5 perusasiaa lapsen aivojen kehityksestä

26 lokakuu, 2019
 

Tuntiessasi lapsen aivojen kehityksen vaiheet ja prosessit, sinulla on käsissäsi yksi parhaista työkaluista lapsen terveen kehityksen ja kasvun edistämiseen. Vanhempien on hyvä muistaa, että nuoren lapsen psykologinen ja tunnetason kypsyminen riippuu myös sellaisista asioita, jotka eivät liity ravitsemukseen tai arjen rakkaudella tehtyihin askareisiin.

Vain harva meistä on lasten neurologian asiantuntija, ja on normaalia, että tavalliset vanhemmat ovat ymmällään lapsen aivojen kehitykseen liittyvistä asioista. Mietimme, teemmekö asiat oikein, ja pohdimme, miten voimme stimuloida lasta tämän kehityksen edistämiseksi.

Nämä kysymykset ovat erittäin tavallisia, minkä vuoksi jaammekin tänään viisi perusasiaa lapsen aivojen kehitykseen liittyen. Mikäpä olisikaan kiinnostavampaa kuin siihen täydelliseen ja hienostuneeseen elimeen perehtyminen, joka oman lapsen aivot ovat.

Lapsuudessa ihmisen aivoilla on suurin potentiaali ja kyky muokkautua, ja vanhempina meillä on kyky edistää lapsemme aivojen kehittymistä.

5 perusasiaa lapsen aivojen kehityksestä

1. Perintötekijät määrittävät vain 50 % ihmisen älykkyydestä

Kukapa vanhempi ei toivoisi lapsestaan kasvavan älykäs nuori ja aikuinen. Tämä johtuu usein siitä, että yhdistämme älykkyyden henkilökohtaisen elämän menestykseen. On kuitenkin hyvä muistaa, että monet muutkin tekijät – kuten onnellisuus – ovat välttämättömiä menestykselle.

 
  • Perimä ei yksistään määritä sitä, minkälainen aikuinen lapsesta kasvaa. Se, miten lapsi kasvatetaan, missä ympäristössä hän kasvaa ja mitkä hänen oppimismahdollisuutensa ovat, määrittävät myös hänen mieltään.

Tämän vuoksi älykkyydestä ja menestyksestä puhuttaessa tuleekin aina muistaa myös ihmisen tunneälyn tärkeys.

“Kaikkein tärkein jakso elämässä ei ole opiskeluaika, vaan se aivan ensimmäinen: jakso syntymästä kuusivuotiaaksi.”

– Maria Montessori

2. Aivojen kehitys lähtee sisältä ja suuntautuu ulospäin

5 perusasiaa lapsen aivojen kehityksestä

Mitä tarkoitammme sillä, että aivojen kehitys tapahtuu sisältä ulospäin?

  • Aivojen perustason rakenne kehittyy jatkuvassa prosessissa, joka alkaa syntymässä ja jatkuu aikuisuuteen.
  • Tästä huolimatta vain harva vaihe elämässä on niin tärkeä ihmisen aivojen kannalta kuin se, joka koetaan ensimmäisten kuuden elinvuoden aikana. Asiantuntijoiden mukaan kaikista tärkein vaihe aivojen osalta on 0-3 vuoden ikä.
  • Tämän jakson aikana aivot kokevat suuria muutoksia ja kasvua, joka etenee aivojen sisäosasta ulkoisiin osiin.
  • Aivojen sisärakenne liittyy tunne-elämään. Myöhemmin, ihmisen kasvaessa nopeasti, yhteydet hioutuvat ja erikoistuvat, ja niistä tulee tehokkaampia.
 
  • Viimeiset aivojen kehityksen vaiheet liittyvät aivokuoreen, jossa tapahtuvat kaikkein hienostuneimmat prosessit – nämä liittyvät päätöksentekoon, analysointiin, keskittymiskykyyn ja muihin vastaaviin toimintoihin.

Tämä pysäyttämätön ja ainutlaatuinen prosessi muistuttaa jälleen kerran, kuinka tärkeää on pitää huolta lapsen tunne-elämästä. Vain tällä tavalla voimme edistää optimaalista ja tehokasta aivojen kypsymistä.

