnos precoces, superdotados y de altas capacidades. Ministerio de Educación.
  • Sánchez, C. (2006). Principales modelos de superdotación y talentos. Universidad de Murcia, Departamento de Métodos de Investigación y Diagnóstico en Educación, España.
  • Sastre-Riba, S. (2008). Niños con altas capacidades y su funcionamiento cognitivo diferencial. Rev Neurol, 41(Supl 1), S11-6. http://www.carei.es/archivos_materiales/AACC.pdf
  • Tourón, J. & Reyero, M. (2001). La identificación de alumnos de alta capacidad. Bordón, 54 (2), 311-338.