7 kysymystä vauvan hampaiden puhkeamisesta
Ensimmäisten hampaiden puhkeaminen on vanhemmille kauan odotettu hetki. Tämä luonnollinen prosessi voi kuitenkin herättää monia kysymyksiä ja myös epävarmuutta. Tässä artikkelissa käymme läpi seitsemän yleistä kysymystä vauvan hampaiden puhkeamisesta.
Joillekin vauvoille hampaiden puhkeaminen ei aiheuta minkäänlaista epämukavuutta, kun taas toisille se voi aiheuttaa jopa kipua. Maitohampaiden puhkeamisesta liikkuu myös monia myyttejä. Selkeän ja täsmällisen tiedon avulla tiedät, mitä tältä vaiheelta voi odottaa, ja voit vastata paremmin lapsesi tarpeisiin.
1. Milloin ja missä järjestyksessä maitohampaat puhkeavat?
Ikä, jolloin ensimmäinen maitohammas puhkeaa, vaihtelee suuresti, sillä se riippuu kunkin lapsen kasvunopeudesta. Yleensä hampaiden puhkeaminen alkaa kuitenkin 6-8 kuukauden iässä.
Hampaat ilmestyvät suuhun vähitellen, kunnes kaikki 20 maitohammasta ovat puhjenneet. Prosessi kulminoituu tavallisesti 20-30 kuukauden iässä lapsesta riippuen. Kuten juuri todettiin, joidenkin lasten hampaat puhkeavat varhain, kun taas toisilla puhkeaminen kestää kauemmin.
Yleensä ensimmäiseksi puhkeavat alaetuhampaat ja sitten yläetuhampaat. Näitä neljää ensimmäistä hammasta seuraavat lateraaliset etuhampaat, sitten ensimmäiset poskihampaat, kulmahampaat ja lopuksi toiset poskihampaat.
Järjestys voi vaihdella yksilöllisesti. Joillekin lapsille voi puhjeta useita hampaita samanaikaisesti tai ne voivat puhjeta eri järjestyksessä kuin edellä mainittiin, eikä tämä ole aihe huoleen.
2. Sattuuko maitohampaiden puhkeaminen?
Monet vanhemmat miettivät, onko maitohampaiden puhkeaminen lapselle kivuliasta. On melko yleistä kuulla, että tässä vaiheessa lapset kuolaavat runsaasti, ovat tavallista ärtyisämpiä eivätkä pysty nukkumaan kunnolla.
Jotkut lapset käyvät tämän vaiheen läpi ilman oireita. Toisille se taas on voimakkaan epämukavuuden ja ärtyisyyden aikaa.
Todellisuudessa ei ole tieteellistä näyttöä siitä, että hampaiden puhkeaminen sattuisi. Espanjan lastenlääkäriliiton mukaan maitohampaiden puhkeaminen ei satu, vaikka se saattaakin aiheuttaa vauvalle epämukavuutta.
Vanhempien ja muiden huoltajien ilmoitusten ja kokemusten perusteella näyttää siltä, että lapset todella tuntevat ainakin yllä mainittua epämukavuutta. Jokaisen lapsen erityispiirteet määräävät sen, kuinka hän hampaiden puhkeamisen kokee.
Jotkut vanhemmat saattavat olettaa, että syy epämiellyttäviin tuntemuksiin on ikenien tulehdus, joka näkyy niiden turpoamisena ja punoituksena. Ienkudoksen turpoaminen johtuu kuitenkin sen sisällä puhkeamaan pyrkivästä hampaasta.
3. Miksi kuolaaminen lisääntyy hampaan puhkeamisen aikana?
Usein lapset kuolaavat enemmän maitohampaiden puhkeamisen aikana. Mutta vaikka nämä prosessit tapahtuvat samanaikaisesti, lisääntynyt syljeneritys ei johdu hampaiden puhkeamisesta.
Kuolaaminen alkaa yleensä muutamaa kuukautta ennen hampaiden puhkeamista, ja monet aikuiset pitävät tätä oiretta merkkinä tuloaan tekevistä hampaista. Kuolaaminen voi kuitenkin olla riippumatonta hampaiden puhkeamisesta.
Kun vauvan sylkirauhaset kehittyvät, sylkeä muodostuu enemmän. Se vuotaa ulos suusta, koska vauvalla ei ole vielä täysin kehittynyttä nielemisrefleksiä.
Jo muutaman kuukauden iässä vauvat imevät, pureskelevat ja tutkivat maailmaa monin tavoin suullaan. Hampaiden puhkeamisen aikana tämä käytös voi yleistyä ja voimistua. Tällainen toiminta stimuloi syljeneritystä, ja nielemättä jäänyt kuola valuu pois suusta.
Siten kuolaamista esiintyy imeväisikäisillä sekä hampaiden puhkeamisen aikana että muina aikoina. Se on luonnollinen ja fysiologinen prosessi, eikä sen pitäisi olla syy huoleen.
4. Aiheuttaako maitohampaiden puhkeaminen kuumetta ja ripulia?
Tähän maitohampaiden puhkeamista koskevaan kysymykseen vastaaminen on erittäin tärkeää lasten terveyden varjelemiseksi. Maitohampaiden puhkeaminen ei aiheuta kuumetta, mutta se voi nostaa hieman lämpöä, joka ei nouse yli 37,5 celsiusasteen.
Toisaalta taas ruoansulatushäiriöt ja ripuli eivät ole maitohampaiden puhkeamisen oireita.
