Mikä on lasten ei-kielellinen oppimisvaikeus?

Tiedätkö, mikä on lasten ei-kielellinen oppimisvaikeus? Tässä artikkelissa kerromme kaiken oleellisen tästä häiriöstä.

Kirjoittanut ja tarkastanut psykologi Mara Amor López.

Viimeisin päivitys: 21 joulukuuta, 2022

On olemassa ei-kielelliseksi oppimisvaikeudeksi kutsuttu hermoston kehityshäiriö, joka vaikuttaa “ei-kielelliseen” oppimiseen ja voi siksi jäädä opettajilta ja vanhemmilta huomaamatta useiden vuosien ajaksi. Tässä tapauksessa lapsilla on vaikeuksia omaksua muita kuin kielellisiä käsitteitä, vaikka kielelliset taidot olisivat heillä ikäänsä nähden erittäin kehittyneet.

Tämä häiriö vaikuttaa pääasiassa lasten sosiaalisiin taitoihin ja hahmotuskykyyn. Siitä kärsivillä lapsilla on vaikeuksia ymmärtää kasvojen ilmeitä, kehonkieltä ja kaikkea muuta kommunikaatiota, joka ei sisällä sanoja.

Jos haluat tietää enemmän siitä, mikä on ei-kielellinen oppimisvaikeus ja mitä lasten kehityksen tukemiseksi voidaan tehdä, älä jätä lukematta tätä artikkelia.

Mikä on lasten ei-kielellinen oppimisvaikeus?

Ei-kielellinen oppimisvaikeus on häiriö, jolla on neurobiologinen perusta. Eli tämä poikkeavuus ilmenee aivojen kehityksessä alusta alkaen, eikä se ole seurausta jostakin, mitä on tehty tai jätetty tekemättä varhaislapsuudessa.

Ei-kielelliselle oppimisvaikeudelle on ominaista tiettyjen aivoalueiden toimintahäiriö, joka liittyy koordinaatoon, motorisiin ja visuospatiaalisiin/visuokonstruktiivisiin taitoihin (avaruudellinen ja rakenteellinen hahmottaminen) sekä vaikeuksiin sosiaalisissa suhteissa. Tätä ilmenee lapsilla, joilla on optimaalinen kielellinen kehitys ja normaali älykkyys.

Kun lapset ovat hyvin pieniä, heillä on havaittavissa psykomotorisia vaikeuksia esimerkiksi muotoilutehtävissä, piirtämisessä ja myöhemmin laskemisessa.

Aikuisuudessa näillä henkilöillä on tyypillisesti ongelmia perhe-, pari- tai ystävyyssuhteiden solmimisessa sekä rinnakkaiselossa muiden kanssa, omatoimisuudessa ja työssäsuoriutumisessa.

Ei-kielellisen oppimisvaikeuden oireet

Oireet, jotka voivat herättää epäilyksen ei-kielellisestä oppimisvaikeudesta, ovat seuraavat:

• Ongelmat kehonkielen ja ilmeiden ymmärtämisessä
• Vaikeudet selviytyä uusista tilanteista
• Huono suunnittelu- ja organisointikyky
• Suullisen kielen korkea taso (heillä on tapana puhua enemmän kuin muut lapset)
• Rajallinen ymmärrys matemaattisista käsitteistä
• Taipumus koordinoimattomiin liikkeisiin (he liikkuvat kömpelösti)
• Vaikeudet arvioida etäisyyksiä ja ymmärtää läheisyyssuhteita
• Kyvyttömyys ymmärtää sarkasmia ja kaksoismerkityksiä
• Kyvyttömyys tunnistaa muiden tunteita
• Vaikeudet visuaalisen tiedon tulkitsemisessa ja ymmärtämisessä
• Huono ongelmanratkaisukyky

Alueet, joihin ei-kielellinen oppimisvaikeus eniten vaikuttaa

Ei-kielellinen oppimisvaikeus vaikuttaa eniten viiteen alueeseen, mutta tämä ei tarkoita, että vaikeuksia olisi aina niissä kaikissa.

