Mikä on dyskalkulia ja mitä ovat sen yleisimmät merkit lapsella?
Lukemisen erityisvaikeudesta eli dysleksiasta puhutaan tänä päivänä kohtalaisen paljon, mutta dyskalkulia eli matemaattinen oppimisvaikeus tai laskemiskyvyn häiriö on vähemmän tunnettu ilmiö. Dyskalkuliasta kärsivän lapsen on vaikea oppia matematiikan perusteita ja omaksua matemaattista kyvykkyyttä, ja hän tarvitsee erityistä tukea oppimiseen. Sekä vanhempien että opettajien on tärkeä olla tietoisia tästä matemaattisesta oppimishäiriöstä, jotta se voidaan havaita ajoissa.
Matemaattisen kyvykkyyden omaksuminen
Matemaattinen kyky kehittyy asteittain. Koulutaipaleen aikana lapsi oppii muun muassa:
- Numerot
- Numeroiden järjestämisen
- Laskutoimitukset
- Matemaattista ongelmanratkaisua
- Loogisten harjoitusten suorittamisen
Matematiikan oppimiseen liittyy monia kognitiivisia prosesseja. Jotta matemaattinen kyvykkyys kehittyy, tulee tiettyjen ajattelun prosessien olla kehittyneitä. Näitä ovat muun muassa:
- Protonumeerinen tieto
- Tieto numeroista ja laskutoimituksista
- Logiikkaa vaativat operaatiot
- Tieto numeerisesta järjestelmästä
- Aritmeettiset operaatiot
- Matemaattinen ongelmanratkaisukyky
Gelmanin ja Gallistelin mukaan numeroiden ja laskutoimitusten ymmärtämisen kehitys vaatii viiden periaatteen assimilaatiot:
- Assosiaation muodostaminen sanojen ja esineiden sekä laskemisen välille.
- Sanojen lausuminen oikeassa järjestyksessä (yksi, kaksi, kolme jne.).
- Numero 3 liittyy kardinaliteettiin eli sen ymmärtäminen, että viimeinen lausuttu numero edustaa edellä lausuttujen numeroiden yhteislukumäärää.
- Abstraktion periaate eli että mitä tahansa voi laskea.
- Järjestyksen merkityksettömyys. Tämä tarkoittaa sitä, että pystytään laskemaan mikä tahansa sekvenssi ilman, että tulos muuttuu.
Dyskalkulian merkit lapsella
Dyskalkulia on erityislaatuinen oppimishäiriö. Se vaikuttaa henkilön kyvykkyyteen omaksua matemaattista tietoa tai oppia laskutoimituksia. Tämä oppimisvaikeus ei tarkoita alentunutta älykkyyden tasoa, eikä se ole heikkojen oppimisstrategioiden tai teoreettisen vajaavuuden tulosta. Se, että lapsi tekee säännöllisesti virheitä käsitellessään numeerista tietoa, voi olla yksi merkki laskemiskyvyn häiriöstä.
Lapsella, jolla on laskemiskyvyn häiriö, voi ilmetä seuraavia häiriöitä:
- Lapsi turvautuu usein sormilla laskemiseen yksinkertaisissakin laskutoimituksissa.
- Numeroiden merkityksen ymmärtämisen vaikeus.
- Vaikeuksia tulkita määrää
- Vaikeuksia kirjoittaa tai lukea numeroita.
- Vaikeuksia muistaa kertotauluja.
Jos lapsella huomataan edellä mainittuja merkkejä, on tärkeää ottaa huomioon myös:
- Lapsen kronologinen ikä
- Lapsen kehityksen taso
Mitä siis kannattaa tehdä, jos lapsen epäillään kärsivän dyskalkuliasta? Ensimmäisenä on hyvä ottaa yhteyttä lapsen kouluun ja keskustella asiasta lapsen opettajien kanssa. Koulun henkilökunta voi myös suorittaa läpikotaisen arvioinnin lapsen tilanteesta. On olemassa monenlaisia testejä, joiden avulla asiantuntijat voivat määritellä, onko lapsella dyskalkulia. Nämä testit arvioivat lapsen laskentakykyä, matemaattisia taitoja ja päässä laskemista.
Kuinka avustaa lasta, jolla on dyskalkulia?
Lapsen auttamiseksi kannattaa opettamisesta tehdä leikkisää ja hauskaa. Lapsen painostamista ja stressaamista tulee ehkäistä. Seuraavaksi esittelemme joitakin ideoita, joiden avulla lapsen matemaattista kyvykkyyttä voi kehittää kotona.
- Numeroita sisältävät käytännölliset harjoitukset ja päivittäiset tehtävät.
- Laskemisen opettaminen demonstroimalla ja mallin avulla.
- Sellaisten pelien pelaaminen, jotka vaativat aritmeettisia kykyjä.
- Käytännön laskutoimitusten laskeminen eli matematiikan lisääminen päivittäiseen elämään.
Kaikki lainatut lähteet tarkistettiin perusteellisesti tiimimme toimesta varmistaaksemme niiden laadun, luotettavuuden, ajantasaisuuden ja pätevyyden. Tämän artikkelin bibliografia katsottiin luotettavaksi ja akateemisesti tai tieteellisesti tarkaksi.
- García-Orza, J. (2012). Dislexia y discalculia.¿ Extraños compañeros de viaje? Conferencia para el XXVIII Congreso de Aelfa. Revista de Logopedia, Foniatría y Audiología, pp. 142-151.
- Mastropieri, M. A., Scruggs, T. E. y Shiah, S. (1991). Mathematics instruction for learning disabled students: A review of research. Learning Disabilities Research and Practice, 9, 49-58.
- Miller, S. P. y Mercer, C. D. (1997). Educational aspects of mathematics disabilities. Journal of learning disabilities, 30(1), 47-56.
- Miranda, A., Fortes, F. y Gil, M.D. (2000). Dificultades del aprendizaje de las matemáticas: un enfoque evolutivo. Málaga: Ediciones Aljibe.