Lapsen tuntoaistin stimuloiminen 5 harjoituksen avulla

11.10.2019
Tuntoaisti välittää ihmiselle informaatiota ympäristöstä ja omasta kehosta. Tänään kerromme viidestä aktiviteetista, joiden avulla lapsen tuntoaistia voidaan stimuloida.

Tuntoaistin stimuloiminen on olennainen osa lapsen kehitystä. Eri aistien – näkö-, kuulo-, haju-, maku- ja tuntoaistin – kokeminen ja ymmärtäminen on tärkeää, sillä aistit paitsi auttavat lasta tutustumaan maailmaan, myös ymmärtämään ympäristöä ja omaa kehoa.

Kokemamme tuntemukset ovat perusta kaikelle tiedolle. Oppiminen riippuu aistimuksista, joita aistimme havaitsevat. Stimuloidessamme näitä aisteja, stimuloimme tietyssä mielessä aivojen rakenteellista kasvua.

Tässä artikkelissa keskitymme taktiiliseen eli kosketusaistiin liittyvään stimulaatioon. Olemme keränneet alle viisi viihdyttävää harjoitusta, jotka tähtäävät nimenomaan lapsen tuntoaistin stimuloimiseen.

Lapsen tuntoaistin stimuloiminen 5 harjoituksen avulla

1. Silmät sidottuna etsiminen

Tämä erinomainen leikki aistien stimuloimiseksi aloitetaan sitomalla side yhden lapsen silmille. Tämän jälkeen lapsen tulee etsiä sokkona lähettyvillä olevat muut osallistujat. Lapsen löydettyä toisen osallistujan, hänen tulee yrittää tunnistaa tämä ottamatta sidettä pois silmiltään.

Toinen vaihtoehto on, että lapsi etsii ihmisten sijaan esineitä ja yrittää päätellä sokkona, mitä nämä esineet ovat. Aikuisen kannattaa lisätä huoneeseen esineitä niin, että lapsi ei näe niitä etukäteen. On hyvää harjoitusta pyytää lasta kuvailemaan käsissään olevaa esinettä mahdollisimman tarkasti.

Lapsen tuntoaistin stimuloiminen 5 harjoituksen avulla

2. Tekstuurilaatikko

Kuten nimi antaa ymmärtää, tässä leikissä kootaan laatikkoon erilaisia tekstuureja. Aktiviteettia varten tarvitaan laatikko, johon rakennetaan erillisiä osioita esimerkiksi tyhjien jogurttipurkkien avulla.

Jokainen osio täytetään erilaisilla esineillä tai asioilla. Pienten esineiden lisäksi voidaan käyttää esimerkiksi keitettyä tai raakaa riisiä, öljyä, lämmintä vettä, siemeniä tai hiekkaa. Kun laatikko on täytetty, lapsen annetaan tunnustella tekstuureja käsillään.

3. Mysteeripussi

Tätä harjoitusta varten tarvitaan läpinäkymätön pussi ja erilaisia pieniä esineitä. Suosittelemme valitsemaan esineitä, jotka on helppo tunnistaa koskettamalla – esimerkiksi kampa, avain, marmorikuula ja rakennuspalikka sopivat tarkoitukseen hyvin. Esineet asetetaan pussiin, minkä jälkeen lapsi nostaa ne pussista silmät kiinni yksi kerrallaan ja pyrkii tunnistamaan ne.

Toisessa variaatiossa lasta pyydetään kuvailemaan yhtä pussissa olevista esineistä muille osallistujille. Tämän jälkeen muiden osallistujien tulee löytää kyseinen esine pussista katsomatta.

4. Partavaahdolla leikkiminen

Tämä on listamme monimutkaisin aktiviteetti järjestelyjen kannalta. Tätä harjoitusta varten tarvitaan muutamia kulhoja, joihin jokaiseen annostellaan hieman partavaahtoa. Tämän jälkeen jokaiseen kulhoon lisätään hieman eri väristä vesiväriä värjäämään vaahto.

Seuraavaksi pöydälle levitetään mahdollisimman suuri paperiarkki, johon lasta pyydetään piirtämään esine tai asia – esimerkiksi eläin tai hedelmä. Tämän jälkeen lapsi saa värittää kuvan käyttämällä värillisiä vaahtoja ja käsiään. Kyseessä on erittäin hauska aktiviteetti, jossa lapsi saa käyttää tuntoaistiaan ja tutustua erilaisiin aistimuksiin.
Lapsen tuntoaistin stimuloiminen 5 harjoituksen avulla

5. Muovailuvahalla askartelu

Lähes kaikki lapset pitävät muovailuvahalla tai muotoilusavella askartelemisesta. Näistä materiaaleista voidaan luoda lukemattomia erilaisia muotoja ja hahmoja, mikä herättää lapsen mielikuvituksen. Muovailuvahalla tai savella leikkiminen kehittää myös keskittymiskykyä lapsen työskennellessä pitkäjänteisesti herättääkseen ideansa eloon.

Tämän tyyppiset aktiviteetit ovat paitsi hauskoja, ne myös rentouttavat ja kehittävät tietoista läsnäoloa. Muovailuvahan muotoilu voi olla hyvä työkalu rauhoittamaan lasta hetkellisen ahdistuksen jälkeen, ja se sopii usein hyvin myös hyperaktiivisille lapsille.

Yllä kuvattujen yksinkertaisten aktiviteettien avulla lapsi saa mahdollisuuden tutkia omaa kykyään koskettaa ja tuntea. Objektien tutkiminen ja kokeminen niitä koskettamalla ja käsittelemällä on olennainen osa lapsen kehitystä. Tällaiset aktiviteetit ovat hyödyllisiä kaiken tyyppiselle oppimiselle.

  • A. Rόiste, I. W. R. Bushnell. (1996). Tactile stimulation: Short‐and long‐term benefits for pre‐term infants. British Journal of Developmental Psychology.