Isän tärkeä rooli lasten kasvatuksessa

· 2.11.2018

Isät ovat keskeisiä hahmoja lapsen tunne-elämän ja fyysisen kehityksen kannalta. Isällä on tärkeä rooli lasten kasvatuksessa; hän auttaa lapsiaan itsenäistymään, rohkaisee heitä ottamaan vastuuta ja edistää lapsen tutustumista ympäröivään maailmaan.

Isän rooli lasten kasvatuksessa

Sekä lapsen isä että äiti voivat hoitaa ”isän tehtävää”, kuten myös esimerkiksi sukulainen, läheinen ystävä tai joissain tapauksissa ulkopuolisen organisaation edustajat.

Ennen vauvan syntymää vanhempien suhde lapseen näkyy käytännössä vain lasta kantavan äidin osalta. Raskausaikana isän rooli on tukea odottavaa äitiä, joka käy läpi monia muutoksia. Kuitenkin myös isän ja vauvan välille muodostuu suhde jo ennen lapsen syntymää – etenkin, jos isä osallistuu aktiivisesti kumppaninsa raskausaikaan.

Kun vauva syntyy, isällä on mahdollisuus luoda vahva side lapseensa. Tätä kiintymyssuhdetta ravitaan pienillä teoilla, joihin kuuluu isän aktiivinen osallistuminen arjen askareisiin. Näitä ovat esimerkiksi vauvan sylissä kantaminen ja tämän kanssa nukkuminen. Isän tehdessä näitä asioita, vauva yhdistää isänsä tuoksun ja äänen hetkiin, jotka tekivät hänen olostaan turvallisen ja mukavan.

Isän rooli lasten kasvatuksessa

On tärkeää, että äiti poistuu ajoittain huoneesta ja antaa isälle mahdollisuuden hoitaa ja kasvattaa lasta itsenäisesti aivan alusta asti. Kun isä osallistuu aktiivisesti arjen askareisiin, vauva tulee tunnistamaan hänet luotettavana ihmisenä, joka haluaa hoitaa lasta. Tämän tyyppiset tunteet auttavat luomaan vahvan perustan lapsen itsetunnolle.

Isän rooli on tärkeä äidin ja lapsen välisen maailman ulkopuolisen tilan luomiseksi. Tämän tilan olemassaolo on tärkeä lapsen kasvun kannalta.

Isä on lapselle roolimalli

Isän rooli – jonka joskus ottaa muu kuin lapsen biologinen isä – ei jää lapselta huomaamatta. Isän läsnäolo ja teot ravitsevat ja määrittävät lapsen persoonallisuutta, ja hän oppii uusia asioita joka päivä.

Turvallisen tilan luominen on yksi vanhemman tärkeimmistä tehtävistä. Vanhempi on lapselle tukea ja turvaa antava hahmo. Tämä vuorovaikutus auttaa lasta kehittämään luonnettaan ulkomaailmaan sopeutumiseen vaadittavan varmuuden kera.

Läsnäolo ja aktiivisuus lapsen emotionaalisessa ja sosiaalisessa kasvatuksessa on jatkuva työ, jolla on suuria vaikutuksia lapseen. Tämä on haaste, joka ei ainoastaan auta lasta kasvamaan, vaan auttaa häntä kasvamaan ihmisenä tasapainoisella tavalla. Yksi isän tehtävistä on tarjota lapselle moraalisen oppaan malli.

Isähahmo auttaa asettamaan rajoja sekä normeja ja auttaa lasta luomaan sosiaalisen käytöksen malleja.

Vanhemman läsnäololla on merkitystä

Isän rooli lasten kasvatuksessa

Läsnäoleva ja aktiivinen vanhempi on keskeinen hahmo lapsen elämässä. Jos isän ja lapsen välinen side on vahva, isä voi välittää lapselle arvoja, asettaa rajoja ja tulla lapsen kuulemaksi. Isä opastaa lasta, on yhä enemmän mukana kodin askareissa ja ottaa suurempaa roolia lapsen tukemisessa yhdessä äidin kanssa.

Autoritäärinen ja etäinen rooli, joka monilla isillä on ollut etenkin menneinä vuosikymmeninä, ei enää ole tarpeellinen, ja sen korvaa läheisempi, lämpimämpi ja tasapainoisempi rooli. Nykyään vanhemmat jakavat monet kotiin ja talouteen liittyvät tehtävät, ja isät osallistuvat äitien lailla niin kotitöihin, huoltotöihin, laskujen maksamiseen kuin lasten kasvatukseenkin.

Miehet, jotka ottavat vastuun näistä tehtävistä – vaipanvaihdosta, vaatteiden pesusta, vauvan ruokinnasta ja talouden ylläpidosta – ovat tärkeässä roolissa lapsen tunne-elämän kehityksen kannalta.

Lapset, joiden isä on paljon läsnä heidän kasvatuksessaan, menestyvät usein paremmin elämässä kuin ne lapset, joilla ei ole ollut aktiivista isähahmoa kasvunsa aikana. Lisäksi isät, jotka ovat kumppaneita äidille, tulevat vaikuttamaan tärkeällä tavalla lapseen tämän ollessa teini-iässä.

Lapset, jotka kasvavat ilman isähahmoa, kärsivät usein erilaisista häiriöistä teini-iässä, sillä heillä on vaikeuksia löytää identiteettiään. Nuorilla voi esiintyä epävarmuutta, yksinäisyyttä ja masennusta, jotka voivat näkyä esimerkiksi koulumenestyksessä, päihteiden käyttönä ja yleisenä kuulumattomuuden tunteen puuttumisena.