1. Korkeamman tason ymmärryskyky

Heillä on vaikeuksia tunnistaa asioiden keskeistä ideaa ja sitä tukevia yksityiskohtia sekä näiden näkökohtien välistä suhdetta. Tästä syystä luetun ymmärtämisessä ja kirjoittamisessa ilmenee suuria puutteita.

2. Visuaalinen ja tilatietoisuus

Monilla tästä häiriöstä kärsivillä lapsilla on vaikeuksia ymmärtää kuvia, eivätkä he pysty ymmärtämään näkemänsä ja sen sijainnin välistä suhdetta.

3. Kommunikaatio muiden kanssa

Tällaisilla lapsilla on usein vaikeuksia ymmärtää muiden tunteita, jos niistä ei kerrota sanoin. Eli he eivät ymmärrä niitä ilmeistä ja kehonkielestä. Tämän vuoksi heillä on usein vaikeuksia sosiaalisessa vuorovaikutuksessa, eivätkä he pysty tunnistamaan konfliktipistettä.

4. Toiminnanohjaus eli eksekutiiviset toiminnot

Eksekutiiviset toiminnot ovat joukko taitoja, jotka auttavat meitä järjestämään ajatuksiamme, suunnittelemaan ja suorittamaan toimia tiettyjen ongelmien ratkaisemiseksi.

Ei-kielellisestä oppimisvaikeudesta kärsivillä lapsilla on vaikeuksia suunnitella ja organisoida toimintoja.

5. Matemaattisten käsitteiden ymmärtäminen

Pienenä lapset saattavat pärjätä hyvin matematiikassa, koska he muistavat ulkoa oppimansa asiat. Vanhetessaan heidän on kuitenkin yhä vaikeampi ratkaista matemaattisia ongelmia, erityisesti sellaisia, jotka liittyvät kuvioihin ja käsitteiden tunnistamiseen.

Miten ei-verbaalista oppimisvaikeutta lähestytään?

Tämän häiriön hoidon tulee olla multimodaalista, koska apua tarvitaan melkein kaikilla alueilla, joihin se vaikuttaa:

• Neuropsykologinen/neurokognitiivinen koulutus
• Väliintulo opetuksen piirissä
• Sosiaalisten taitojen opettelu
• Perheinterventio (tietoa ja koulutusta vanhemmille)
• Psykoterapia

Nämä ovat joitakin hoitoja, joilla tämän häiriön oireita pyritään lievittämään. Ei pidä unohtaa, että varhainen havaitseminen ja puuttuminen ovat avainasemassa parhaiden tulosten saavuttamiseksi lapsen kehityksessä.

Lasten ei-kielellinen oppimisvaikeus

Lasten ei-kielellisen oppimisvaikeuden havaitseminen on haasteellista, koska se saatetaan sekoittaa muihin hermoston kehityshäiriöihin, kuten Aspergerin oireyhtymään.

Lisäksi yleisten diagnostisten kriteerien puuttuessa terveydenhuollon ja kasvatusalan ammattilaisten tietämys siitä on varsin puutteellista. Ja jos oikeaa ja oikea-aikaista diagnoosia ei ole saatu, luokassa opetusta ei myöskään voida mukauttaa häiriöön.

Ei-kielellinen oppimisvaikeus voi jäädä huomaamatta, koska siitä kärsivillä lapsilla on hyvin kehittynyt kielitaito. He voivat jopa menestyä koulussa hyvin muissa aineissa.

Jos epäilet lapsellasi tällaista häiriötä, älä epäröi ottaa yhteyttä lastenlääkäriin tai pyytää apua lastenpsykologilta. Muista, että mitä aiemmin se havaitaan, sitä paremmat mahdollisuudet voit tarjota lapsellesi.