Sokerinsyönti imetysaikana: mitä tulee tietää
 

Sokerinsyönti imetysaikana: mitä tulee tietää

Sokerinsyöntiä on vähennettävä imetysaikana, jotta lapsen riski sairastua diabetekseen pienenee.
Sokerinsyönti imetysaikana: mitä tulee tietää
Saúl Sánchez Arias

Kirjoittanut ja tarkastanut ravitsemusterapeutti Saúl Sánchez Arias.

Viimeisin päivitys: 15 joulukuuta, 2022

Runsas sokerinsyönti imetysaikana voi olla haitallista vauvan terveydelle. Äidinmaito sisältää pääsääntöisesti yksinkertaisia hiilihydraatteja, mutta niiden liikamäärä voi lisätä aineenvaihduntasairauksien riskiä lapsella vuosien saatossa.

Tästä syystä ruokavalioon tulee kiinnittää huomiota paitsi raskauden myös imetyksen aikana. Varmista, että vältät myrkkyjä ja muita sellaisia aineita, jotka voivat kulkeutua rintamaitoon ja olla vauvalle haitaksi.

Sokeri ja rintamaito

The American Journal of Clinical Nutrition -lehdessä julkaistun tutkimuksen mukaan sokerin suurkulutus raskauden aikana voi vaikuttaa vauvan painoindeksiin. Tässä mielessä yksinkertaisten hiilihydraattien saantia on vähennettävä lihavuuden välttämiseksi.

Nainen imettää vauvaa.

Kunnollisen ruokavalion merkitys ei kuitenkaan rajoitu pelkästään raskausaikaan; sitä on noudatettava myös koko imetysajan, sillä tiettyjen aineiden kulutus voi muuttaa vauvan pääasiallisen ruoan ravitsemuksellista koostumusta.

The American Journal of Clinical Nutrition lehdessä julkaistun tutkimuksen mukaan äidin runsasfruktoosinen ruokavalio voi vaikuttaa haitallisesti vauvan aivojen kehitykseen. Tästä syystä on erittäin tärkeää säännöstellä tämän ravintoaineen saantia ruokavaliosta.

Runsassokerinen ruokavalio voi vahingoittaa lapsen maksaa

Sokerilla makeutettujen juomien tai runsaasti yksinkertaisia hiilihydraatteja sisältävien elintarvikkeiden nauttiminen varhaisessa iässä on tutkimusten mukaan haitallista aineenvaihdunnalle. Todellisuudessa tällainen tottumus äidin ravitsemuksessa vaikuttaa myös vauvan elinten kehitykseen.

Jos nainen altistuu runsaalle sokerimäärälle raskauden aikana, lapsi kärsii todennäköisemmin maksa- tai sydänongelmista murrosiässä tai aikuisena. Sama koskee diabetesta, sillä äidinmaidon korkea fruktoosipitoisuus aiheuttaa insuliiniresistenssiä.

On syytä huomioida, että tämä muutos rintamaidon ravintoarvossa vaikuttaa myös lapsen kehon koostumukseen. Samalla on tärkeää muistaa, että ihonalaisen rasvan määrä voi merkittävästi vaikuttaa terveydentilaan kaikissa elämänvaiheissa.

Noudata terveellistä ruokavaliota imetysaikana

Imettävän äidin ruokavalion tulisi ihanteellisesti pohjautua tuoreisiin ruoka-aineisiin. On tärkeää välttää pitkälle jalostettuja elintarvikkeita mahdollisimman paljon, sillä ne sisältävät liikaa yksinkertaisia sokereita ja transrasvoja, jotka voivat vaikuttaa rintamaidon ravintoarvoon.

Vältä myös virvoitusjuomia. Nestemäisen väliaineen kautta nautittu glukoosi tai fruktoosi vaikuttaa suoremmin aineenvaihduntaan. Niitä pidetäänkin kaikkein vaarallisimpina yksinkertaisina hiilihydraatteina.

