Jodin merkitys imetyksen aikana
 

Jodin merkitys imetyksen aikana

Imettävä äiti tarvitsee lisäjodia, sillä rintamaito on vauvan ainoa jodin lähde. Lue täältä, mikä on jodin merkitys imetyksen aikana.
Jodin merkitys imetyksen aikana
Angela Herrero Marin

Kirjoittanut ja tarkastanut farmaseutti Angela Herrero Marin.

Viimeisin päivitys: 01 kesäkuuta, 2023

Raskausaikana jouduit todennäköisesti syömään lääkärisi määräämiä vitamiinilisiä saadaksesi kehoosi lisää jodia ja foolihappoa. Jodilla on tärkeä merkitys myös imetyksen aikana, ja se onkin ainoa välttämätön kivennäisaine, jota imettävän äidin on otettava. Tämä on kuitenkin aina tapauskohtaista. Lisäksi on naisia, jotka tarvitsevat myös muita lisäravinteita. Tässä artikkelissa kerromme, mikä on jodin merkitys imetyksen aikana.

Mitä on jodi?

Jodi on ihmiselle välttämätön kivennäisaine, jota tarvitaan kilpirauhashormonien tuotantoon. Kilpirauhashormoneja tarvitaan luuston ja aivojen kunnolliseen kehitykseen raskauden ja lapsuuden aikana.

Jodin puute

Jodin puute voi aiheuttaa erilaisia häiriöitä kehossa:

  • Struuma: Struuma on kilpirauhasen suurentuma, joka näkyy pullistumana kaulalla. Kun elimistössä ei ole riittävästi jodia, kilpirauhasen on tehtävä lujemmin töitä, mikä aiheuttaa kilpirauhashormonien epätasapainoa.
  • Lasten synnynnäinen jodinpuutosoireyhtymä: Tämä on synnynnäistä jodin puutetta, joka aiheuttaa fyysistä ja älyllistä kehitysvammaisuutta. Tämän välttämiseksi on äärimmäisen tärkeää, että raskaana oleva tai imettävä nainen saa enemmän jodia päivässä kuin keskivertoaikuinen tarvitsee.

  • Hedelmättömyys: Jodin puute ja siitä johtuva kilpirauhashormonin alhainen taso voi aiheuttaa naisilla ovulaation loppumisen, mikä johtaa hedelmättömyyteen.
Raskaana oleva nainen syö jogurttia.
Jogurtti, maito, juusto ja muut meijerituotteet sisältävät runsaasti jodia.

Mistä jodia saa?

Jodia saa seuraavista elintarvikkeista:

  • Jodioitu suola: Tämä on tärkein lähde, josta jodia saa helpoiten.
  • Kala ja äyriäiset: Merenelävät sisältävät luonnostaan runsaasti jodia. Esimerkiksi turska, tonnikala ja ahven ovat hyviä jodin lähteitä.
  • Jotkut merilevälajikkeet: Kelp-merilevässä on runsaasti jodia. Suomessa merilevää ei kuitenkaan suositella imettäville naisille, jos sen jodipitoisuus ei ole tiedossa (myös jodin liikasaantia tulee varoa).
  • Maito ja maitotuotteet: Maito, jogurtti ja juusto ovat tärkeimpiä jodin lähteitä.
  • Kananmunat: Kananmunissakin on runsaasti jodia.
  • Hedelmät ja vihannekset: Näissäkin on jodia, joskin sitä on vähemmässä määrin kuin edellä mainituissa elintarvikkeissa.

Jodin merkitys imetyksen aikana

Lapsen oikeuksia koskevan yleissopimuksen (CRC) allekirjoittaneet maat sitoutuivat suojelemaan lasten perusoikeutta korkeimpaan saavutettavissa olevaan terveyden standardiin (CRC:n 24 artikla) sekä hävittämään jodinpuutoshäiriöt vuoteen 2000 mennessä.

Tämän hyväksyivät YK:n yleiskokous 20. marraskuuta 1989 ja Maailman julistus lasten selviytymisestä, suojelusta ja kehityksestä 30. syyskuuta 1990. Näin ollen seuraavat kohdat voidaan vahvistaa lasten perusoikeuksiksi:

  • “Jokaisella lapsella on oikeus riittävään jodin määrään ruokavaliossaan.”
  • “Jokaisella raskaana olevalla tai imettävällä naisella on oikeus saada riittävästi jodipitoista ravintoa, jotta tämän välttämättömän ravintoaineen puutos ei vaikuta lapsen älylliseen kehitykseen.”
Etualalla käsi pitelee pilleriä, taustalla seisoo raskaana oleva nainen.
Vaikka jodista ei olisikaan puutetta, sitä on tärkeää saada lisää paitsi äidin terveyden myös vastasyntyneen kunnollisen kehityksen vuoksi.

Jodi imetyksen aikana

Jodin saantisuositukset riippuvat iästä, sukupuolesta ja muista tekijöistä. Raskaana olevat tai imettävät naiset tarvitsevat sitä muita enemmän:

  • Aikuiset: 150 mcg/vrk
  • Raskaana olevat naiset: 220 mcg/vrk
  • Imettävät naiset: 290 mcg/vrk

Kuten foolihappolisän kohdalla, jodin lisäsaannin tulisi alkaa jo raskautta suunniteltaessa, sillä sen tarve kasvaa heti raskauden alussa.

“Imettävän naisen jodin tarve on arviolta 250-300 µg/vrk. Koska suolan saanti saattaa vähentyä imetysaikana, suositellaan jodia syömään 200 µg vuorokaudessa kaliumjodidin muodossa, imetettiinpä yhtä lasta, kaksosia tai sisaruksia”.

– Espanjan lastenlääkäriliiton imetyskomitea –

Kysy jodilisän tarpeesta aina lääkäriltäsi.

Lapsen kunnollisen kehityksen varmistaminen

Naiset tarvitsevat imetysaikana tavallista enemmän jodia, sillä rintamaito on vauvan ainoa jodin lähde. Jodi on tärkeä kivennäisaine vauvan aivojen kehitykselle. Tästä syystä jodin lisäsaannin tulisi jatkua koko imetysajan.

Äidinmaidonkorvikkeella ruokittaessa tulee käyttää korvikkeita , joissa on tarvittava määrä jodia. Tällä turvataan lapsen kunnollinen kehitys, ja tämä on erityisen tärkeää keskosvauvojen kohdalla.


Kaikki lainatut lähteet tarkistettiin perusteellisesti tiimimme toimesta varmistaaksemme niiden laadun, luotettavuuden, ajantasaisuuden ja pätevyyden. Tämän artikkelin bibliografia katsottiin luotettavaksi ja akateemisesti tai tieteellisesti tarkaksi.


  • Delshad H, Azizi F. Iodine nutrition in pregnant and breastfeeding women: sufficiency, deficiency, and supplementation. Hormones (Athens). 2020 Jun;19(2):179-186. doi: 10.1007/s42000-019-00160-2. Epub 2019 Nov 27. PMID: 31776808. Disponible en https://pubmed.ncbi.nlm.nih.gov/31776808/

Tämä teksti on tarkoitettu vain tiedoksi eikä se korvaa ammattilaisen konsultaatiota. Jos sinulla on kysyttävää, konsultoi asiantuntijaasi.