Kiintymys on vauvallesi elintärkeää

· 23.10.2018

Tässä artikkelissa selitämme, mitä kiintymys tarkoittaa, ja miksi se on olennaista lapsen fyysisen ja henkisen kehityksen kannalta.

Vauva tarvitsee vanhempiaan kehittyäkseen kunnolla, ja jos lapsi joutuu olemaan erossa vanhemmistaan, on todennäköisempää, että hänelle kehittyy käytöshäiriöitä tai ahdistusta.

Tänä päivänä vanhempien keskuudessa arvostetaan eniten luonnollista vanhemmuutta ja kiintymysvanhemmuutta. Näistä tavoista ja niiden eduista tiedetään olevan monenlaisia hyötyjä lapselle sekä hänen perhesuhteilleen.

Mitä kiintymys tarkoittaa?

Kiintymys on erityinen suhde, jonka lapsi muodostaa vain muutamaan ihmiseen elämässään.  Kiintymys on henkinen yhteys, joka muodostuu lapsen ja häntä hoitavien aikuisten välille. Tämä yhteys saa lapsen hakemaan läheisyyttä ja kontaktia häntä hoitavilta aikuisilta.

Kiintymys on myös sisäänrakennettu mekanismi, jonka avulla lapsi hakee itselleen turvallisuuden tunnetta. Kiintymyskäyttäytymistä ilmenee sellaisissa tilanteissa, joissa lapsi kokee olonsa jollain tavalla uhatuksi, esimerkiksi kivun, sairauden tai pelon vuoksi.

Itku on yksi tärkeimmistä tavoista, joilla lapsi herättää hänen kanssaan kiintymyssuhteessa olevan aikuisen huomion.

Kiintymys äidin ja vauvan välillä on tärkeää

Kiintymys ja äiti

Äidin ja vauvan emotionaalinen yhteys kehittyy nopeasti ja alkaa jopa ennen lapsen syntymää, sillä äiti tuntee vauvan kohdussaan.

Äiti, joka on herkkä aistimaan vauvansa tarpeita ja sopeuttaa käyttäytymistään lapsen mukaisesti, muodostaa todennäköisesti turvallisen kiintymyssuhteen vauvaansa. Tällainen äiti reagoi nopeasti vauvansa antamiin signaaleihin, esimerkiksi antamalla lapselle ruokaa, tietämällä, milloin lapsi on tyytyväinen sekä kunnioittamalla lapsen omaa valveillaolo- ja uniaikaa.

Tällaista äitiä vauva pitää rakastavana, iloisena ja hellänä. Tällainen äiti tietää, miten lohduttaa itkevää lastaan.

Kiintymys ja isä

Perinteisesti ensisijainen kiintymyssuhde muodostuu vauvan ja äidin välille. Nykyään isät kuitenkin osallistuvat yhä enenevissä määrin lasten hoitoon.

Muun muassa työn määrä, lasten lukumäärä ja taloudelliset resurssit määräävät sen, miten vanhemmuus ja lastenhoito jakautuvat perheessä.

Mitä on kiintymysvanhemmuus?

Kiintymysvanhemmuus perustuu kiintymysteorian periaatteisiin ja kehityspsykologiaan

Kiintymysvanhemmuudelle tyypillisiä piirteitä ovat:

  • Ihokontakti
  • Vauvan kantaminen
  • Vauvan pitäminen sylissä aina, kun on tarpeellista
  • Perhepeti
  • Vauva saa tuntea vanhempiensa lämmön ja tuoksun
  • Vauvan luonnollisen elämänrytmin kunnioittaminen
  • Vauvan ei anneta itkeä tai nukahtaa yksin
  • Vanhemmat tunnistavat vauvan kivut
  • Vauvan koskettaminen
  • Opettaminen, mitä lapsi voi ja ei voi tehdä kykyjensä mukaan
  • Ymmärrys siitä, että lapsi ei ole manipuloiva samalla tavalla kuin aikuinen
  • Jos lapsii itkee, kun ei saa haluamaansa, vanhemmat lohduttavat häntä
  • Asioiden selittäminen lapselle, jos hän ei ole vielä ymmärtänyt asiaa

Kiintymyksen hyödyt lapsellesi

Ihmisolennolla on sisäsyntyinen taipumus kiintyä häntä suojelevaan toiseen ihmiseen. Kiintymys on lapsen ja vanhempien välillä vallitseva emotionaalinen side, ja sillä on merkittävä rooli lapsen stressin, ahdistuksen ja sairauksien säätelyssä.

Kiintymyksen tärkeimmät hyödyt lapselle ovat:

  • Fyysinen turvallisuus
  • Henkinen turvallisuus
  • Aistien stimulointi
  • Vähemmän itkua
  • Toimiva imetys
  • Parempi itsetunto ja itseluottamus
  • Positiiviset henkilökohtaiset ihmissuhteet
  • Turhautumisen tunteen yli pääseminen
  • Korkeampi oppimismotivaatio
  • Parempi koulumenestys
  • Hyvä ongelmanratkaisutaito

Lapsen hellyydellä hoitaminen, hänen kanssaan vuorovaikutuksessa oleminen sekä lapsen huomioiminen on paras sijoitus, jonka vanhemmat voivat tehdä kasvattaakseen lapsesta emotionaalisesti tasapainoisen yksilön.