Jos vauvallasi on kuumetta tai ripulia, on tärkeää käydä lastenlääkärissä selvittämässä oireen syy. Yleensä kyseessä on jokin tarttuva tauti, joka johtuu esineiden tai likaisten käsien laittamisesta suuhun ympäristön tutkimisen aikana.
5. Ovatko purulelut hyödyllisiä?
Monet vanhemmat miettivät, ovatko hampaiden puhkeamiseen liittyvien oireiden lievittämiseen markkinoidut purulelut hyödyllisiä. Nämä vauvoille suunnitellut välineet auttavat heitä tunnustelemaan uusia hampaitaan, painamaan ikeniään ja lievittämään mahdollista epämukavuutta.
Kuten jo mainittiin, vauvat tutkivat ja tutustuvat maailmaan suullaan. Tästä syystä esineiden imeminen ja pureminen on tässä vaiheessa tyypillistä.
Markkinoilta löytyy muodoltaan, materiaaliltaan ja tekstuuriltaan erilaisia puruleluja. Osa voidaan viilentää jääkaapissa, jolloin ne raikastavat ikeniä ja lievittävät epämukavuutta tällä tavoin.
Purulelua valittaessa on tärkeää etsiä turvallinen tuote, joka on valmistettu myrkyttömästä materiaalista ja joka on virallisten tahojen sertifioima.
6. Milloin hampaiden puhdistaminen tulee aloittaa?
Suuhygieniasta huolehtiminen tulee aloittaa jo ennen maitohampaiden puhkeamista. Vauvan suu on hyvä puhdistaa pyyhkimällä ikenet varovasti kostealla liinalla tai silikonisellä sormiharjalla.
Kun ensimmäiset hampaat puhkeavat vauvan suuhun, on aika aloittaa niiden puhdistaminen pehmeäharjaksisella hammasharjalla. Hampaat tulee harjata pienellä määrällä fluorihammastahnaa (riisinjyvää pienempi määrä) kahdesti päivässä pyrkien puhdistamaan myös ikenet ja kieli.
Maitohampaat reikiintyvät helposti, joten niiden hygieniasta on huolehdittava heti puhkeamisesta lähtien. Hampaiden harjaus poistaa bakteeriplakkia ja ehkäisee mahdollisia sairauksia.
7. Milloin lasta tulee alkaa käyttää hammaslääkärissä?
On tärkeää käyttää vauva ensimmäistä kertaa hammaslääkärissä ennen ensimmäistä syntymäpäivää tai kun ensimmäiset maitohampaat puhkeavat. Mitä aiemmin hammastarkastukset aloitetaan, sitä helpompi vauvan on tottua hammashoitolaympäristöön.
Käynnin aikana hammaslääkäri arvioi lapsen suun yleistä terveydentilaa, leuan kasvua ja hampaiden puhkeamisprosessin etenemistä. Hän neuvoo myös vanhempia hampaiden oikeaoppisessa kotihoidossa, jotta lapsen suu pysyy terveenä.
Hammastarkastuksia tulee jatkaa puolen vuoden tai vuoden välein hammaslääkärin ohjeiden mukaan.
Vauvan hampaiden puhkeamisesta
Maitohampaiden puhkeaminen on luonnollinen prosessi, jonka kaikki vauvat käyvät läpi. Nyt kun olet saanut selvyyden näihin seitsemään kysymykseen vauvan hampaiden puhkeamisesta, sinun on helpompi käydä tämä vaihe läpi lapsesi kanssa.
Kaikki lainatut lähteet tarkistettiin perusteellisesti tiimimme toimesta varmistaaksemme niiden laadun, luotettavuuden, ajantasaisuuden ja pätevyyden. Tämän artikkelin bibliografia katsottiin luotettavaksi ja akateemisesti tai tieteellisesti tarkaksi.
- de Holanda Teixeira, R. B., Romão, D. A., & Nemezio, M. A. (2019). Evaluación de la relación de los signos y síntomas durante el período de erupción de los dientes primarios. Revista de Odontopediatría Latinoamericana, 9(2).
- Manfré, L. G. R., Rédua, P. C. B., López, M. F. O., Sarmento, L. C., & Rédua, R. B. Informe de los padres y cuidadores sobre los signos y síntomas de la erupción de los dientes primarios.
- Esparza Olcina, M. J., & Orejón de Luna, G. (2016). Mitos y realidades sobre la erupción dentaria primaria:¿ realmente produce tantos síntomas?. Pediatría Atención Primaria, 18(72), 375-377.
- Ayala Pérez, Y., Carralero Zaldívar, L. D. L. C., & Leyva Ayala, B. D. R. (2018). La erupción dentaria y sus factores influyentes. Correo Científico Médico, 22(4), 681-694.
- Acosta de Camargo, M. G., Palencia, L., Suárez, L., & Santaella, J. (2020). El uso de fluoruros en niños menores de 5 años. Evidencia. Revisión bibliográfica. Rev. odontopediatr. latinoam, 82-92.
- Hodges Muñoz, C., Herrera Zavala, R., & Oyanguren Figueroa, R. (2022). Erupción dentaria, actualización en los mecanismos eruptivos: a propósito de un caso. Anales de la Facultad de Ciencias Médicas (Asunción), 55(2), 105-111.
- de la Teja-Ángeles, E., Garza-Elizondo, R., & Durán-Gutiérrez, L. A. (2021). Teething. Acta Pediátrica de México, 42(4), 208-211.