Johann Heinrich Pestalozzin ajatukset opetuksesta

3.11.2019
Tämän päiväisessä artikkelissamme kerromme pedagogi Johann Heinrich Pestalozzista ja hänen koulutukseen liittyvistä ajatuksistaan ja ideoistaan. Kerromme myös siitä, miten Pestalozzi puolusti koulutusta keinona muuttaa huono-osaisten

Sveitsiläisen pedagogi Johann Heinrich Pestalozzin ajatukset opetuksesta ovat tärkeässä roolissa modernissa pedagogiikassa. Vuonna 1746 Zürichissä syntynyt Pestalozzi sekä perusti köyhien lasten kasvatuslaitoksen että johti erilaisia kasvatuslaitoksia ympäri Sveitsiä. Hän uskoi, että hyvä koulutus voi toimia ratkaisuna yhteiskunnan ristiriitoihin ja köyhyyteen.

1600-luvun lopussa Euroopassa päätään nosti järjen ja tiedon merkitystä korostava aatevirtaus, valistus. Valistus pyrki järkeen nojautuen perusteellisiin uudistuksiin kulttuurin ja yhteiskuntaelämän aloilla, ja juuri tässä kontekstissa Pestallozi kehitti ajatuksiaan koulutuksesta. Hänen tavoitteenaan oli osoittaa, että tieto voi torjua ignoranssia ja mahdollistaa paremman maailman.

Kuka oli Johann Heinrich Pestalozzi?

Pestalozzin ensimmäiset kokemukset opettamisesta tapahtuivat Aargaun kantonin alueella sijaitsevalla maatilalla vuonna 1775. Neuhof-nimisellä tilalla Pestalozzi opetti orpoja ja köyhiä lapsia työskentelemään langan ja puuvillakankaan parissa. Kaikki tämä tapahtui Euroopan kärsiessä äärimmäisestä sosiaalisesta ja taloudellisesta kriisistä.

Pestalozzi keskeytti kokeensa Neuhofissa ymmärrettyään tehneensä virheen altistaessaan lapset teollisuudelle ja tuotannolle. Tämän jälkeen hän omisti aikansa kirjalliselle maailmalle. Hän inspiroitui erityisesti yhteiskuntafilosofi Jean Jacques Rousseaun ajatuksista, ja Rousseaun kasvatukseen liittyvät ideat näkyvätkin selvästi Pestalozzin kasvatusajatuksissa.

Johann Heinrich Pestalozzin ajatukset opetuksesta

Ranskalaisten vallatessa Sveitsin vuonna 1798, Pestalozzi kokosi joukon osattomiksi jääneitä nuoria tyhjään luostariin ja aloitti siellä heidän opetuksensa. Täällä hän kehitti niin kutsutun intuitiivisen kasvatusteoriansa. Myöhemmin hän perusti koulun, jonka tavoitteena oli opettaa opettajille hänen metodinsa pääperiaatteita, jotta nämä voisivat jakaa tietoa eteenpäin.

Vuonna 1802 Pestalozzi muutti Pariisiin ja toimi siellä kansanedustajana. Toimessaan hän yritti muun muassa saada Napoleonin kiinnittämään huomiota kansallisen opetuksen kysymyksiin – joskaan Napoleonilla ei juurikaan ollut aikaa tämän tyyppisille aiheille.

Muutamia vuosia myöhemmin Pestalozzi perusti Sveitsin Yverdon-les-Bainsin kaupunkiin sisäoppilaitoksen opettajien kouluttamiseksi. Laitoksessa sovellettiin Pestalozzin periaatteita, jotka määrittelivät täysin uudenlaisen koulutuksen hengen. Oppilaitos houkutteli Sveitsiin opettajaksi pyrkiviä henkilöitä monista eri maista.

