Lapsuusajan sosialisaatio tarkoittaa tapaa, jolla lapset määrittelevät oman identiteettinsä ja kasvavat osaksi yhteiskuntaa. Tässä artikkelissa kerromme, kuinka vanhemmat voivat auttaa lastaan tässä prosessissa.
Lapsuusajan sosialisaatio on jokaisen ihmisen kehitykselle tärkeä prosessi. Lapsen sosiaalistaminen tapahtuu pitkälti vanhempien ja muiden lapselle tärkeiden henkilöiden kautta, mutta myöhemmin sosiaalistumisen piiri kasvaa, ja esimerkiksi koulu näyttelee suurta roolia lapsen sosiaalistumisessa.
Ihminen on sosiaalinen olento. Vietämme koko elämämme sopeutumalla yhteiskuntaan ja olemalla vuorovaikutuksessa toisten ihmisten kanssa. Sosiaaliset suhteemme suojaavat meitä omalta osaltaan stressiltä ja parantavat niin henkistä kuin fyysistäkin terveyttämme.
Länsimainen yhteiskunta toimii ihmisten operoidessa erilaisissa sosiaalisissa järjestelmissä ja näytellen näissä erilaisia rooleja. Näin toimiakseen ihminen tarvitsee tiettyjä sosiaalisia taitoja.
Sosialisaatiolla tarkoitetaan yksilön prosessinomaista kasvamista yhteiskunnan jäseneksi. Sosialisaation myötä henkilö paitsi oppii vallitsevan arvojärjestelmän ja yhteiskunnassa hyväksytyt toimintamallit, myös kehittämään itseään sosiaalisesti ja rakentamaan identiteettinsä muiden ihmisten kanssa vuorovaikutuksessa olemalla.
Ihminen alkaa oppia elämänsä ensihetkinä, eikä oppiminen lopu koskaan. Lapsuuden alkuaika on kuitenkin erityisen tärkeä vaihe sosialisaatiossa, sillä tämä on aikaa, jolloin ihminen oppii paremmin ja tehokkaammin kuin koskaan. Lapset syntyvät oppimiskyvyn kanssa ja tarvitsevat sosiaalisia ärsykkeitä.
Lapsuusajan sosialisaatioprosessi voidaan jakaa kahteen päävaiheeseen:
Jokainen ihminen syntyy mukanaan potentiaali ystävien hankkimiseen. Meillä on kuitenkin potentiaalia myös aggressioon ja väkivaltaan. Ympäristö määrittää, kumpi näistä kahdesta tekijästä voittaa. Tämä voi tapahtua monella tapaa.
Lapset oppivat ensisijaisesti tarkkailemalla muita. He seuraavat ympärillään olevien ihmisten käytöstä ja tämän käytöksen seurauksia.
Myös leikkiminen on tapa oppia rakentamaan ystävyyssuhteita. Leikkimällä lapset oppivat tulemaan toimeen ikätovereidensa kanssa ja toimimaan heidän kanssaan yhteistyössä.
Tarinoilla, saduilla ja kirjoilla on tärkeä rooli lapsen sosialisaatioprosessin kannalta. Tarinoiden lukemisella on iso vaikutus siihen, miten lapsi oppii toimimaan muiden kanssa. Tarinoiden kautta lapsi ruokkii mielikuvitustaan ja oppii, kuinka maailma toimii ja miten siinä kuuluu käyttäytyä. Parhaimmillaan lapsi samaistuu hahmoihin ja tuntee sitä kautta olonsa turvallisemmaksi.
On hyvä pitää mielessä, että tarinat ja kuvat opettavat enemmän kuin teoreettisia argumentteja. Tämän vuoksi on tärkeää, että lapselle opetetut ja näytetyt asiat eivät ole ristiriidassa keskenään. Muuten on vaarana, että lapsi hämmentyy.
