Kuinka toimia, kun lapsi ei halua työskennellä tai opiskella?
Yksi yleisimpiä myöhäiseen teini-ikään ehtineiden nuorten vanhempien valituksen ja murheen aiheita on se, että lapsi ei halua työskennellä tai opiskella. Nämä nuoret käyvät usein läpi hämmennyksen ja pettymysten vaihetta, eikä opiskelu- tai työpaikka kuulosta heistä houkuttelevalta.
Yksi varakkaassa ympäristössä kasvamisen riskeistä on, että lapsista kasvaa passiivisia nuoria, jotka kuvittelevat ansaitsevansa asioita ilman vaivannäköä. Tällaisilla vanhempien taloudellisesti ja materiaalisesti tukemilla teini-ikäisillä ei ole suunnitelmia tulevaisuudelle tai määrätietoisuutta mahdollisten haaveiden toteuttamiseen.
Miksi lapsi ei halua työskennellä tai opiskella?
Motivaation puute on seurausta ainakin kahdesta nuoren elämänkatsomukseen vaikuttavasta tekijästä. Ensimmäinen tekijä on ylisuojeleva perhe ja toinen yhteiskunta kokonaisuutena.
Vanhemmat, jotka valittavat, ettei heidän lapsensa halua työskennellä tai opiskella, ovat usein itse vastuussa tilanteesta. He ovat paaponeet lasta tämän syntymästä teini-ikään asti. Tämä ei tietenkään pidä paikkaansa kaikissa tapauksissa, mutta monen apaattisen teini-ikäisen takana ovat ylisuojelevat vanhemmat.
Tämän tyyppisellä vanhemmuudella kasvatetaan nuoria, jotka eivät ota vastuuta omista teoistaan, eivätkä kykene selvittämään ongelmiaan itsenäisesti. Yleisesti tällaisilla tukahduttavassa ilmapiirissä kasvaneilla henkilöillä on vaikeuksia ottaa vastuu omasta elämästään, ja he murehtivat, mitä tulevaisuus tuo tullessaan.
Joissain tapauksissa nuori perääntyy pienimmänkin haasteen edessä, eikä halua ottaa riskiä epäonnistumisesta. Tämä johtaa ikävään mentaaliseen kierteeseen, kun henkilö tuntee itsensä pettymykseksi ja entistä arvottomammaksi.
Tämän lisäksi teini, joka on tottunut siihen, että vanhemmat hoitavat ongelmat hänen puolestaan, sietää huonosti turhautumista. Tämä johtaa siihen, että henkilö reagoi negatiivisesti, kun asiat eivät suju hänen suunnitelmiensa mukaisesti.
Sosiaaliset aspektit
Yhteiskunta on yksi niistä tekijöistä, jotka saavat nuoret torjumaan sekä työnteon että opiskelun. Elämme kilpailuhenkisessä maailmassa, ja tämän päivän työelämässä on vain vähän tilaa koulunsa keskeyttäneille henkilöille.
Hyvän työpaikan löytäminen voi olla vaikeaa jopa vuosikausia opiskelleelle nuorelle. Tämän nähdessään moni teini-ikäinen voi ajatella, ettei koulutuksen hankkiminen ole vaivan arvoista. Jos työn löytäminen on vaikeaa korkeasti koulutetuille, se on vielä haastavampaa heille, jotka ovat valmistuneet ainoastaan lukiosta. Nuori voi nähdä asian niin, että tilanteessa ei voi voittaa.
Niin kutsutut NEET-nuoret kokevat työhön tai opiskeluun panostamisen ajanhukkana. NEET on lyhenne englannin kielen termeistä Not in Employment, Education or Training. Lyhenteellä kuvataan työelämän tai opiskelun ulkopuolella olevaa väestön ryhmää. Kyseessä on alunperin Britanniassa käytetty hallinnollinen luokitus, jonka käyttö on levinnyt laajasti muihinkin maihin.
Motivaation ja haaveiden eteen taistelemisen innon puute muuttaa nuoret heidän halveksimansa tai torjumansa yhteiskunnan uhreiksi.
Jos teinillä ei ole roolimallia, jota seurata, hän pyrkii sopimaan joukkoon. Hän lähtee mukaan erilaisiin trendeihin, miettimättä, ovatko ne terveellisiä tai hänelle hyväksi. Hän seuraa ikätovereitaan ja tekee mitä ikinä nämä tekevätkään.
Ilman oikeaa ohjausta tämä voi johtaa siihen, että nuori menettää halun elää omien arvojensa mukaisesti ja taistella sen eteen, mihin hän itse uskoo.
Niin kutsutut NEET-nuoret kokevat työhön tai opiskeluun panostamisen ajanhukkana.
Kuinka toimia, jos perheessä on NEET-nuori?
NEET-termin määritelmä vaihtelee maittain. Suomessa NEET-nuoriksi määritellään 15-29-vuotiaat henkilöt, jotka ovat työn, koulutuksen ja harjoittelun ulkopuolella. Suomessa arvioidaan olevan jo lähes 70 000 syrjäytynyttä nuorta ja määrä kasvaa koko ajan.
