Vauvojen temperamenttityypit

18 marraskuu, 2020
Temperamentti on mielenkiintoinen aihe, jota tutkimalla voidaan selvittää, miten vauva reagoi ulkoisiin ärsykkeisiin ja ympäristöönsä. Temperamentin ymmärtäminen auttaa ymmärtämään myös lasta ja hänen reaktioitaan paremmin.

Eri tutkijat ja koulukunnat ovat määritelleet temperamenttiin kuuluvaksi eri piirteitä. Lasten temperamenttia käsitteleviä teorioita ovat esimerkiksi Bussin ja Plominin teoria, Kaganin sosiaalisen inhibition teoria ja Rothbartin ja Derryberryn kehityspsykologinen teoria. Tänään kerromme, mitä ovat erilaiset vauvojen temperamenttityypit Thomasin ja Chessin teorian mukaan.

Temperamentin määritelmä

Temparementti voidaan määritellä eri tavoin, mutta useimmat tutkijat ovat yhtä mieltä siitä, että temperamenttinen taipumus viittaa tunnusomaisiin tunteiden ja käyttäytymismuotojen kaavoihin, joiden alkuperä on lapsen biologiassa, ja jotka ilmenevät lapsen varhaisessa kehityksessä. Temperamentti on siis joukko ihmisen synnynnäisiä valmiuksia, taipumuksia ja reaktiotyylejä. Se on persoonallisuuden biologinen ja pysyvä perusta, josta kasvatus ja ympäristö muokkaavat persoonallisuuden.

Alexander Thomas ja Stella Chess olivat psykologeja, jotka tutkivat nimenomaan lasten temperamenettia. Heidän mukaansa temperamenttiset tunnuspiirteet auttavat ymmärtämään lapsen monimutkaista psykologiaa paremmin. Jos vanhemmat ja muut kasvatukseen osallistuvat aikuiset ovat tietoisia näistä tunnuspiirteistä, ymmärtävät he paremmin lapsen reaktioita ja pystyvät tukemaan tämän kasvatusta ja hyvinvointia.

Vauvojen temperamenttityypit

Vauvan temperamentin tunnuspiirteet

Thomasin ja Chessin tekemä tutkimus perustui 141 lapsen ja 85 perheen piirteiden havainnoimiseen. Havaintojensa perusteella tutkijat pystyivät tunnistamaan yhdeksän lapsen temperamentin tunnuspiirrettä, jotka ovat läsnä jo lapsen syntyessä.

  • Aktiivisuuden taso. Tämä liittyy lapsen motoriseen aktiivisuuteen. Kuinka paljon lapsi liikkuu päivittäin ollessaan vuorovaikutuksessa vanhempiensa kanssa, nukkuessaan sekä hereillä ollessaan.
  • Biologinen rytmi. Tämä piirre indikoi biologisten toimintojen säännöllisyyttä. Näihin toimintoihin kuuluvat mm. syöminen, nukkuminen ja WC:ssä käyminen.
  • Lähestyminen ja vetäytyminen. Tämä määrittää lapsen taipumusta toimia tietyllä tavalla tietyissä tilanteissa, paikoissa ja tiettyjen ihmisten tai uusien asioiden kanssa. Tämän piirteen avulla voidaan määritellä, miten lapsi reagoi uusiin ärsykkeisiin tai uusiin ihmisiin.
  • Sopeutuvuus. Tässä on kyse kyvystä sopeutua edellisessä kohdassa mainitsemiimme ulkoisiin ärsykkeisiin. Tämä piirre kuvaa sitä, kuinka lapsi käsittelee muutoksia.
  • Intensiteetti. Tämä piirre viittaa siihen, kuinka ilmaisuvoimainen lapsi on havainnoimalla lapsen reaktioiden intensiteettiä erilaisiin tunteisiin, kuten onnellisuuteen, surullisuuteen tai vihaan.
  • Sensorinen raja-arvo. Tämä määrittää lapsen osoittamaa herkkyyttä fysikaalisia ärsykkeitä kohtaan, kuten melua, lämpötilaa tai valoa. Lapsen sensorisen raja-arvon määrittämiseksi tulee havannoida välttämättömän stimulaation tasoa, joka tuottaa lapsessa reaktion.
  • Mieliala. Tämä määrittää lapsen osoittaman määrän positiivisia tai negatiivisia reaktioita. Positiivisuuteen taipuvainen lapsi ilmentää onnea ja kasvuhakuisuutta. Negatiivisuuteen taipuvainen lapsi ilmentää vakavuutta ja ärtyneisyyttä.
  • Keskittymiskyky. Tämä piirre indikoi lapsen keskittymiskyvyn tasoa hänen kohdatessaan ulkoisia ärsykkeitä samalla, kun hän suorittaa jotain tehtävää. Tämä siis viittaa siihen, miten ulkoiset ärsykkeet vaikuttavat lapsen käyttäytymiseen.
  • Sinnikkyys ja tarkkaavaisuus. Tämä määrittää lapsen kykyä jatkaa tehtävän parissa, vaikka se on vaikeaa tai siinä ilmenee esteitä.

