Mitä on mallioppiminen ja mitä siitä tulee tietää?

8.6.2019
Lapsi tekee, mitä hän näkee, eikä mitä hänen käsketään tekevän. Ota selvää, mitä mallioppiminen on ja miten sitä voidaan hyödyntää lapsen käyttäytymisen ohjaamisessa.

Mallioppiminen on osa Albert Banduran sosiaalisen oppimisen teoriaa. Psykologi Bandura uskoi, että ihminen oppii havainnoimalla muiden ihmisten toimintaa ja sen seurauksia. Mallioppiminen on havainnoivan oppimisen muoto, ja se perustuu siihen, että jäljitellään mallina toimivan henkilön käyttäytymistä.

Tämä prosessi tapahtuu päivittäin ja on merkittävässä roolissa etenkin lapsuudessa. Banduran teorian ansiosta ymmärrämme, miksi lapsi tekee, mitä näkee, eikä mitä hänen käsketään tekevän.

Luonnollisen oppimisprosessin lisäksi mallioppiminen toimii myös tehokkaana terapiamenetelmänä muokaten ihmisen käyttäytymistä.

Mitä mallioppimisen avulla voidaan saavuttaa?

Mallioppimisella on useita funktioita:

  • Uusien käyttäytymistapojen oppiminen, jotka eivät vielä ole henkilölle ominaisia. Mallioppiminen on esimerkiksi hyvin tehokas keino sosiaalisten taitojen hankkimiseen.
  • Käyttäytymismuotojen vapauttaminen, joita pelot ja ahdistus ovat estäneet, esimerkiksi fobiat. Fobioita on hoidettu tämän metodin avulla menestyksekkäästi, kun fobiaa kokenut henkilö on nähnyt mallina toimivan kohtaavan pelottavan tilanteen kokematta negatiivisia seuraamuksia.
  • Yliampuvan tai ei-toivotun käytöksen estäminen. Henkilön käyttäytymistä muokataan siten, että hän havainnoi mallina toimivan henkilön käytöksen aiheuttavan negatiivisia seuraamuksia.
Mallioppiminen tarkoittaa sitä, että ihminen oppii havaitsemalla toisen ihmisen käyttäytymistä ja sen seurauksia

Mallioppimisen vaikuttavat tekijät

  • Mallin erityispiirteet. Mallioppiminen on sitä tehokkaampaa, mitä enemmän malli muistuttaa oppijaa eli subjektia fyysisesti ja henkilönä. Ihmisellä on myös tapana jäljitellä arvo- tai vaikutusvaltaisten mallien käyttäytymistä. Lasten kohdalla primaarina mallina toimivat vanhemmat, sisarukset ja opettajat.
  • Subjektin erityispiirteet. Jos subjektilla eli oppijalla on aistihäiriöitä (esimerkiksi sokeutta) tai hän kärsii runsaasta ahdistuksesta, voi mallin käyttäytymisen jäljitteleminen olla hankalaa.
  • Tilanteella on suuri merkitys. Subjektin tulee olla tarpeeksi kiinnostunut, jotta hän voi keskittyä mallin käyttäytymiseen. Jos tilanne on epävarma, entuudestaan tuntematon tai vaikea, on todennäköisempää, että subjekti turvautuu mallin käyttäytymisen jäljittelemiseen.

Mallioppiminen ja sen tyypit

1. Aktiivinen tai passiivinen

Aktiivinen mallioppiminen on sitä, että subjekti jäljittelee mallin käyttäytymistä sen jälkeen, kun hän on sitä havainnut. Passiivisessa mallioppimisessa havaitsija on oppinut käyttäytymistavan kognitiivisella tasolla, mutta ei toteuta sitä.

2. Osallistuva tai ei-osallistuva

Tämä riippuu siitä, pääseekö subjekti vuorovaikutukseen mallin kanssa (esimerkiksi puheterapiassa) vai onko subjekti rajoitettu vain havaitsemaan mallin käytöstä.

3. Päämäärään tai välietappeihin keskittyvä käyttäytyminen

Riippuen vaikeusasteesta malli voi demonstroida päämäärään keskittyvää käyttäytymistä tai useita, erillisiä välietapin käyttäytymismuotoja.

4. Positiivinen, negatiivinen tai sekalainen mallioppiminen

Positiivisen mallioppimisen avulla opitaan sosiaalisesti sopivaa käyttäytymistä. Negatiivisessa mallioppimisessa subjekti sen sijaan havainnoi mallin negatiivista, hajottavaa käytöstä. Sekalaisessa mallioppimisessa subjekti havainnoi mallin positiivista että negatiivista käyttäytymistä.

5. Mallioppiminen yksilönä tai ryhmässä

Tämä riippuu siitä, onko mallin käyttäytymistä havainnoimassa yksi vai useampi henkilö.

Mitä on mallioppiminen ja mitä siitä tulee tietää?

Muita mallioppimisen tyyppejä

6. Yksi tai useampi malli

Tämä riippuu mallien määrästä, jotka demonstroivat käyttäytymistä, jonka subjektin tulisi omaksua. Oppiminen on todennäköisempää silloin, kun subjekti havainnoi useita käyttäytymisvaihtoehtoja.

7. Itse toimiminen mallina

Tässä tapauksena havainnoijana eli subjektina ja mallina on yksi ja sama henkilö. Tämä menetelmä on menestyksekäs varsinkin valikoivan puhumattomuuden eli mutismin hoidossa. Subjektin käyttäytyminen videoidaan, josta hän voi sitä jälkeenpäin tarkkailla.

8. Fyysinen, symbolinen tai peitetty mallioppiminen

Havainnoija voi tarkkailla fyysisesti paikalla olevan mallin, symbolisen mallin (joka ei ole fyysisesti paikalla, vaan esim. videolla) tai peitetyn mallin (subjekti kuvittelee, miten malli toimii) käyttäytymistä.

9. Hallittu tai konfrontatiivinen mallioppiminen

Tämä riippuu mallin pätevyystasosta. Kun on kyseessä hallittu mallioppiminen, malli käyttäytyy aluksi virheettömästi. Konfrontatiivisessa mallioppimisessa malli parantaa käytöstään asteittain. Jälkimmäinen menetelmä on tehokkaampi, sillä havainnoija pystyy samastumaan malliin paremmin.