Mitä vanhemmat voivat tehdä auttaakseen näitä nuoria ihmisiä? Ensimmäinen askel on ymmärtää, miksi tilanne on se, mikä se on. Alla esitellyt kolme vinkkiä voivat olla apuna lapsen auttamisessa.
Auta lasta kasvattamaan itsetuntoa
Vanhempina on meidän tehtävämme opettaa lapsiamme rakastamaan itseään tasapainoisella tavalla. Teini-ikäisen tulisi osata tunnistaa ja vahvistaa vahvuuksiaan, mutta samalla ymmärtää omia heikkouksiaan ja opetella hallitsemaan niitä.
Korosta arvojen tärkeyttä
Mikään määrä materiaa ei korvaa luonteen vikoja. Vanhempana on sinun tehtäväsi korostaa niitä arvoja, jotka auttavat lasta kasvamaan vastuulliseksi ja ympäröivään maailmaan sitoutuneeksi aikuiseksi.
Aseta kohtuulliset rajat
Rajojen asettaminen auttaa nuorta oppimaan turhautumisen käsittelyä ja opettaa hänelle, kuinka pitkälle hän voi asioissa mennä. Perustavanlaatuisten sääntöjen tulee olla selkeitä. Älä vaadi lapselta liikaa, mutta älä myöskään aliarvioi hänen kykyjään.
Jos on tarpeen, konsultoi psykologia tai terapeuttia, joka pystyy auttamaan tämän yleistyvän ongelman kohtaamisessa ja selvittämisessä.
Jos huomaat valittavasi jatkuvasti, että lapsi ei halua työskennellä tai opiskella, on aika ryhtyä tekoihin ja muuttaa tilanne.
Kaikki lainatut lähteet tarkistettiin perusteellisesti tiimimme toimesta varmistaaksemme niiden laadun, luotettavuuden, ajantasaisuuden ja pätevyyden. Tämän artikkelin bibliografia katsottiin luotettavaksi ja akateemisesti tai tieteellisesti tarkaksi.
- Bania, E. V., Eckhoff, C. & Kvernmo, S. (2019). Not engaged in education, employment or training (NEET) in an Arctic sociocultural context: the NAAHS cohort study. BMJ open, 9(3), e023705. https://www.ncbi.nlm.nih.gov/pmc/articles/PMC6475364/
- Duncan, G. J., Kalil, A. & Ziol-Guest, K. M. (2013). Early childhood poverty and adult achievement, employment and health. Family Matters, (93), 27-35. https://search.informit.org/doi/abs/10.3316/INFORMIT.768705784806255
- Farber, M. J., Kim, M. J., Knodt, A. R. & Hariri, A. R. (2019). Maternal overprotection in childhood is associated with amygdala reactivity and structural connectivity in adulthood. Developmental cognitive neuroscience, 40, 1-8. https://www.ncbi.nlm.nih.gov/pmc/articles/PMC6961964/
- García-Fuentes, J. & Martínez García, J. S. (2020). ” NEET” youth: A stigma that blurs the social problems of young people. Education Policy Analysis Archives, 28. https://epaa.asu.edu/index.php/epaa/article/view/4652
- Gutiérrez-García, R. A., Benjet, C., Borges, G., et al. (2018). Emerging adults not in education, employment or training (NEET): socio-demographic characteristics, mental health and reasons for being NEET. BMC public health, 18(1), 1-11. https://www.ncbi.nlm.nih.gov/pmc/articles/PMC6202842/
- Mitrou, F., Haynes, M., Perales, F., et al. (2021). Not in employment, education or training (NEET); more than a youth policy issue. International journal of population data science, 6(1), 1-13. https://www.ncbi.nlm.nih.gov/pmc/articles/PMC8459345/
- Van Ingen, D. J., Freiheit, S. R., Steinfeldt, J. A., et al. (2015). Helicopter parenting: The effect of an overbearing caregiving style on peer attachment and self‐efficacy. Journal of College Counseling, 18(1), 7-20. https://onlinelibrary.wiley.com/doi/10.1002/j.2161-1882.2015.00065.x
- Van Petegem, S., Sznitman, G., Darwiche, J. y Zimmermann, G. (2022). Poner la sobreprotección de los padres en un contexto de sistemas familiares: relaciones de la crianza sobreprotectora con la percepción de la coparentalidad y la ansiedad adolescente. Proceso de familia , 61 (2), 792–807. https://pubmed.ncbi.nlm.nih.gov/34435656/
- Vergara-López, C., Chaudoir, S., Bublitz, M., et al. (2016). La influencia del cuidado materno y la sobreprotección en la respuesta al estrés corticosuprarrenal juvenil: un análisis de curva de crecimiento multifásico. Stress (Ámsterdam, Países Bajos) , 19 (6), 567–575. https://www.ncbi.nlm.nih.gov/pmc/articles/PMC5292779/