Lapsen epäsosiaalinen käytöshäiriö - Äitiyden Ihme
 

Lapsen epäsosiaalinen käytöshäiriö

Epäsosiaalinen persoonallisuushäiriö aiheuttaa lapsella puutteita tunteiden ja käyttäytymisen kontrolloinnissa. Tästä häiriöstä kärsivä lapsi ei kunnioita toisten ihmisten oikeuksia, eikä sopeudu sosiaalisiin normeihin.
Lapsen epäsosiaalinen käytöshäiriö
Mara Amor López

Kirjoittanut ja tarkastanut psykologi Mara Amor López.

Viimeisin päivitys: 21 joulukuuta, 2022

Noin viidellä prosentilla lapsista ja nuorista esiintyy käytöshäiriöitä. Tämän tyyppisten häiriöiden pääoireena on pitkäkestoinen uhmakas, aggressiivinen tai epäsosiaalinen käytös, joka aiheuttaa ongelmia sosiaalisissa suhteissa ja suoriutumisessa. Yksi käytöshäiriöiden muodoista on epäsosiaalinen käytöshäiriö.

Tämän tyyppinen käytöshäiriö ilmenee lapsella usein jo melko varhaisessa vaiheessa, keskimäärin 5-6 vuoden iässä. Siihen liittyy ongelmia tunteiden ja käytöksen hallinnassa, mikä voi johtaa siihen, että lapsi ei sopeudu sosiaalisiin normeihin tai kunnioita muiden ihmisten oikeuksia.

Mikä on epäsosiaalinen käytöshäiriö?

Epäsosiaalista käytöshäiriötä tavataan yleisimmin nuorilla lapsilla, mutta sitä voi ilmetä myös vanhemmilla lapsilla ja teini-ikäisillä. Siihen liittyy käyttäytymisen muotoja, jotka eivät noudata sosiaalisia normeja, loukkaavat toisten ihmisten oikeuksia ja aiheuttavat yhteenottoja auktoriteettihahmojen kanssa

Jos lapsella ilmenee tämänkaltaisia käytösmuotoja pitkäkestoisesti, eli yli kuuden kuukauden ajan, voi kyse olla epäsosiaalisesta käytöshäiriöstä. Tällöin lapsella saatetaan havaita myös aggressiivista käytöstä ihmisiä tai eläimiä kohtaan, ja hän saattaa varastaa ja valehdella. Epäsosiaalisesta käytöshäiriöstä kärsivä lapsi voi taantua monella elämän osa-alueella. Hän tuntee vain vähän empatiaa ja jättää toisen ihmisen tunteet huomioimatta. Suurimmaksi osaksi tällainen lapsi toimii impulsiivisesti ajattelematta tekojensa seurauksia.

Lapsen epäsosiaalinen käytöshäiriö

Lapsen epäsosiaalisen käytöshäiriön oireet

Jotta lapsi voi saada epäsosiaalisen käytöshäiriön diagnoosin, tulee hänellä ilmetä 15 häiriölle tyypillistä oiretta viimeisen vuoden aikana, ja vähintään yhtä oiretta viimeisen kuuden kuukauden aikana. Oireet voidaan järjestää seuraavanlaisesti:

  • Omaisuuden tuhoaminen: Tulipalojen sytyttäminen tai omaisuuden hajottaminen.
  • Petos tai varkaus: Varkaus, valehtelu, huijaaminen, hyökkääminen toisten ihmisten kotia tai autoa kohtaan.
  • Eläinten tai ihmisten loukkaaminen: Uhkailu, pelottelu, fyysisten riitojen aloittaminen, julmuus eläimiä tai ihmisiä kohtaan, rehentely.
  • Sääntöjen vakava rikkominen: Kotoa karkaaminen, luvattomat poissaolot koulusta, lapsi ei tule kotiin yöksi.

On olemassa kolmenlaista epäsosiaalista käytöshäiriötä. Niiden tyypit riippuvat lapsen iästä, jossa häiriötä ilmenee.

  • Lapsuus: Oireet ilmenevät ennen kuin lapsi on 10-vuotias, ja ne voivat kestää aikuisuuteen saakka. Käytöshäiriöön saattaa liittyä antisosiaalinen persoonallisuushäiriö, jolla on vakavampi ennuste.
  • Nuoruus: Häiriö alkaa 10. ikävuoden jälkeen, jolloin se on vähemmän vakava. Tähän liittyy ennemminkin kapinallisuutta ja sosiaalisten normien torjuntaa.
  • Ei määritelty: Tällä diagnoosilla viitataan sellaisiin tapauksiin, joissa oireiden ilmenemisajankohtaa on vaikea määrittää.

Epäsosiaalisen käytöshäiriön aiheuttajat

Lapsen epäsosiaalinen käytöshäiriö voi johtua monesta eri syystä, ja joissain tapauksissa eri tekijät vaikuttavat toisiinsa.

  • Kognitiiviset syyt.
  • Perimä: Suvussa ilmenneet epäsosiaaliset käytöshäiriöt.
  • Henkilökohtaiset syyt: Esimerkiksi ADHD tai uhmakkuushäiriö.
  • Sosioekonomiset syyt: Alhainen sosioekonominen asema.
  • Perhe: Esimerkiksi häiriintyneet perhesuhteet, päihteiden väärinkäyttö, hyväksikäyttö, heitteillejättö ja sopimattomat kasvatustyylit.
  • Psykofysiologiset syyt: Autonomisen hermoston heikko toiminta.
  • Temperamentiin liittyvät syyt: Esimerkiksi vaikea luonne tai tunteiden voimakkaina tunteminen.
  • Välittäjäaineiden suhteet: Noradrenaliinin tai serotoniinin toimintahäiriö.
  • Suhteet ikätovereihin: Erilaiset käyttäytymisongelmat.