Vaikka sosialisaatio onkin luonnollinen prosessi jokaiselle ihmiselle, lapsen sosiaalistamista voidaan tukea. Löytäessään ystäviä ja luodessaan uusia ihmissuhteita, lapsi muuttuu sosiaalisemmaksi ja tuntee olonsa entistä mukavammaksi muiden ihmisten seurassa.
Tämän vuoksi on tärkeää, että vanhemmat eivät ylisuojele lastaan. Ylisuojelemalla vanhemmat voivat riistää lapselta mahdollisuuden tutustua omaan persoonaansa ja kokea omat kykynsä. Vanhempien ei tule viedä lapselta mahdollisuutta oppia omista virheistään ja toimia seuraavalla yrittämällä eri tavalla. Sosiaalisten suhteiden kautta lapsi voi muuttaa tapaansa käyttäytyä sen mukaan, mitä luonnollisia seuraamuksia hänen teoillaan on.
On vanhempien tehtävä motivoida lastaan ja rohkaista tätä luomaan sosiaalisia suhteita. On myös tärkeää, että lapselle annetaan mahdollisuus ratkaista omat ongelmansa. Tämä on tärkeässä roolissa lapsen itseluottamuksen kasvattamisessa.
Alun perin herrasmiehellä on viitattu sääty-yhteiskunnan ylimpiin luokkiin kuuluviin miehiin, mutta nykyään herrasmies voidaan nähdä hieno- ja tahdikaskäytöksisenä miehenä, joka kohtelee kaikkia ihmisiä huomaavaisuudella ja kunnioituksella. Sen, että pojasta kasvatetaan herrasmies, ei tarvitse olla vaikea tehtävä. Rohkaistessamme lasta olemaan herrasmies, annamme…
Jos lapsi puhuu liikaa koulussa, on todennäköistä, että hän ei kiinnitä riittävästi huomiota opetukseen, minkä seurauksena oppiminen ja sitä kautta myös arvosanat kärsivät. Toisinaan lapsi haluaa niin kovasti olla sosiaalinen luokkatovereidensa kanssa, ettei hän jaksa odottaa välitunti tai lounastaukoa, jolloin…
Niin lasten kuin aikuistenkin onnellisuudesta puhutaan paljon, mutta harvemmin näissä keskusteluissa perehdytään siihen, mitä kaikkea onnellinen lapsi voi opettaa aikuiselle hyvästä elämästä. Oletko itse koskaan ajatellut asiaa tältä kantilta? Sen lisäksi, että vanhemmat pyrkivät tekemään lapsen elämästä onnellista, myös lapsi pystyy…
Lapsen itsetunto, ja itsetunto yleisesti ottaen, on ollut viime vuosina usein keskustelun aiheena mediassa, ja siihen viitataan tämän tästä erilaisissa lähteissä. Mutta miten ihmisen itsetunto kehittyy, ja voivatko vanhemmat vaikuttaa siihen, että lapselle kehittyy hyvä itsetunto? Vaikka itsetunnon käsitettä käytetäänkin…
On valitettavan yleistä, että vanhemmat käyttävät fyysisiä rangaistuksia kasvatuskeinona. Vanhempien tai muiden aikuisten käyttämä kasvatustyyli lapsen lapsuudessa ja nuoruudessa voi määrittää lapsen tulevaisuuden käyttäytymistä, ja on tärkeä tiedostaa, että fyysisen rankaisemisen psyykkiset seuraukset voivat olla vakavia. Rankaiseminen on jonkin epämiellyttävän rangaistuksen…
Toistamme tiettyjä aktiviteetteja usein sitä edes huomaamatta, ja näin meille muodostuu tapoja eli tottumuksia. Voimme toistaa myös tapoja asiaa kummemmin ajattelematta, sillä aivomme ovat jo tottuneet suorittamaan näitä asioita. Tämän vuoksi vanhempien kannattaakin opettaa lasta jo pienestä pitäen täyttämään elämänsä…