Myöskään keinotekoisten makeutusaineiden tai runsaan suolamäärän säännöllistä saantia ei suositella. Tietysti myös alkoholinkäyttöä tulee rajoittaa. Aikaisemmista vaiheista poiketen kofeiinia siedetään tässä vaiheessa jo hieman enemmän ilman, että se vahingoittaa vauvan terveyttä.

Pidä sokerinsyönti imetysaikana vähäisenä

Äiti imettää lastaan.

On totta, että imetysaikana energiantarve edelleen kasvaa. Omien tarpeiden täyttämisen lisäksi äidin on varmistettava myös laadukkaan rintamaidon tuotanto, jotta vauva saa kunnollista ravintoa.

Tämä ei kuitenkaan tarkoita, että kaikenlaiset elintarvikkeet ovat tervetulleita naisen ruokavalioon. Päinvastoin, siinä tulisi olla pääasiassa tuoreita tuotteita, kun taas pitkälle jalostettuja ja runsaasti yksinkertaisia sokereita sisältäviä elintarvikkeita tulisi syödä hyvin rajoitetusti.

Toisaalta on edelleen syytä olla varovainen myrkkyjen, kuten alkoholin ja lääkkeiden, käytön kanssa. Jopa jotkut haudukkeet voivat olla haitaksi, koska niiden ainesosat kulkeutuvat äidinmaitoon. Epäselvissä tapauksissa on parasta kääntyä asiantuntijan puoleen, joka auttaa tekemään oikeita valintoja.


Kaikki lainatut lähteet tarkistettiin perusteellisesti tiimimme toimesta varmistaaksemme niiden laadun, luotettavuuden, ajantasaisuuden ja pätevyyden. Tämän artikkelin bibliografia katsottiin luotettavaksi ja akateemisesti tai tieteellisesti tarkaksi.


  • Berger PK, Plows JF, Jones RB, Alderete TL, Rios C, Pickering TA, Fields DA, Bode L, Peterson BS, Goran MI. Associations of maternal fructose and sugar-sweetened beverage and juice intake during lactation with infant neurodevelopmental outcomes at 24 months. Am J Clin Nutr. 2020 Dec 10;112(6):1516-1522.
  • Bravi S, Wiens F, et al. Impact of maternal nutrition on breastmilk composition: a systematic review. American Journal of Clinical Nutrition. Septiembre 2016. 104 (3): 646-62.
  • Fidler Mis N, Braegger C, Bronsky J, Campoy C, Domellöf M, Embleton ND, Hojsak I, Hulst J, Indrio F, Lapillonne A, Mihatsch W, Molgaard C, Vora R, Fewtrell M; ESPGHAN Committee on Nutrition:. Sugar in Infants, Children and Adolescents: A Position Paper of the European Society for Paediatric Gastroenterology, Hepatology and Nutrition Committee on Nutrition. J Pediatr Gastroenterol Nutr. 2017 Dec;65(6):681-696.
  • Goran M. I, Martin A. A, et al. Fructose in breast milk is positively associated with infant body composition at 6 moths of age. Nutrients. 2017. 9 (2): 146.
  • Harvard Health Publishing. The sweet danger of sugar. Harvard Medical School. Enero 2022.
  • Jen V, Erler NS, Tielemans MJ, Braun KV, Jaddoe VW, Franco OH, Voortman T. Mothers’ intake of sugar-containing beverages during pregnancy and body composition of their children during childhood: the Generation R Study. Am J Clin Nutr. 2017 Apr;105(4):834-841. doi: 10.3945/ajcn.116.147934. Epub 2017 Mar 8. PMID: 28275130. https://pubmed.ncbi.nlm.nih.gov/28275130/
  • Office of the Surgeon General (us); Centers for Disease Control and Prevention (US); Office on Women’s Health (US). The surgeons general call to action to support breastfeeding. Rockville (MD): Office not he Surgeon General (US); 2011.

Tämä teksti on tarkoitettu vain tiedoksi eikä se korvaa ammattilaisen konsultaatiota. Jos sinulla on kysyttävää, konsultoi asiantuntijaasi.