3 tapaa opettaa lapselle ongelmanratkaisutaitoja - Äitiyden Ihme
 

3 tapaa opettaa lapselle ongelmanratkaisutaitoja

Lapsen on tärkeää oppia ratkaisemaan ongelmia itse. Tässä artikkelissa esittelemme kolme keinoa, joilla voi opettaa lapselle ongelmanratkaisutaitoja.
3 tapaa opettaa lapselle ongelmanratkaisutaitoja
Ana Couñago

Kirjoittanut ja tarkastanut psykologi Ana Couñago.

Viimeisin päivitys: 21 joulukuuta, 2022

Opettaessasi lapselle arvoja, hän oppii käyttäytymään ja toimimaan elämässä. Esimerkiksi erimielisyydet ovat normaali osa elämää, mutta lapsi ei välttämättä tiedä, miten suhtautua niihin. Opettamalla lapselle ongelmanratkaisutaitoja, autat häntä valmistautumaan tulevaisuuteen.

Opeta lapselle ongelmanratkaisutaitoja jo kotona

Monella lapsella voi olla vaikeuksia samastua muihin ihmisiin. Tästä syystä lapsi voi tulla levottomaksi, vihaiseksi tai aggressiiviseksi. Ongelmanratkaisutaitojen oppiminen vie jonkin aikaa.

Vanhempien vastuulla onkin opettaa lapselleen sosiaalisia taitoja, jotta lapsi oppisi kommunikoimaan, neuvottelemaan sekä ratkaisemaan ristiriitatilanteita. Näitä taitoja lapsi oppii, kun hänelle opetetaan harmoniassa elämisen arvoja ja periaatteita.

Lapselle on tärkeää opettaa sosiaalisia taitoja sekä ongelmanratkaisutaitoja

3 tapaa opettaa lapselle ongelmanratkaisutaitoja

Kerro lapselle luottamuksesta ja empatiasta

Yksi parhaimmista tavoista opettaa lapselle konfliktitilanteiden ratkaisutaitoja on opettaa hänelle luottamuksesta ja empatiasta. Tämä on erittäin tärkeää lapsen persoonallisuuden kehittymisen kannalta. Vanhempien on tärkeää noudattaa seuraavaa kolmea ehtoa:

  • Antaa lapselle jatkuvasti huomiota.
  • Rakastaa ja tukea lasta ehdoitta.
  • Luoda tilanteita, jotka kehittävät lapsen emotionaalista älykkyyttä.

Nämä auttavat vahvistamaan perheen sisäisiä suhteita sekä ratkaisemaan ristiriitatilanteita ilman väkivaltaa. Luottamuksen ja empatian kautta lapsi oppii:

  • Tunnistamaan muiden ihmisten tunteita ja näkökulmia.
  • Tunnistamaan ihmisten välisiä eroavaisuuksia sekä samankaltaisuuksia.
  • Noudattamaan pehmeitä arvoja.
  • Taitoja, jotka auttavat käsittelemään asioita rakentavasti, esimerkiksi neuvottelu- ja sovittelutaitoja.
Lapsen on hyvä oppia neuvottelu- ja sovittelutaitoja

Opeta lasta luomaan terveitä ihmissuhteita

6-12-vuotiaana lapsi oppii ymmärtämään sosiaalisia sääntöjä. Lapsuus onkin parasta aikaa lapsen oppia jakamaan, tekemään yhteistyötä sekä käsittelemään torjutuksi tulemisen ja epäonnistumisen tunteita. Lapsi voi oppia luomaan terveitä ihmissuhteita seuraavilla tavoilla.

  • Kuinka suhtautua suvaitsemattomuuteen ja kiusaamiseen.
  • Kuinka kontrolloida suuttumustaan eri tavoin.
  • Ratkaisujen löytäminen ja uusien vaihtoehtoisten toimintatapojen luominen.
  • Oppimalla, että kaikki konfliktitilanteet eivät ole negatiivisia.

Tällä tavoin lapsi oppii, että ihmissuhteet perustuvat kunnioitukseen ja väkivallattomaan vuorovaikutukseen toisten kanssa.

Lapsen tulee oppia kunnioitusta ja empatiakykyä

Harjoitelkaa roolileikkien avulla

Lapselle voi opettaa ongelmanratkaisutaitoja myös roolileikkien avulla. Voitte harjoitella roolinvaihtoja keskustelujen avulla ja esittäen konfliktitilanteita. Tällaisen mallioppimisen avulla lapsi sisäistää asioita helpommin.

Vanhemmat voivat luoda erilaisia tarinoita sosiaalisista konflikteista, joita lapsi voi sitten koettaa ratkoa. Tämän jälkeen vanhemmat ja lapset voivat esittää rooleja ja tilanteita, ja sitten pohtia, miten ongelmatilanne ratkaistiin.

Perheellä on suuri rooli siinä, kuinka lapsi ilmaisee tunteitaan sekä hallitsee ristiriitatilanteita. Opettamalla lapselle tutkailemaan omia tunteita, emootioita, havaintoja ja arvoja, lapsi oppii paremmin ymmärtämään itseään.

Ongelmanratkaisutaitoja voi opettaa lapselle myös hauskalla tavalla leikkien ja pelien avulla.


Kaikki lainatut lähteet tarkistettiin perusteellisesti tiimimme toimesta varmistaaksemme niiden laadun, luotettavuuden, ajantasaisuuden ja pätevyyden. Tämän artikkelin bibliografia katsottiin luotettavaksi ja akateemisesti tai tieteellisesti tarkaksi.


  • Díaz-Aguado, M. J. (2006). El acoso escolar y la prevención de la violencia desde la familia. Madrid: Dirección General de la Familia.
  • Martín, X. (1992). El role-playing, una técnica para facilitar la empatía y la perspectiva social. Comunicación, lenguaje y educación, 4(15), 63-68.

Tämä teksti on tarkoitettu vain tiedoksi eikä se korvaa ammattilaisen konsultaatiota. Jos sinulla on kysyttävää, konsultoi asiantuntijaasi.