3. Stressi vaikuttaa lapsen aivojen kehitykseen

5 perusasiaa lapsen aivojen kehityksestä

Neurologit varoittavat vanhempia asiasta, jonka todennäköisesti moni äiti ja isä epäilemättä jo tietää; jatkuva stressi varhaislapsuudessa – johtuipa se sitten esimerkiksi köyhyydestä, kaltoinkohtelusta tai kiintymyksen puutteesta – vaikuttaa lapsen aivojen kehitykseen.

Itse asiassa tiedetään, että trauman kokeineilla lapsilla on huomattavasti pienempi hippokampus kuin muilla lapsilla. Tällä aivojen osalla on keskeinen rooli aivotoiminnoissa ja se liittyy myös ihmisen tunne-elämään.

4. Kolmas elinvuosi on ihmeellinen ikä

Tiesitkö, että kolmevuotiaan lapsen aivot ovat kaksi kertaa niin aktiiviset kuin aikuisen? Kyseessä on herkkä jakso, joka ei tule toistumaan elämän aikana. Tässä vaiheessa lapsella on maksimaalinen potentiaali oppia asioita. Kuinka tämän kriittisen vaiheen mahdollisuuksia voidaan hyödyntää?

 
  • Aistien kehittyminen: Lapsen tulisi olla vuorovaikutuksessa ympäristönsä kanssa kosketuksen kautta, kävelemällä paljain jaloin, tutkimalla maailmaa värien ja äänien kautta, tunnustellen erilaisia koostumuksia ja niin edelleen.
  • Kielellisten taitojen kehittyminen: Lapselle ääneen lukeminen, laulujen opettelu ja muu vastaava toiminta kehittää kielellisiä taitoja.
  • Motoristen taitojen kehittyminen: Lapsen kannattaa antaa harjoittaa hienomotorisia taitojaan ja etenkin käsiin ja käsi-silmä-koordinaatioon liittyviä kykyjä. Tämän lisäksi lasta kannattaa rohkaista myös vapaaseen liikkumiseen, jotta hän voi harjoitella turvallista kävelemistä ja liikkumista.
  • Tunne-elämän ja sosiaalisten tekijöiden kehittyminen: Kolmen vuoden ikä on paras hetki aloittaa tunneälyn kehittäminen ja sellaisten avaintekijöiden kuten tunteiden tunnistamisen työstäminen.

5. Rakkaus on avain lapsen aivojen kehitykseen

5 perusasiaa lapsen aivojen kehityksestä

Rakkaus on se moottori, joka saa maailman liikkumaan ja siemen, joka saa lapset kasvamaan. Rakkaus saa lapsen tuntemaan, että hän on turvassa ja arvostettu ja että hänestä huolehditaan. Asiantuntijat pitävät kiintymystä tärkeimpänä vauvan terveeseen kehitykseen vaikuttavana tekijänä.

 

Kiintymyksellä viitataan positiiviseen fyysiseen kontaktiin, eli lapsen halaamiseen, suukotteluun ja hyvänä pitämiseen. Nämä teot herättävät aivoissa tiettyjä neurokemiallisia reaktioita ja johtavat aivojen kiintymyksestä vastaavien osien oikeanlaiseen kehittymiseen.

Lukemattomat tieteelliset tutkimukset osoittavat, että lapsilla, joita halataan, ja joilla on terve side muihin ihmisiin, on parempi stressinhallintakyky, terveemmät ihmissuhteet ja parempi itsetunto, minkä lisäksi he menestyvät hyvin koulussa.

 
  • Blanco Paredes, H. (2017). Neuropsicología Infantil. Boletín Científico de La Escuela Superior de Atotonilco de Tula. https://repository.uaeh.edu.mx/revistas/index.php/atotonilco/article/view/2409
  • Ostrosky, F. (2011). Desarrollo del sistema nervioso. Neurociencias.
  • Rosselli, M., Matute, E., & Ardila, A. (2010). Neuropsicología del desarrollo infantil. Editorial El Manual Moderno.
  • Rosselli, M. (2002). Maduración cerebral y desarrollo cognoscitivo. Revista Latinoamericana de Ciencias Sociales, Niñez y Juventud.