Kuinka toimia, jos lapsi ei pärjää koulussa? - Äitiyden Ihme
 

Kuinka toimia, jos lapsi ei pärjää koulussa?

Huonot kouluarvosanat eivät ole hauska asia kenellekään asianosaiselle. Tilanteen muuttaminen ja lapsen koulumenestyksen parantaminen vaatii lapsen ja vanhempien yhteistyötä.
Kuinka toimia, jos lapsi ei pärjää koulussa?
María Alejandra Castro Arbeláez

Tarkistanut ja hyväksynyt: psykologi María Alejandra Castro Arbeláez.

Kirjoittanut Equipo Editorial

Viimeisin päivitys: 10 helmikuuta, 2019

Tässä artikkelissa jaamme muutamia vinkkejä vanhemmille, joiden lapsi ei pärjää koulussa.

Arvosanat peilaavat oppilaan koulunkäyntiin panostamaa aikaa ja vaivaa. Valitettavasti lapsen lukukauden lopussa kotiin tuoma todistus ei aina kuvaa sitä kykenevää ja vastuullista opiskelijaa, jonka vanhemmat tietävät lapsensa voivan parhaimmillaan olla.

Vanhemmat reagoivat monin eri tavoin lapsen heikkoihin arvosanoihin. Osa kuvittelee lapselle pimeän tulevaisuuden, aivan kuin yksi huono tulos olisi tarpeeksi tuomitsemaan lapsen loppuelämäksi epäonnistumisen kierteeseen.

Toiset vanhemmat tuntevat tilanteesta syyllisyyttä. He syyttävät itseään tai toisiaan siitä, etteivät ole motivoineet lasta tai olleet tarpeeksi tiukkoja vanhempia.

Totuus on, että kumpikaan näistä ääripäistä ei ole terve vaihtoehto. Huono todistus heikoin arvosanoin ei tarkoita kaiken olevan menetetty. Eikä se, että lapsi ei pärjää koulussa, tarkoita, että hänen vanhempansa ovat huonoja vanhempia.

Tilanne on hankala, mutta ei mahdoton, ja siitä voidaan päästä yli molemminpuolisen vaivannäön ja ymmärryksen avulla. Usein lapsi itsekään ei ole iloinen heikoista arvosanoistaan. On vanhempien tehtävä ohjata lapsi oikealle tielle.

Kuinka toimia, jos lapsi ei pärjää koulussa?

Yllä mainittu ei tarkoita, ettäkö lapsen huono koulumenestys ei olisi tärkeä asia, johon ei tule puuttua. Päinvastoin, huono todistus on aikainen varoitusmerkki.

Kun toimiin ryhdytään ajoissa, vanhemmat voivat auttaa lasta monin tavoin. Jos siis lapsesi saapuu kotiin negatiivisen yllätyksen kanssa, kokeile alle listattuja neuvoja.

1. Pysy rauhallisena

Tunsitpa olosi miten ahdistuneeksi tai järkyttyneeksi tahansa, hermostuminen ja lapselle suuttuminen ei johda mihinkään. Huutaminen tai lapsen rankaiseminen huonon koulumenestyksen vuoksi ainoastaan heikentää tämän itsetuntoa.

Epäonnistumisen pelko seuraavan kokeen tai harjoituksen alla saa lapsen tuntemaan entistä enemmän paineita.

2. Erota vaikeudet ja lapsen luonne

Monet vanhemmat tekevät ison virheen kutsuessaan lasta laiskaksi tai kertoessaan, ettei tämä ole hyvä missään asiassa. Tämä ei pidä paikkaansa.

Kuinka toimia, jos lapsi ei pärjää koulussa?

Moittimisen sijaan, pyri muuttamaan lapsen asennetta. Esitä vaikea aihe tai koulunkäynti yleisesti haasteena. Kyseessä on este, jonka lapsi pystyy ylittämään – omaksi parhaakseen.

Satuttamalla lapsen tunteita negatiivisuudella, viet häneltä viimeisetkin motivaation rippeet. Jatkuva kritisointi voi jopa huonontaa tilannetta entisestään, ja lapsen keskittymisen puute saattaa muuttua hyvin häiritseväksi käytökseksi.

3. Etsi ratkaisuja

Kaikilla asianosaisilla täytyy olla positiivinen ja rakentava asenne. Tämä pätee niin oppilaaseen itseensä, kuin vanhempiin ja opettajiinkin.

Kun ongelma on tunnistettu, varmista, että kommunikointi toimii. Työskentele yhdessä lapsen ja opettajien kanssa löytääksenne ratkaisun tilanteeseen.

