6 hauskaa tapaa kehittää lapsen keskittymiskykyä

9.10.2019
On selvää, että lasten täytyy oppia keskittymään asioihin pidemmäksi aikaa. Keskittymiskyky on välttämätön ominaisuus, jota tarvitaan paitsi koulussa, myös tavallisissa arjen askareissa.

Jokaisen ihmisen on välttämätöntä osata keskittyä asioihin pidempiä aikoja kerrallaan. Vanhemmat ja muut aikuiset voivat auttaa lasta parantamaan tätä kykyä, ja tätä varten jaamme tänään kuusi hauskaa tapaa kehittää lapsen keskittymiskykyä.

Mistä vanhemmat voivat tietää, onko heidän lapsellaan huono keskittymiskyky tai lyhyt huomiojänne? Huonosta keskittymiskyvystä kertovat esimerkiksi seuraavat seikat:

  • Lapsi istuu eri paikoissa lyhyen aikaa kerrallaan.
  • Lapsen huomio herpaantuu helposti.
  • Lapsi kadottaa toistuvasti tavaroita.
  • Lapsella on vaikeuksia oppimisessa ja asioiden muistamisessa.

6 hauskaa tapaa kehittää lapsen keskittymiskykyä

1. Palapelit

Palapelit ovat erinomainen tapa parantaa keskittymiskykyä, mutta niiden valinnassa kannattaa muistaa muutama seikka. Ensinnäkin lapsen kannattaa antaa valita palapelin teema, sillä näin hän on innokkaampi kokoamaan kuvan.

Lapsen iästä riippuen palapelissä voi olla vain muutamia, kymmeniä tai jopa satoja paloja. Olemassa on niin helposti koottavia kuvia, kuin enemmän vaivaa ja keskittymistä vaativia pelejä.

Vanhemmat voivat tarjota apuaan palapelien ratkaisemisessa, mutta lasta kannattaa rohkaista kokoamaan palapeli itse.

6 hauskaa tapaa kehittää lapsen keskittymiskykyä

2. Kirjain- tai numerosarjojen täydentäminen

Vanhempi aloittaa kertomalla lapselle, että aikoo luetella aakkoset ääneen ja jättää jonkin kirjaimen välistä. Lasta pyydetään ilmoittamaan, kun hän huomaa kirjaimen puuttuvan listalta. Sama leikki voidaan toteuttaa numeroilla.

Tätä leikkiä varten lapsen täytyy luonnollisesti olla niin vanha, että hän osaa jo aakkoset tai vähintään osan numeroista.

3. Kielivoimistelu lorujen avulla

Kielivoimistelu, jossa erilaisia loruja lausutaan mahdollisimman nopeasti ja monta kertaa peräkkäin, on hauska yhteinen aktiviteetti lapselle ja aikuiselle. Se on myös erinomainen tapa kehittää keskittymiskykyä sekä lausumista ja ääntämistä.

Kaikille tuttuja loruja ovat esimerkiksi vesihiisi sihisi hississä ja mustan kissan paksut posket.

4. Kelloa vastaan toimiminen

Lapsi voidaan haastaa suorittamaan tiettyjä aktiviteetteja alle minuutissa. Tehtäväksi sopii esimerkiksi lelujen siirtäminen paikoilleen tai laskutoimituksen suorittaminen – tämä riippuu täysin lapsen iästä.

Lapselle tulee selittää tehtävä selkeästi, minkä jälkeen aloitetaan ajanotto ja tehtävä. Tämä on hyvin motivoiva leikki, joka maksimoi lapsen tietoisen läsnäolon.

5. Muistipeli

Jokainen tämän päivän aikuinen lienee jossain vaiheessa pelannut muistipeliä, joten tämän pelin säännöt ovat jo kaikille tutut. Muistipelissä käytetään kortteja, joissa on erilaisia kuvia. Jokainen kuva esiintyy kahdessa kortissa, ja pelin tavoitteena on löytää pareja pöydälle kuvapuoli alaspäin levitetyistä korteista.

Jokainen pelaaja kääntää vuorollaan kaksi korttia, yrittäen löytää kaksi samaa kuvaa. Jos käännetyissä korteissa on keskenään eri kuva, pelaaja kääntää kortit uudestaan kuvapuoli alaspäin. Jos pelaaja löytää parin, hän poistaa kortit pelistä ja siirtää ne sivuun omaan pinoonsa. Tämän jälkeen hän saa kääntää jälleen kaksi korttia yrittäen löytää kuvaparin. Peliä jatketaan, kunnes kaikki kuvaparit on löydetty, ja eniten pareja löytänyt pelaa on voittaja.

Muistipeli paitsi kehittää keskittymiskykyä, myös harjoittaa visuaalista tarkkuutta ja muistia.

6 hauskaa tapaa kehittää lapsen keskittymiskykyä

6. Eroavaisuuksien etsiminen

Tässä harjoituksessa lapselle näytetään kaksi lähestulkoon identtistä kuvaa, joissa on esimerkiksi kymmenen eroavaisuutta, jotka lapsen tulee löytää.

Leikkiä voidaan varioida niin, että pöydälle asetetaan erilaisia esineitä, joita lapsi saa tarkastella hetken aikaa. Tämän jälkeen lapsi sulkee silmänsä ja aikuinen järjestää esineet uudestaan tai poistaa niiden joukosta yhden. Lopuksi lapsen tulee kertoa, mikä esine puuttuu tai mitä muutoksia esineiden järjestykseen on tehty.

Kaikki yllä esitellyt aktiviteetit ovat paitsi hauskoja ja viihdyttäviä, myös hyvä tapa kehittää lapsen keskittymiskykyä. Leikkiessään lapsi keskittyy asioihin huomaamattaan, ja pikkuhiljaa hänen keskittymiskykynsä paranee.

  • Joe L. Frost, Sue Clark Wortham and Robert Stuart Reifel. (2001). Play and child development. Merrill, Prentice Hall.