Perhe on sydämen asia

13.1.2020

Perhe on sydämen asia, jonka tehtävä on taata sen nuorimpien jäsenten hyvinvointi. Perhe muodostuu empatiasta ja turvallisuuden tunteesta, jotka tukevat lapsen onnellista ja arvokasta kasvua.

Käsitys perheestä on muuttunut paljon viime vuosina, mikä on vain hyvä asia, sillä on tärkeää tunnustaa, että on olemassa monenlaista perherakenteita. Perheen koolla ei ole merkitystä, eikä sillä, kuinka suuressa tai pienessä kodissa perhe elää. Vain sillä on väliä, mistä perhe muodostuu – eli rakkaudesta, jota perheenjäsenet keskenään jakavat, sillä perhe on sydämen asia.

Millaisen perheen sinä olet rakentanut?

Perhe on sydämen asia ja tärkeintä on perheenjäseniä yhdistävä rakkaus

Perhe on paljon muutakin kuin keino sosiaalistaa lapsia. Perhe on läheisyyden tila, joka voi ravita lasta emotionaalisesti tai päinvastoin, luoda puutteita tai vajautta, jotka estävät lapsen sisäisen eheyden kehittymistä.

Ensinnäkin on tärkeää osata erottaa toimiva ja toimintahäiriöinen perhe toisistaan. Toimiva perhe takaa kaikkien perheenjäsentensä sosiaalisen ja psykologisen kehityksen. Toimintahäiriöinen perhe sen sijaan häiritsee kiintymyksellistä ja sosiaalista kehittymistä.

Kun tiedämme toimivan ja toimintahäiriöisen perheen eroavaisuudet, voimme luokitella perhetyypit erilaisiin kategorioihin niiden jäsenten välisten suhteiden perusteella. On tärkeää jälleen korostaa, että perheen koolla, muodolla tai jäsenten välisillä yhteyksillä ei ole merkitystä.

Sillä ei ole merkitystä, kasvattaako äiti tai isä lapsiaan yksin tai onko lapsi adoptoitu. Perhe muodostuu sen jäsenten välisten suhteiden autenttisuudesta ja aitoudesta. 

Erilaiset perhetyypit

  • Ydinperhe: Tämä on tyypillinen perhemuoto, joka muodostuu pariskunnasta ja heidän yhteisistä lapsistaan.
  • Yksinhuoltajaperhe: Tätä perhemuotoa kohdataan yhä useammin. Perheen isä tai äiti ottaa vastuun perheestään, jolloin lasten hoito ja kasvattaminen on pääosin tämän yhden vanhemman vastuulla.
  • Adoptioperhe: Perhemuoto, jossa pariskunta on adoptoinut lapsen.
  • Yhteishuoltajuusperhe: Tämä perhemuoto on nykypäivänä myöskin hyvin yleinen, ja on tärkeää osata erottaa se yksinhuoltajaperheestä. Vaikka vanhemmat eivät eläkään saman katon alla, he jakavat keskenään lasta koskevat tehtävät.
  • Uusperhe: Uusperheitä on erilaisia. Joko pariskunnan molemmilla osapuolilla tai vain toisella osapuolella on lapsi tai lapsia edellisestä suhteesta. Tämän lisäksi pariskunnalla voi olla myös yhteisiä lapsia.
  • Sateenkaariperhe: Sateenkaariperhe on kyseessä silloin, kun lasta tai lapsia kasvattaa kaksi äitiä tai kaksi isää. Tätä perhemuotoa kohtaamme yhä useammin yhteiskunnassamme.

 3 asiaa, jotka muodostavat onnellisen perheen

Nykypäivänä kohtaamme monenlaisia perhemuotoja

Muodostaessamme omaa perhettä, käytämme usein vertailukohtana omassa lapsuudessamme saamaamme esimerkkiä. Ensimmäinen perheemme määritteli ja muokkasi meitä ihmisiksi, joita olemme tänä päivänä – niin hyvässä kuin pahassakin. Saamamme esimerkki selkeyttää sen, mitä tapoja haluamme itse seurata tai välttää tarjotaksemme lapsellemme parhaan mahdollisen kasvatuksen.

Vaikka onkin selvää, että onnellisen perheen perusta on rakkaus, emme aina osaa osoittaa sitä. Emme osoita rakkauttamme selvästi tai muut perheenjäsenet eivät huomaa sitä. Tästä syystä on tärkeää painaa mieleen muutama yksinkertainen neuvo.

”Side, joka yhdistää perheesi ei ole veri, vaan vastavuoroinen kunnioitus ja onni.”

– Richard Bach

Yhdessä jaetut hetket

Yhteisten hetkien jakaminen on taitoa ymmärtää, kuinka tehdä toinen ihminen onnelliseksi. Kyse ei ole ainoastaan olemisesta vaan myös olemisen osaamisesta. Tämä tarkoittaa tietoa siitä, kuinka pitää huolta lapsesta, kuunnella häntä, tulkita hänen ilmeitään ja tunteitaan, tehdä hänet onnelliseksi, tukea häntä sekä toivoa ja rakastaa.

Päivän kulusta keskusteleminen

Jokainen päivä on erilainen, ja mitä tulee lapsiin, jokainen päivä tuo mukanaan monia uusia asioita ja haasteita. Olemalla kiinnostunut lapsen kokemuksista ja tunteista rakennat aitoa luottamusta sinun ja lapsesi välille. Sama pätee myös suhteeseesi mahdollisen kumppanisi kanssa.

Yksityiskohtien huomioiminen

Kun vanhempi ottaa huomioon myös pienemmät seikat, lapsen elämänlaatu paranee. Kun kiinnitetään huomiota pieniin yksityiskohtiin, asiat hoituvat myös suuremmassa mittakaavassa. Vanhemmat, jotka hyödyntävät myös elämän pienimmät vivahteet, elävät tietoisemmin, yksinkertaisemmin ja onnellisemmin.

Lapselle yksityiskohdat ovat kiehtovia tutkittavia, mikä tuottaa hänelle suurta iloa. Kun jaamme nämä hetket lapsen kanssa, sijoitamme hänen onnellisuuteensa.

  • Bowlby, J. (1986). Vínculos afectivos: formación, desarrollo y pérdida. Madrid: Morata.
  • Bowlby, J. (1995). Teoría del apego. Lebovici, Weil-HalpernF.
  • Garrido-Rojas, L. (2006). Apego, emoción y regulación emocional. Implicaciones para la salud. Revista latinoamericana de psicología, 38(3), 493-507. https://www.redalyc.org/pdf/805/80538304.pdf
  • Marrone, M., Diamond, N., Juri, L., & Bleichmar, H. (2001). La teoría del apego: un enfoque actual. Madrid: Psimática.
  • Moneta, M. (2003). El Apego. Aspectos clínicos y psicobiológicos de la díada madre-hijo. Santiago: Cuatro Vientos