Epäsosiaalisen käytöshäiriön hoito

Käytöshäiriöstä kärsivän lapsen vanhempien kannattaa kääntyä nopeasti kasvatusneuvolan, lastenpsykiatrin tai lastenpsykologin puoleen, sillä ammattilaisen antama sosiaalinen, kasvatuksellinen ja psykoterapeuttinen tuki voi auttaa huomattavasti sekä vanhempia että lasta itseään. Mikäli käytöshäiriön taustalla on muita psykiatrisia häiriöitä, ne on tärkeä diagnosoida.

Käytöshäiriöitä voidaan ehkäistä edistämällä lapsen tunne-, vuorovaikutus- ja ongelmanratkaisutaitoja ja poistamalla tai lievittämällä käytöshäiriölle altistavia tekijöitä. Vahvin tutkimusnäyttö lasten käytöshäiriöiden hoidossa on strukturoidusta vanhemmuustaito-ohjauksesta, jossa tuetaan lapsen ja vanhemman myönteistä suhdetta ja vahvistetaan positiivista käytöstä. Lääkehoitoa harkitaan vain tilanteissa, joissa psykososiaaliset hoitomuodot, oheissairauksien hoito tai näiden yhdistäminen ei riitä kontrolloimaan käytösoireita.

Lapsen epäsosiaalinen käytöshäiriö

Suosituksia vanhemmille

  • Kasvata lasta määrätietoisuudella ja demokraattisella tyylillä.
  • Vältä lapsen ylisuojelua, välinpitämättömyyttä tai liiallista vaativuutta.
  • Luodessasi lapselle sääntöjä, kerro niiden noudattamatta jättämisen seurauksista, ja ole johdonmukainen.
  • Kehitä lapsen erilaisia sosiaalisia ja kommunikatiivisia taitoja.
  • Tarjoa lapselle emotionaalista ja sosiaalista tukea edistääksesi lapsen optimaalista kehitystä.
  • Ole määrätietoinen lapsen kasvatuksessa ja auttaessasi emotionaalisessa säätelyssä.
  • Opeta lapselle ongelmanratkaisumenetelmiä aggressiivisen käytöksen vaihtoehtona.
  • Etsi ammattiauttajan apua tukemaan tätä prosessia.

Lapsen epäsosiaalinen käytöshäiriö on tärkeää havaita varhain, jo heti ensimmäisten oireiden ilmetessä, jotta sen hoito pystytään aloittamaan ja siten parantamaan häiriön ennustetta.

Jos sinulla on edes pieni epäilys siitä, että lapsesi saattaa kärsiä epäsosiaalisesta käytöshäiriöstä, on sinun tärkeää etsiä asiantuntevaa apua, jotta lapsi saa kattavan arvion tilanteestaan, ja jotta hoito voidaan aloittaa mahdollisimman pian. Älä vaivu asiasta epätoivoon, ole kärsivällinen ja pysy rauhallisena. Asiat muuttuvat kyllä pikkuhiljaa parempaan suuntaan.


Kaikki lainatut lähteet tarkistettiin perusteellisesti tiimimme toimesta varmistaaksemme niiden laadun, luotettavuuden, ajantasaisuuden ja pätevyyden. Tämän artikkelin bibliografia katsottiin luotettavaksi ja akateemisesti tai tieteellisesti tarkaksi.


  • American Psychiatric Association. (2013). Manual diagnóstico y estadístico de los trastornos mentales. Quinta edición. DSM-V. Masson, Barcelona.
  • Pérez, M.; Fernández, J.R,; Fernández, I. (2006). Guía de Tratamientos psicológicos eficaces III. Infancia y adolescencia. Pirámide: Madrid.
  • Vásquez, J., Feria, M., Palacios, L., & de la Peña, F. (2010). Guía clínica para el trastorno disocial. Guía Clínica para el Transtorno Disocial, Nuevo México, 5-10. https://d1wqtxts1xzle7.cloudfront.net/48432723/trastorno_disocial.pdf?1472548870=&response-content-disposition=inline%3B+filename%3DCLINICAS_PARA_LA_ATENCION_DE_TRASTORNOS.pdf&Expires=1599568600&Signature=Kk909Pkx~cROFAE1ocrVg~bTVWEcffQxacQ2h1bK6QLfwZU8utTMOyuFUju-aVnpHKciD2ImDnY335mvTDU6LnKGaok2p8xR1vZG1wG34TshJYPSWbtap9MHnK2U~OurX1AmYhjlAWwARfuOnJ68Aoyi42gF7gdxO9wJmQBDQ4Ep38XPG7jmJJVvSCAG35CNq2qdMe~FA9RzHw8r1mcq7kuxVvEgbhnyeMqVNhevPPnMgmjWQQumtJDKvmCxDzinTAlq824tmze1hXt~-UQX1UaTce4KJ2zePuWG60XAxwhvRodUWq4yPVHMlJYnS4T-ljSYEfl8ZhDzjBDdtNYong__&Key-Pair-Id=APKAJLOHF5GGSLRBV4ZA

Tämä teksti on tarkoitettu vain tiedoksi eikä se korvaa ammattilaisen konsultaatiota. Jos sinulla on kysyttävää, konsultoi asiantuntijaasi.