Vauvojen temperamenttityypit

Thomasin ja Chessin mukaan edellä mainitut yhdeksän käyttäytymismallia muodostavat erilaisin kombinaatioin kolme temperamenttityyppiä:

  • Helppo lapsi
  • Hitaasti lämpenevä lapsi
  • Vaikea lapsi

Vanhempien on helppo tunnistaa lapsissaan edellä mainitut temperamenttityypit, mutta tarkastellaanpa niitä vielä tarkemmin.

Vauvojen temperamenttityypit

Vaikea lapsi (10%)

Tämän temperamenttityypin lapsi syö ja nukkuu epäsäännöllisesti. Lisäksi lapsi on todella aktiivinen ja hänen voi olla vaikea sopeutua muutoksiin. Lapsi saattaa käyttäytyä torjuvasti ja vetäytyä hänelle uusista ja vieraista tilanteista. Lapsen mieliala on helposti ärsyyntyvä ja aggressiivinen, ja lapsen emotionaalinen itsesäätely on vähäistä. Lapsella on taipumus negatiivisuuteen. Ulkoisiin ärsykkeisiin vaikea lapsi reagoi voimakkaasti.

Helppo lapsi (40%)

Tähän temperamenttityyppiin lukeutuvalla lapsella on vahva biologinen rytmi. Lapsi osoittaa kiinnostusta uusia kokemuksia ja tilanteita kohtaan, ja kykenee sopeutumaan muutoksiin hyvin. Lapsi reagoi emootioihin matalalla intensiteetillä. Helpolla lapsella on positiivinen taipumus, ja hän on onnellinen ja hellä lapsi

Hitaasti lämpenevä lapsi (10%)

Tämän temperamenttityypin lapsi ei ole erityisen aktiivinen tai helposti lähestyttävä. Hän voi olla ujo ja pelokas, ja hänen ensimmäinen reaktionsa tuntemattomiin asioihin on vetäytyminen. Kuitenkin ajan myötä lapsi kykenee sopeutumaan muutoksiin. Samoin kuin vaikealla lapsella, myös hitaasti lämpenevällä lapsella on negatiivinen taipumus, ja hän reagoi ulkoisiin ärsykkeisiin matalalla intensiteetillä. Lapsen voi olla vaikea muodostaa sosiaalisia suhteita, mikä voi johtua hänen ujoudestaan tai arastelustaan tai siitä että häntä on vaikea lähestyä.

Mielessä pidettävää temperamenttityyppeihin ja niiden tunnuspiirteisiin liittyen

Thomas ja Chess suosittelevat erilaisia kasvatusmenetelmiä erilaisille temperamenttityypeille. Tässä mielessä vaikea lapsi kaipaa rajoittavampaa kontrollia sekä alhaisempaa negatiivista kasvatustyyliä. Hitaasti reagoiva lapsi sen sijaan tarvitsee kannustusta uusien tilanteiden tutkimiseen, ja pelokas lapsi hyötyy hellästä ja hillitystä kasvatuksellisesta kurinpidosta.

Sekä vanhempien että kasvattajien on tärkeää ymmärtää lapsilla ilmenevät erilaiset temperamenttityypit sekä niille ominaiset tunnuspiirteet. Tämä auttaa meitä ymmärtämään paremmin pienokaisiamme sekä heidän reaktioitaan.