Mikä on Galant-refleksi?

07 huhtikuu, 2020

On olemassa sekä synnynnäisiä että opittuja heijasteita eli refleksejä. Lapsella on siis jo syntyessään erilaisia heijasteita, joista useimmat katoavat ensimmäisen puolen vuoden aikana keskushermoston ja tahdonalaisten liikkeiden kehittyessä. Heijasteet ovat kehittymässä olevan hermoston päätoimintoja ja motorisia vasteita tiettyihin ärsykkeisiin. Olemme jo aikaisemmin puhuneet useammasta heijasteesta, ja näihin artikkeleihin löydät linkit alempaa tästä artikkelista. Tänään puolestaan kerromme, mikä on Galant-refleksi eli selkärangan refleksi ja miten se ilmenee. 

Mikä on Galant-refleksi?

Galant-refleksi kehittyy sikiölle 20. raskausviikon aikana ja säilyy aktiivisena myös syntymän jälkeen. Tämän heijasteen päätehtävä on kehittää syntymättömän lapsen vestibulaarista aistijärjestelmää eli painovoima- ja liikeaistijärjestelmää, joka auttaa tätä selviytymään synnytyksessä synnytyskanavan läpi. Tällä heijasteella on myös tärkeä rooli kuulon ja äänen eli auditiivisen prosessoinnin kehittymisessä sekä tasapainoisen asennon saavuttamisessa lapsen opetellessa ryömimään ja konttaamaan.

Mikä on Galant-refleksi?

Galant-refleksi mahdollistaa muutoksen kokonaisvaltaisista kehon liikkeistä toispuolisiin kehon liikkeisiin. Heijaste ilmee, kun vatsallaan makaavaa vauvaa silitetään selkärangan vierestä. Tällöin lapsi taivuttaa vartaloaan kosketuksen puolelle.

Refleksin tulisi vaimentua 3-9 kuukauden iässä, mutta harvoissa tapauksissa näin ei tapahdu. Tällöin lapsi voi kokea esimerkiksi paikallaan istumisen ja vyötäröstä puristavien housujen pukemisen epämiellyttäväksi. Refleksijäänteellä voi olla myös vaikutusta rakon säätelyyn, mikä voi ilmetä esimerkiksi yökasteluna. Lapsi on myös usein herkkä kutiamaan ja hänen alaselkänsä on yleisesti ottaen hyvin herkkä.

Muita vauvojen heijasteita

Muita lapsilla esiintyviä ensi- ja toissijaisia heijasteita ovat muun muassa seuraavat.

Mikä on Galant-refleksi?

  1. Moron heijaste eli säpsähdysheijaste on yksi ihmisen ensimmäisistä reflekseistä. Siinä lapsen kädet tekevät äkillisen, syleilyotetta muistuttavan laajan kaaren. Kyseinen heijaste ilmenee etenkin, kun lapsi asetetaan makaamaan selälleen, minkä lisäksi sen voivat laukaista kovat äänet ja muut lapsen pelästyttävät ärsykkeet. Moron heijaste on vaaraton ja häviää yleensä lapsen tullessa kolmen kuukauden ikään.
  2. Hamuamis- ja etsimisheijaste ilmenee, kun lapsen poskea paijataan. Tällöin hän kääntää päätään ja alkaa etsiä äidin rintaa. Saatuaan nännin tai tutin suuhunsa vauva alkaa imeä.
  3. Laskuvarjoheijaste on suojelurefleksi, joka kehittyy vauvan ollessa noin viiden kuukauden ikäinen. Kyseinen heijaste ilmenee, kun lapsi tuntee putoavansa. Tällöin hän kurottaa kätensä nopeasti kuin yrittääkseen tarttua johonkin yläpuolellaan olevaan tai suojellakseen itseään putoamiselta. Heijaste havaitaan, kun vauvaa pidellään kainaloista pystyasennossa ja käännetään sitten nopeasti vatsa alaspäin ikään kuin maahan heitettäessä. Lapsi ojentaa kätensä suoriksi eteenpäin pudotuksen katkaisemiseksi ja itsensä suojelemiseksi. Tämä heijaste säilyy ihmisellä koko eliniän ajan.
  4. Niskaheijaste on yksi tärkeimmistä primäärisistä heijasteista. Kyseisessä refleksissä on kyse siitä, että selällä makaavan lapsen pää kääntyy sivulle ja samalla saman puolen käsivarsi ja jalka ojentuvat ja vastakkaisen puolen käsivarsi ja jalka koukistuvat. Tämä ei-tahdonalainen refleksi voidaan havaita molemmilla puolilla vauvan kehoa, mutta aina se ei näy selkeästi. Kyseinen heijaste häviää noin kahden kuukauden iässä.
  5. Tarttumisheijasteessa vauva kiertää sormensa tiukasti esineen ympärille. Kyseessä on siis alkuun ei-tahdonalainen toiminta, joka muuttuu myöhemmin tahdonalaiseksi liikkeeksi. Erikoista tässä refleksissä on se, että se ei koske ainoastaan vauvan käsiä. Samalla tavalla, jos jokin koskettaa lapsen jalkapohjaa, hänen varpaansa käpristyvät kuin yrittääkseen tarttua häntä koskettavaan esineeseen.
  6. Kävelyheijaste esiintyy ensimmäisten elinviikkojen aikana. Siinä vauvan jalat alkavat polkea kuin kävellessä, kun häntä pidellään kainaloista pystyasennossa ja hänen jalkapohjansa koskevat lattiaa tai muuta alustaa. Kyseistä refleksiä voi esiintyä jonkin aikaa vedessä vielä sen jälkeen, kun se ei enää näy kuivalla maalla.
  7. Landau-reaktio alkaa näkyä noin 3-4 kuukauden iässä. Vauvan kehittäessä tahdonalaisia ja tietoisia liikkeitä tämä refleksi himmenee. Landau-reaktion arvioimiseksi vauva nostetaan ilmaan vaakatasossa, vatsan alta kannatellen. Tällöin lapsi ojentaa vartalonsa ja raajansa ja nostaa päätään. Usein näihin liikkeisiin yhdistyy myös polvien ja kyynärpäiden taivutus. Vauva pyrkii näiden toimintojen avulla vastustamaan painovoiman vaikutusta, katsoen samalla eteenpäin ja etsien visuaalista kiintopistettä.
  8. Sukeltajan heijaste voi toisinaan säikäyttää vanhemmat. Kun lasta syötetään tai kylvetetään tai hänen kasvoilleen puhalletaan, hänen kurkustaan saattaa kuulua korahdus. Tämä johtuu siitä, että henkitorvi sulkeutuu kurkunkannen avulla, mikä suojaa lapsen ilmatiehyitä. Tämä refleksi estää vatsalaukun sisällön pääsyn henkitorveen ja veden pääsyn hengitystiehyihin lapsen pään joutuessa veden alle – mikä selittää myös sen, miksi jo hyvin pieni lapsi voi aloittaa vauvauinnin.
  9. Ryömimisheijaste ilmenee, kun vauva asetetaan makaamaan vatsalleen. Tällöin lapsi liikuttaa käsiään ja jalkojaan kuin yrittäisi ryömiä. Sama refleksi voi esiintyä myös vauvan tuntiessa painetta jalkapohjiaan vasten.