Johann Heinrich Pestalozzin ajatukset opetuksesta

Pestalozzin metodin pedagogiset periaatteet

  • Pestalozzi kehitti tieteellisen menetelmän, jonka mukaan oppiminen ei tapahdu spontaanisti, vaan siihen tarvitaan ulkoista apua. Tämän avun tulisi mahdollistaa se, että lapset käyttävät intuitiivisia kykyjään ja aistejaan tutkiakseen maailmaa. Tämän vuoksi opetuksessa tulisi ottaa huomioon luonnollinen ja intuitiivinen lähestymistapa, joka seuraa ja kunnioittaa lasten kehityskulkua.
  • Pestalozzi puhui sellaisen kotona tapahtuvan opetuksen puolesta, josta vastuussa ovat lasten äidit. Lisäksi hän korosti, että myös nämä äidit tarvitsevat koulutusta pystyäkseen tarjoamaan lapsilleen laadukasta opetusta. Pestalozzin mukaan äidin tulisi olla lapsen ensimmäinen emotionaalinen kontakti. Hän painotti, että tämän emotionaalisen yhteyden tulisi jatkua myöhemmin koulussa ikätovereiden välisten ystävyyssuhteiden muodossa.
  • Pestalozzin ajatukset tukivat ajatusta kouluista, joissa tytöt ja pojat opiskelevat yhdessä. Hän kannatti moraalista ja uskonnollista koulutusta, mutta oli sitä mieltä, että tämän tyyppisen opetuksen on alettava kotoa ja jatkuttava myöhemmin koulussa.
  • Pestalozzi kehitti metodin, joka perustuu siihen, että tietoa hankitaan olemalla jatkuvassa vuorovaikutuksessa ympäristön kanssa. Toisin sanoen, hän piti käytännön harjoittelua ja kokemusten keräämistä tärkeämpänä kuin teorioiden oppimista kirjoista.
  • Pestalozzi puolusti instituutioiden olemassaoloa ja tarvetta sellaisille lapsille, joiden perheillä ei ole taloudellisia resursseja lasten maksulliseen koulutukseen.
Johann Heinrich Pestalozzin ajatukset opetuksesta

Pestalozzin metodin opetusopilliset periaatteet

  • Numeroiden opettaminen lapsen aiemman tiedon perusteella. Siirrytään yksinkertaisimmista käsitteistä monimutkaisempiin käsitteisiin.
  • Konkreettisten materiaalien, kuten numeeristen taulukoiden, hyödyntäminen lasten harjoittelun tukena.
  • Kielen opettelussa keskittyminen ensin sanojen kuuntelemiseen ja niiden yhdistämiseen. Pikkuhiljaa lapselle esitellään uusia sanoja, ja lapsi saa alkaa osallistua keskusteluun.
  • Kielen vahvistaminen lukemisen ja kirjoittamisen avulla.
  • Muistin kehittäminen käyttäen apuna yksinkertaisia selityksiä esineistä ja materiaaleista.
  • Piirustuksen käyttäminen opetusmetodina lapsen näkökentässä olevien esineiden mittaamiseksi ja jäljentämiseksi. Pestalozzin mukaan piirtäminen harjoittaa sellaisia käden liikkeitä, joita tarvitaan myöhemmin kirjoittamisessa.

Aivan kuten oli muidenkin aikansa suurten pedagogien ja ajattelijoiden kohdalla, myös Pestalozzin ajatukset koulutuksesta olivat valtava edistysaskel lasten ja lapsuuden ymmärtämisessä. Pestalozzi piti lapsuutta vaiheena, jolla on oma identiteettinsä. Lisäksi hän oli sitä mieltä, että lapset eivät ole passiivisia subjekteja, joille on yksinkertaisesti syötettävä tietoa.

Pestalozzi antoi oman panoksensa ajatukseen siitä, että lasten tulisi pystyä ajattelemaan ja löytämään maailmaa itsenäisesti. Aikuisten tulisi toimia prosessissa ainoastaan välittäjinä.