Sille, että lapsi ei pärjää koulussa, on monia mahdollisia syitä. Syyt saattavat olla väliaikaisia, kuten liian vähäinen opiskeluun käytettävä aika tai huonot ajanhallintataidot. Vakavampiin syihin lukeutuvat esimerkiksi nukkumisongelmat, vaikeudet sosiaalisessa kanssakäymisessä, ongelmat perhepiirissä, stressi, henkinen väsymys ja oppimisvaikeudet.

Se, että lapsi ei pärjää koulussa, on hankala, mutta ei mahdoton, tilanne, josta voidaan päästä yli molemminpuolisen vaivannäön ja ymmärryksen avulla.

4. Tunnista roolisi

Tämä on erityisen vaikeaa osalle vanhemmista. Vaikka jokaisen oppilaan tuleekin ottaa vastuu omasta opiskelustaan, on vanhempien hyvä kysyä itseltään, mitä he tekevät lapsensa koulutuksen eteen.

Tärkein asia on vanhempana näyttämäsi esimerkki. Hoidatko omat velvollisuutesi ajallaan ja hyvin, vai onko tapanasi lykätä tehtäviä tai jättää asioita tekemättä?

Toiseksi kannattaa kysyä itseltään, kokeeko lapsi kommunikoinnin kanssasi helpoksi ja luontevaksi. Jos lapsi käy läpi vaikeaa vaihetta, haluaako tai pystyykö hän kertomaan siitä sinulle?

Varmista, että et pakota lasta opiskelemaan kaikkien muiden tarpeiden kustannuksella. Tämä voi vaikeuttaa oppimista. Parhailla oppilailla on usein vanhemmat, jotka antavat lapsen luoda omat opiskelurutiininsa. Luottamus on avainasemassa nuoren itsekurin muodostuksessa.

Kuinka toimia, jos lapsi ei pärjää koulussa?

5. Työskennelkää yhdessä

Kun lapsi on valmis puhumaan arvosanoistaan ja parantamaan niitä, on aika työskennellä yhdessä päämäärän saavuttamiseksi. Kysy lapselta, mitä hän kokee tarpeelliseksi tehdä seuraavaksi. Selvitä, mitä tapahtui, ja miten voit auttaa parantamaan tilannetta.

Ehkä lapsi oppisi paremmin opiskellessaan yhdessä luokkatoverinsa kanssa. Ehkä hän tarvitsee henkilökohtaisen opettajan tai ohjaajan, tai haluaa jommankumman vanhemmista ottavan tämän roolin.

Se, että lapsi ei pärjää koulussa, ei välttämättä tarkoita, että tällä ei olisi halua onnistua tai tarvittavaa itsekuria. Lapsi saattaa tehdä parhaansa, mutta kokee silti vaikeuksia täyttää odotukset.

Keskustele lapsen kanssa ja auta tätä parantamaan suoritustaan. Tilanne voi olla lapselle tärkeä opettaja elämää varten. Heikko koulumenestys ei ole maailmanloppu. Varmista, että lapsesi tietää, että olet hänen puolellaan, ja auta häntä kohtaamaan tilanne päättäväisyydellä ja innokkuudella.


Kaikki lainatut lähteet tarkistettiin perusteellisesti tiimimme toimesta varmistaaksemme niiden laadun, luotettavuuden, ajantasaisuuden ja pätevyyden. Tämän artikkelin bibliografia katsottiin luotettavaksi ja akateemisesti tai tieteellisesti tarkaksi.


  • Jaycox, L. H., Reivich, K. J., Gillham, J., & Seligman, M. E. P. (1994). Prevention of depressive symptoms in school children. Behaviour Research and Therapy. https://doi.org/10.1016/0005-7967(94)90160-0
  • Problems, C. (2010). The effects of a multiyear universal social-emotional learning program: The role of student and school characteristics. Journal of Consulting and Clinical Psychology. https://doi.org/10.1037/a0018607
  • Duncan, G. J., Dowsett, C. J., Claessens, A., Magnuson, K., Huston, A. C., Klebanov, P., … Japel, C. (2007). School Readiness and Later Achievement. Developmental Psychology. https://doi.org/10.1037/0012-1649.43.6.1428
  • Roth, C. (2011). The Entrepreneur Equation: Evaluating the Realities, Risks, and Rewards of Having Your Own Business. BenBella Books.
  • Navas, L., Maicas, G. S., & Germán, M. A. S. (2003). Predicción de las calificaciones de los estudiantes: la capacidad explicativa de la inteligencia general y de la motivación. Revista de psicología general y aplicada: Revista de la Federación Española de Asociaciones de Psicología56(2), 225-237. https://dialnet.unirioja.es/servlet/articulo?codigo=760681

Tämä teksti on tarkoitettu vain tiedoksi eikä se korvaa ammattilaisen konsultaatiota. Jos sinulla on kysyttävää, konsultoi asiantuntijaasi.