Mitä on lapsuusajan sosialisaatio?

31.7.2019
Lapsuusajan sosialisaatio tarkoittaa tapaa, jolla lapset määrittelevät oman identiteettinsä ja kasvavat osaksi yhteiskuntaa. Tässä artikkelissa kerromme, kuinka vanhemmat voivat auttaa lastaan tässä prosessissa.

Lapsuusajan sosialisaatio on jokaisen ihmisen kehitykselle tärkeä prosessi. Lapsen sosiaalistaminen tapahtuu pitkälti vanhempien ja muiden lapselle tärkeiden henkilöiden kautta, mutta myöhemmin sosiaalistumisen piiri kasvaa, ja esimerkiksi koulu näyttelee suurta roolia lapsen sosiaalistumisessa.

Mitä on lapsuusajan sosialisaatio?

Ihminen on sosiaalinen olento. Vietämme koko elämämme sopeutumalla yhteiskuntaan ja olemalla vuorovaikutuksessa toisten ihmisten kanssa. Sosiaaliset suhteemme suojaavat meitä omalta osaltaan stressiltä ja parantavat niin henkistä kuin fyysistäkin terveyttämme.

Länsimainen yhteiskunta toimii ihmisten operoidessa erilaisissa sosiaalisissa järjestelmissä ja näytellen näissä erilaisia rooleja. Näin toimiakseen ihminen tarvitsee tiettyjä sosiaalisia taitoja.

Sosialisaatiolla tarkoitetaan yksilön prosessinomaista kasvamista yhteiskunnan jäseneksi. Sosialisaation myötä henkilö paitsi oppii vallitsevan arvojärjestelmän ja yhteiskunnassa hyväksytyt toimintamallit, myös kehittämään itseään sosiaalisesti ja rakentamaan identiteettinsä muiden ihmisten kanssa vuorovaikutuksessa olemalla.

Ihminen alkaa oppia elämänsä ensihetkinä, eikä oppiminen lopu koskaan. Lapsuuden alkuaika on kuitenkin erityisen tärkeä vaihe sosialisaatiossa, sillä tämä on aikaa, jolloin ihminen oppii paremmin ja tehokkaammin kuin koskaan. Lapset syntyvät oppimiskyvyn kanssa ja tarvitsevat sosiaalisia ärsykkeitä.

Lapsuusajan sosialisaatioprosessi voidaan jakaa kahteen päävaiheeseen:

  • Ensimmäinen vaihe. Kyseessä on yksilön ensimmäinen kontakti ympäristöönsä ja sen ihmisiin. Tämän vaiheen aikana lapsi oppii perustaidot, lähinnä harjoittelun ja matkimisen kautta. Kyseessä on epävirallinen prosessi, jossa sosialisaation tärkeimpänä vaikuttajana on perhe. Lapsi luo elämänsä ensimmäiset ihmissuhteet ja siteet ja oppii vanhemmiltaan arvoja. Tässä vaiheessa myös päivähoito ja media ovat tärkeässä asemassa sosialisaation kannalta.
  • Toinen vaihe. Kyseessä on virallisempi oppimisprosessi, jossa henkilö oppii monimutkaisempia ja abstraktimpia taitoja. Päävaikuttamia ovat koulu ja muut instituutiot. Tämän prosessin aikana lapsi oppii elämästä perheen ja kodin ympärillä ja alkaa ymmärtää hierarkioita.

Ympäristön vaikutus lapsen sosialisaatioon

Jokainen ihminen syntyy mukanaan potentiaali ystävien hankkimiseen. Meillä on kuitenkin potentiaalia myös aggressioon ja väkivaltaan. Ympäristö määrittää, kumpi näistä kahdesta tekijästä voittaa. Tämä voi tapahtua monella tapaa.

Mitä on lapsuusajan sosialisaatio ja mitä sen tunnusmerkit ovat?

Oppiminen tarkkailemalla

Lapset oppivat ensisijaisesti tarkkailemalla muita. He seuraavat ympärillään olevien ihmisten käytöstä ja tämän käytöksen seurauksia.

  • Perheellä on tärkeä rooli lapsen sosialisaatioprosessissa. He luovat lapsen ensimmäisen sosiaalisen piirin ja toimivat lapsen roolimalleina arvoja opettaen.
  • Seuraava tärkeä tekijä on koulu. Tapa, jolla opettajat opettavat ja kohtelevat lapsia vaikuttaa lapsen käytökseen.
  • Myös medialla on entistä tärkeämpi rooli, sillä se välittää sosiaalista informaatiota. Kuvien ja yksinkertaisen kielen avulla televisio ja muut median kanavat antavat lapselle esimerkkejä hyvästä ja huonosta käytöksestä. On tärkeää, että vanhemmat valvovat lapsen median käyttöä.

Leikkiminen

Myös leikkiminen on tapa oppia rakentamaan ystävyyssuhteita. Leikkimällä lapset oppivat tulemaan toimeen ikätovereidensa kanssa ja toimimaan heidän kanssaan yhteistyössä.

Tarinat

Tarinoilla, saduilla ja kirjoilla on tärkeä rooli lapsen sosialisaatioprosessin kannalta. Tarinoiden lukemisella on iso vaikutus siihen, miten lapsi oppii toimimaan muiden kanssa. Tarinoiden kautta lapsi ruokkii mielikuvitustaan ja oppii, kuinka maailma toimii ja miten siinä kuuluu käyttäytyä. Parhaimmillaan lapsi samaistuu hahmoihin ja tuntee sitä kautta olonsa turvallisemmaksi.

On hyvä pitää mielessä, että tarinat ja kuvat opettavat enemmän kuin teoreettisia argumentteja. Tämän vuoksi on tärkeää, että lapselle opetetut ja näytetyt asiat eivät ole ristiriidassa keskenään. Muuten on vaarana, että lapsi hämmentyy.

Lapsuusajan sosialisaatio on tärkeää

Kuinka tukea lapsen sosialisaatioprosessia?

Vaikka sosialisaatio onkin luonnollinen prosessi jokaiselle ihmiselle, lapsen sosiaalistamista voidaan tukea. Löytäessään ystäviä ja luodessaan uusia ihmissuhteita, lapsi muuttuu sosiaalisemmaksi ja tuntee olonsa entistä mukavammaksi muiden ihmisten seurassa.

Tämän vuoksi on tärkeää, että vanhemmat eivät ylisuojele lastaan. Ylisuojelemalla vanhemmat voivat riistää lapselta mahdollisuuden tutustua omaan persoonaansa ja kokea omat kykynsä. Vanhempien ei tule viedä lapselta mahdollisuutta oppia omista virheistään ja toimia seuraavalla yrittämällä eri tavalla. Sosiaalisten suhteiden kautta lapsi voi muuttaa tapaansa käyttäytyä sen mukaan, mitä luonnollisia seuraamuksia hänen teoillaan on.

On vanhempien tehtävä motivoida lastaan ja rohkaista tätä luomaan sosiaalisia suhteita. On myös tärkeää, että lapselle annetaan mahdollisuus ratkaista omat ongelmansa. Tämä on tärkeässä roolissa lapsen itseluottamuksen kasvattamisessa.