Kuinka auttaa lasta päihittämään hammaslääkäripelko? - Äitiyden Ihme
 

Kuinka auttaa lasta päihittämään hammaslääkäripelko?

Vanhemmat takaavat lapselle terveemmän ja onnellisemman elämän, kun he auttavat häntä voittamaan hammaslääkäripelkonsa.
Kuinka auttaa lasta päihittämään hammaslääkäripelko?
María Alejandra Castro Arbeláez

Kirjoittanut ja tarkastanut psykologi María Alejandra Castro Arbeláez.

Viimeisin päivitys: 09 lokakuuta, 2021

Pelot ovat luonnollinen osa lapsuutta, ja jokainen lapsi pelkää jossain vaiheessa jotain. Siinä missä yksi lapsi pelkää hämähäkkejä tai pimeää, toinen pelkää korkeita paikkoja. Myös hammaslääkäripelko on yleinen ongelma lasten keskuudessa. Sanotaan, että jopa puolet suomalaisista pelkää hammaslääkäriä. Maailman Terveysjärjestö WHO tunnistaa hammaslääkäripelon fobiaksi, josta lähes 15 % maailman ihmisistä kärsii.

Lapsen pelot voivat olla täysin irrationaalisia tai johtua ulkoisista tekijöistä tai vaikuttimista. Toisinaan pelot ovat seurausta lapsen elämään kuuluvien aikuisten asenteista ja mielipiteistä. On tavallista, että vanhemman hammaslääkäripelko siirtyy lapselle vanhemman puhuessa varomattomasti aiheesta. Toisaalta kyse voi olla yksinkertaisesti tuntemattoman asian pelosta.

Lapsen ensimmäinen hammaslääkärikäynti

Lapsen ensimmäisen hammaslääkärikäynnin ajankohta vaihtelee paikkakunnittain, mutta jokainen lapsi saa kutsun hammaslääkäriin 4-12 kuukauden iässä. Tapaamisen aikana suuhygienistin kanssa keskustellaan muun muassa perheen ruokailutottumuksista, tutin käytöstä ja suun hoidosta, minkä lisäksi lapsen suun terveydentila tarkistetaan.

Kunta järjestää lapselle suun terveystarkastuksen tämän ollessa 1- tai 2-vuotias, 3- tai 4-vuotias ja 5- tai 6-vuotias. Alle kouluikäisten suun terveystarkastuksista vastaa yleensä suuhygienisti tai hammashoitaja. Tämän lisäksi terveydenhoitaja suorittaa kerran arvion lapsen suun terveydestä tämän ollessa 1-6 vuoden ikäinen. Kouluikäisille lapsille järjestetään suun terveystarkastus ensimmäisellä, viidennellä ja kahdeksannella vuosiluokalla. Suun terveydentilan tarkistaa tällöin joko suuhygienisti tai hammaslääkäri. Tämän lisäksi tehdään tarpeen mukaan yksilöllisiä tarkastuksia ja erikoisalakohtaisia tutkimuksia.

Suuhygieniasta huolehtiminen ja suun terveyden ylläpitämisen edellytykset opitaan kotona lapsuuden aikana. On vanhempien tehtävä varmistaa, että lapsen hampaat pestään kaksi kertaa päivässä aina ensimmäisen hampaan puhkeamisesta alkaen.

Hammaslääkäripelko voi johtua lapsuuden huonoista kokemuksista

Kuinka auttaa lasta päihittämään hammaslääkäripelko?

  • Lapsen on hyvä tottua käymään hammaslääkärissä pienestä pitäen. Positiiviset hammaslääkärikokemukset lapsuudessa ja nuoruudessa paitsi ehkäisevät hammaslääkäripelon syntymistä, myös kannustavat huolehtimaan hammaslääkärikäynneistä aikuisuudessakin.
  • Vanhempien tulee kiinnittää huomiota omaan puhetapaansa ja siihen, miten he esittävät hammaslääkäriin liittyvät asiat lapselle. Vaikka he pelkäisivät itse hammaslääkäriä, sitä ei saa näyttää lapselle, sillä jännitys siirtyy helposti lapselle.
  • Vanhempien ei myöskään kannata käyttää negatiivisia ilmaisuja tai uhkailla lasta hammaslääkärillä.
  • Lapselle kannattaa puhua kotona hammaslääkäristä ja hammashoidosta positiiviseen sävyyn. Hänelle voi kertoa, mitä hammaslääkärissä tapahtuu ja miksi hampaiden tarkastus suoritetaan. Lapselle voi myös lukea hammaslääkäristä kertovia kirjoja, ja hänen kanssaan voidaan leikkiä hammaslääkäriä kotona.
  • Jos lapsi on hyvin peloissaan, hänet voidaan viedä lasten hammashoitoon tai pelkopotilaisiin erikoistuneen hammashygienistin vastaanotolle.
  • Vanhemman kannattaa olla läsnä koko hoitotilanteen ajan, sillä tämä usein rauhoittaa pelkäävää lasta.

Kaikki lainatut lähteet tarkistettiin perusteellisesti tiimimme toimesta varmistaaksemme niiden laadun, luotettavuuden, ajantasaisuuden ja pätevyyden. Tämän artikkelin bibliografia katsottiin luotettavaksi ja akateemisesti tai tieteellisesti tarkaksi.


  • Almenara, E. M. D., Galindo, L. S. M., & Veguilla, M. R. (2013). Miedo al dentista e intervenciones para reducirlo. Anuario de psicología clínica y de la salud= Annuary of Clinical and Health Psychology, (9), 53-55. https://dialnet.unirioja.es/servlet/articulo?codigo=4658022
  • Lima Álvarez, M., & Casanova Rivero, Y. (2006). Miedo, ansiedad y fobia al tratamiento estomatológico. Humanidades Médicas, 6(1), 0-0. http://scielo.sld.cu/scielo.php?script=sci_arttext&pid=S1727-81202006000100007
  • Rodríguez, J. M., Lizaranzu, M. C. N., Rodríguez, D. C., & Flores, J. G. (2004). ¿ Por qué se le tiene miedo al dentista?. Estudio descriptivo de la posición de los pacientes de la Sanidad Pública en relación a diferentes factores subyacentes a los miedos dentales. RCOE: Revista del Ilustre Consejo General de Colegios de Odontólogos y Estomatólogos de España, 9(2), 165-174. https://dialnet.unirioja.es/servlet/articulo?codigo=4539010

Tämä teksti on tarkoitettu vain tiedoksi eikä se korvaa ammattilaisen konsultaatiota. Jos sinulla on kysyttävää, konsultoi asiantuntijaasi.